Eli tuli mieleeni mitä Tolkienin kirjoja olette lukeneet? Kuinka friikkejä olette hänen tuotannostaan... Itse olen lukenut vasta Taru sormusten herrasta sekä Silmarillionin, joka oli todella mielenkiintoinen. Se kertoi maan synnystä (Eli taru sormusten herrasta tapahtumapaikan synnystä) ja haltioiden ja ihmisten ensihetkistä todella yksityiskohtaisesti. Ainakin Hobitti pitää vielä lukea!
Mahtavaa,mahtavaa!!Hihii! Lempiaiheeni.. Itse olen lukenut Taru Sormusten Herrasta,Silmarillion ja Keskeneräisten Tarujen Kirja ovat kesken..En tiedä milloin tulen ne lukemaan loppuun.Ehkä sitten ennen eläkeikää olen ne lukenut Itse en hobitista niinkään välitä,vaikka minulle on kehuttu,että sekin on hyvä kirja.Katsoo nyt,että jos niitä lapsia joskus hankkii,niin sitten niille voisi lukea sitä ja näinollen..Juu. Katsellaan
Tarun sormusten herrasta ja Silmarillionin olen lukenut ja Hobitin luki opettaja joskus ala-asteella koko luokalle ääneen , joten siitä ei ole enää kovinkaan hyvää muistikuvaa tallella.
Itse olen lukenut pelkästään Tarun, mutta luin sen sentään jo vuosia ennen kuin elokuvista oli tietoakaan.
Sormusten herrat lukenut tottakai Tällä hetkellä menossa tuo Hobitti ja ihan jänskältähän tuo vaikuttaa... Tarkoituksena olisi myös lukea nuo kaksi muuta kunhan kerkiän
Sormusten herran olen lukenut neljä kertaa ja hobitin kahdesti. Silmarillionia yritin turhan nuorena englanniksi ymmärtää, mutta eihän siitä mitään tullut. Tarkoitus olisi kuitenkin sekin vielä joskus lukea.
TSH ja Hobitti on luettu. Silmarillionkin löytyy hyllystä mutta sisältö oli vähän turhan HardCorea minun makuuni ja se jäi suurelta osin lukematta.
LOTR:n ja Hobitin luin joskus 13-vuotiaana. Silmarillionia luen nyt ja on kohtalaisen kiinnostava. Muut Tolkienin kirjat eivät ole niin kauheasti kiinnostaneet, koska onhan LOTR kuitenkin se miehen pääteos.
Taru somusten herrasta olen yrittänyt lukea kolme kertaa toivottomin tuloksin. Vasta kolmannella kerralla (tapahtui viime kesän ja syksyn aikana) onnistui vähän pidemmälle, pääsin siihen saakka, kun hobittijoukko lähtee matkaan, sitten en jaksanut enää lukea (ihan hävettää). Eivät taida kirjat olla minua varten.:hitme:
Eikös Tolkien itse pitänyt juuri Silmarillionia pääteoksenaan? Näin ainakin itse muistelen jostain lukeneeni/kuulleeni. Edellisessä viestissä jäi kommentoimatta "friikkiys" tai fanaattisuus -asteeni ko. kirjailijan tuotantoa kohtaan ja vastauksena siihen; en ole kovinkaan fanaattinen, ainakin jos mittarina ovat elokuviin tehdyt muutokset, jotka eivät juurikaan häirinneet minua. Faramirin muutos aiheutti pientä närästystä jälkikäteen.
Sormusten Herra luettu kahteen kertaan, Hobitti samoin. Hobitti on yllättävän hyvä, kunhan alun lapsellisuudesta edetään lopun sotaisiin tunnelmiin. Hieno kirja etenkin lopussa. Sormusten Herrahan on tietenkin kirjana aivan omaa luokkaansa - tosin muutkin ovat valittaneet, että eivät ole jaksaneet sitä lukea ja onhan se tosi: ensimmäiset 200 sivua ovat aika puuduttavat, mutta sitten...
Jos jokin Two Towersissa kirjaan verrattaessa ärsytti, se oli se "susien" hyökkäys, jonka seurauksena Aragorn katosi - ja toisena Samin ja Frodon vienti Osgiliathiin, jonne ne kirjassa eivät menneet ollenkaan. Mutta eipä siinä - dramaturgiaa.
Sairaalan tiputusletkuissa taannoin maatessani ei ollut oikein muuta tekemistä kuin lukea, ja silloin tuli kahlattua läpi sekä Taru sormusten herrasta että Hobitti. En pitänyt kamalasti lukemastani, mutta keskenkään ei voinut jättää (mentaliteetti oli vähän sellainen "täytyyhän nämäkin klassikot lukea joskus"). Tolkienille on kuitenkin nostettava hattua komean, yksityiskohtaisen ja aidolta vaikuttavan fantasiamaailman luomisesta.
Hyllyssä lepää taru sormusten herrasta, hobitti ja silmarillion. Ovat hyviä kirjoja ja tolkien on lempikirjoittaja. Tarun luin kaaauan ennen leffaa, joten en kuulu elokuvan myötä tulleeseen fanilaumaan.
Silmarillion on todellakin Tolkienin pääteos. Kunnianhimoinen yritys, joka kesti vuosikymmeniä jäi kesken. Viikatemies ehti iskeä ennen teoksen valmistumista. Silmarillion on koottu Tolkienin valmiista ja keskeneräisestä materiaalista. Tuon keskeneräisyyden huomaa osissa Silmarillionia todella selvästi. Kokoajana toimi Tolkienin poika, Christopher. Minä pidän Silmarillionia silti parhaana Tolkienin teoksena. Ainoa miinus tuossa eepoksessa on, että se lainaa sumeilematta vanhojen kansalliseepoksien tarinoita aina Raamatusta Kalevalaan. Kalevalasta on lainattu elementtejä enemmän kuin sormin pystyy laskemaan. Ja kyllä, olen lukenut Kalevalan. Kaikki, jotka eivät ole lukeneet Silmarillionia, kehoitan tutustumaan. TSH aukeaa aivan eri valossa sen jälkeen. Haltioiden traaginen tarina, kansojen ja kuninkaiden nousut ja tuhot ja lukuisat henkilöhahmot (joita esintyy osittain TSH:ssa) tulevat tutuiksi pienellä kärsiväisyydellä. Kukapa pelkän leffan tai jopa TSH-kirjankin lukenut osaa aavistaa mikä Balrog on / olivat? Entäpä Sauron? Alussa hän oli vain itse "Mustan Ruhtinaan" kätyri, herransa uskollinen palvelija. Mahtinsa päivinäkin, Sormuksen kanssa, Sauron oli vain varjo menneestä herrastaan. Hobitti, mitä pidetään lastenkirjana, kertoo Klonkun ja Bilbon tarinan ja onhan siinäkin lopussa melkoista sotimista... Eli luettu on!
Totta turiset! Sauron oli Morgothin palvelija ja pysyi piilossa kun morgoth oli kukistettu. Mahtavia tarinoita suurimmista taisteluista joissa ihmiset ja haltijat yhdessä valarin kanssa taistelivat morgothia ja sauronia vastaan. elokuva ainesta?
Jostain kuulin, että Peter Jackson haluaisi tehdä elokuvan Silmarillionista, mutta Tolkienin poika ei suostu myymään oikeuksia...