Monikanavainen äänentoisto tuntuu olevan hankala aihe kokeneemmillekin harrastajille. Koitan kerätä tähän perusasiat järjestelmän kalibroinnista tärkeysjärjestyksessä. Tätä listaa kannattaa käydä läpi järjestyksessä, jotta perusasiat ovat varmasti kunnossa. 1. Kaiuttimien sijoitus ja kytkentä Kaikki kaiuttimet tulisi olla suunnilleen korvan korkeudella. Vasen ja oikea kaiutin ovat noin 30 astetta sivussa keskikaiuttimesta, samalla etäisyydellä kuuntelijasta (pieni poikkeama korjataan myöhemmin viiveellä). Takakaiuttimien sijoitteluun on monta tapaa, itse pidän noin 120 asteen kulmasta. Ota huomioon etäisyys seinistä. Jotkut kaiuttimet toimivat hyvin lähellä seinää, toiset vaativat hieman väliä. Kulma ei ole yleensä hyvä sijoituspaikka. Huoneakustiikkaa Varoitus: huoneakustiikan perusteet ovat tie joka helposti johtaa audionirvanan sijasta hulluuteen. Huoneen vaikutus äänentoistoon on keskeinen. Pelkästään huolellisella kaiuttimien ja kuuntelupaikan sijoittelulla on mahdollista saavuttaa huomattavia parannuksia äänenlaadussa. Yksinkertaisuuden vuoksi käyn läpi korkeisiin ja mataliin taajuuksiin vaikuttavia seikkoja erikseen. Korkeilla taajuuksilla ääni käyttäytyy hieman samaan tapaan kuin valo. Kaiuttimien sijoittelussa on hyvä ottaa huomioon heijastunut ääni, joka saapuu korvaan hyvin nopeasti kaiuttimesta suoraan tulleen äänen jälkeen. Tällaisia aikaisia heijastuksia syntyy usein lattiasta ja kaiuttimien takana tai sivulla lähellä olevista seinistä. Heijastuksen aiheuttavaa paikkaa voi arvioida peilin kanssa kuljettamalla peiliä ääntä heijastavalla (kovalla ja tasaisella) pinnalla ja etsimällä kohdan, jossa kaiutin näkyy peilistä kuuntelupaikalle. Näiden kohtien vaikutusta voi myöhemmin vähentää akustoinnilla (helpoimmillaan matolla, huonekalulla jne), mutta niitä kannattaa hieman miettiä tässä vaiheessa. Heijastukset voivat myös aiheuttaa epäselvyyttä ääneen, jos kaiutin on liian lähellä seinää. Matalilla taajuuksilla merkittävimmät tekijät ovat kaiuttimen (tai subwooferin) etäisyys seinästä ja seisovat aallot. Sijoittamalla kaiutin lähelle seinää matalat taajuudet voimistuvat 3dB ja jokainen lisäpinta tuo 3dB lisää (seinällä lattian rajassa +6dB, huoneen nurkassa lattialla +9dB). Kaiuttimen sijoittamisessa lähelle seinää kannattaa kiinnittää huomiota korkeampien taajuuksien selkeyteen ja kaiuttimen suositeltuun sijoitukseen (jotkut on suunniteltu hyödyntämään seinän aiheuttamaa bassojen korostumista, toiset taas alkavat kumista bassojen korostuessa liikaa). Seisovat aallot muodostuvat vastakkaisten seinien välille ja niiden vaikutus on dramaattinen - sopivassa paikassa joku taajuus voi korostua yli 10dB tai vaimentua lähes kuulumattomiin. Sijoittelulla voi vaikuttaa seisoviin aaltoihin kahdella tapaa. Kaiuttimen tai subwooferin sijoitusta muuttamalla voi estää joidenkin seisovien aaltojen heräämisen. Kuuntelupaikkaa siirtämällä voi päästä pois joidenkin seisovien aaltojen huipusta tai pohjasta. Lisätietoja löytyy kuvien kanssa Gradientin sivuilta ja perusteellisesti linkkejä ePanorama.netistä. Kaiuttimien tulisi olla samassa vaiheessa, eli johtoja kytkiessä plussat ja miinukset oikein päin (tai jokainen nurinpäin). 2. Perusasetukset Vahvistimesta kaikki kaiuttimet pieniksi ja bassot ohjataan subbarille. Ota kaikki tilatehosteet ja virtuaalitilat pois päältä. Ota dynamiikan kompressointi (yökuuntelu) pois päältä. Aseta subbarista jakosuodin pois päältä tai suurimpaan mahdolliseen taajuuteen. Tässä vaiheessa voi olla hyvä pitää vielä subbari kokonaan pois päältä tai hyvin hiljaisella. Matalien taajuuksien ohjaus 5.1-ääniraidoissa on viisi täyden taajuuskaistan kanavaa ja LFE-kanava, joka on tarkoitettu vain matalille tehosteille. Kaikissa kanavissa voi kuitenkin olla hyvin matalia ääniä, joita useimmat kaiuttimet eivät pysty toistamaan. Tämän takia kotiteatterivahvistimissa on bassojenohjaus. Tarkoituksena on ohjata matalat taajuudet sinne, missä ne voidaan parhaiten toistaa. Vahvistimissa on asetukset kaiuttimien koolle ("small/large"). "Pieni" ("small") tarkoittaa kaiutinta, joka ei pysty toistamaan koko taajuusaluetta 20-20000Hz. "Suuri" ("large") tarkoittaa kaiutinta, joka pystyy toistamaan koko taajuusalueen. Joissain vahvistimissa on myös säädettävä jakotaajuus; muissa se on yleensä 80Hz. "Pieniltä" kaiuttimilta ohjataan bassot subwooferille (tai pääkaiuttimille, jos käytössä ei ole subwooferia), "suuret" toistavat äänet sellaisinaan. LFE-kanava soitetaan käytännössä aina sellaisenaan subwooferista (tai pääkaiuttimista, jos käytössä ei ole subwooferia). 80 hertsin jakotaajuus ei tarkoita sitä, että 70 hertsin signaali ei kuuluisi "pienestä" kaiuttimesta ollenkaan. Siirtymä kaiuttimista subwooferille on asteittainen, joten kaiuttimen olisi hyvä pystyä toistamaan jonkun verran jakotaajuuden alapuolelle. Asettamalla kaikki kaiuttimet "pieniksi" ja ohjaamalla bassot subwooferiin saavutetaan yleensä paras lopputulos. Subwooferin oma jakosuodin otetaan pois käytöstä, koska vahvistimelta tulee vain toistettava signaali. Tarkista, että DVD-soittimesta tulee monikanavainen signaali, ei downmix. Tämän voit kokeilla vaikka Testi-DVD:n kanavatestillä - jos vasemman ja oikean takakanavan äänet kuuluvat molemmista takakanavista, kuuntelet downmixiä. Aseta kaiuttimien viiveet arvioiden tai etäisyyden mittaamalla. Kaiuttimien viiveet Ääni etenee ilmassa keskimäärin noin 340 m/s eli siis suhteellisen hitaasti. Tästä syystä jos takakaiuttimet ovat esimerkiksi kaksi metriä lähempänä kuin etukaiuttimet, niiden ääni kuuluu ennen etukaiuttimien ääntä. Korva huomaa eron tilan muutoksena. Koska kaikkien kaiuttimien sijoittelu samalle etäisyydelle on yleensä vaikeaa, vahvistimissa on mahdollisuus asettaa eri kaiuttimille viiveitä. Vahvistimesta riippuu millä tapaa viiveet asetetaan. On olemassa yleisesti kaksi tapaa: viiveiden asetus millisekunteina ja viiveiden asetus metreinä. Näistä viimeksi mainittu on helpompi käyttäjälle, koska vahvistin laskee itse viiveet annetuista etäisyyksistä. Jos viive asetetaan millisekunteina on viiveet laskettava itse. Esimerkki: Oletetaan että huoneessa on monikanavajärjestelmä jossa etukaiuttimet sijaitsevat kolmen ja takakaiuttimet kahden metrin päässä kuuntelupisteestä. Tällöin takakaiuttimen ääni saapuu paikalle metriä ennen etukaiuttimia eli muodostuu siis epätasapainoa joka häiritsee tilatoistoa. Laskemalla saadaan yhden metrin vastaavan noin 3ms viivettä, koska ääni kulkee 34 cm/ms (3ms * 34cm/ms = ~1m). Asettamalla takakaiuttimien viiveeksi 3 ms saadaan kaikkien kanavien äänet saapumaan kuuntelijalle samaan aikaan. Viive (ms) --- Etäisyys(m) 01 ----------- 0,34 02 ----------- 0,68 03 ----------- 1,02 04 ----------- 1,36 05 ----------- 1,70 06 ----------- 2,04 07 ----------- 2,38 08 ----------- 2,72 09 ----------- 3,06 10 ----------- 3,40 3. Pääkaiuttimien sijainti ja suuntaus Tämä vaihe ei ole välttämätön, mutta auttaa varsinkin stereokuuntelussa eikä vaadi työkaluja tai laitehankintoja. Suosittelen. Laita puhdas stereotila päälle ja kokeile jollain tuntemallasi levyllä, jossa on selkeä stereokuva. Suuntaa kaiuttimet suoraan itseäsi kohti. Solistin pitäisi olla selkeästi keskellä ja soitinten levittäytyä nätisti kaiuttimien väliin. Jos solistin ääni tulee epämääräisesti "jostain", tarkista kytkennät ja koita kääntää toisesta kaiuttimesta plus- ja miinusjohdot toisinpäin. Jos stereokuva on epämääräinen, voit koittaa siirtää kaiuttimiä lähemmäs toisiaan (60 asteen kulma voi olla liikaa). Kun olet saanut äänen mieleiseksesi, voit alkaa "avata" kaiuttimien suuntaa - ts. suunnata niitä hieman ohi itsestäsi. Näin voit hieman laajentaa parasta kuuntelupaikkaa. Paras asento kaiuttimille ei ole välttämättä suoraan kuuntelijaa kohti tai suoraan eteenpäin, vaan luultavasti näiden välillä. 4. Vaiheet Ensin kannattaa kokeilla, että kaikki kaiuttimet on kytketty oikeisiin kanaviin. Kokeneemmaltakin voi mennä johdot sekaisin. Tarkista THX Optimizerilla, että kaikki kaiuttimet on kytketty oikeinpäin. "In-phase" kuulostaa tulevan kaiuttimien välistä, "out-of-phase" epämääräisestä paikasta. 5. Tasonsäätö Tämä on helpointa suorittaa SPL-mittarin ja testilevyn kanssa. Kannattaa ostaa tai lainata mittari ja tehdä asiat kunnolla. Jos mittaria ei ole kuitenkaan käytettävissä, säädön voi tehdä korvakuulolla testikohinan avulla. Subbaria ei saa säädettyä ilman mittaria. Testi-DVD:n avulla pääsee hieman parempaan lopputulokseen. Kanavat säädetään ensin testikohinalla suunnilleen oikealle tasolla ja sen jälkeen hienosäätö kohinapanoroinneilla. Jos SPL-mittari on käytettävissä, aseta samalla referenssitaso. Eli valitse joku äänenvoimakkuus vahvistimesta (vaikkapa 0dB tai -10dB) ja kalibroi kaikki kanavat oikealle tasolle tällä voimakkuudella. Tasot ovat 85dB Avialle, Hifin Testi-DVD:llä 82dB ja THX Optimizerilla (ja yleensä vahvistimen omalla testikohinalla) 75dB. Tarkemmat ohjeet Hifilehden Testi-DVD:tä ja AVIAa varten. Tasot kannattaa tarkistaa erikseen DD- ja DTS-raidoilla, jos mahdollista. Hienosäädön voi suorittaa kohinapanoroinneilla. 6. Viiveet Tätä vaihetta ennen kaiuttimien tasot täytyy olla säädetty kuntoon. Käytä Testi-DVD:n viivetestiä viiveiden säätöön. Kun kanavien tasot ovat tasapainossa, ääni tuntuu tulevan siitä kaiuttimesta, jossa on liian vähän viivettä. Kun viiveet ovat kohdallaan, testinapsahdukset eivät paikallistu mihinkään yksittäiseen kaiuttimeen. 7. Hienosäätö Elokuvia ja musiikkia kuunnellessa on hyvä hienosäätää tasot ja viiveet. Asetuksia ei kannata tehdä yksittäisiä levyjä varten, mutta kuuntelun myötä alkaa varmasti muodostua kuva siitä, onko tila "kallistunut" johonkin suuntaan. Subbarin tason kalibrointi ilman taajuuskorjausta on hieman arpapeliä. Aika hyvään lopputulokseen pääsee, kun tasoa nostaa ensin muutaman desibelin ja alkaa siitä tiputtaa alaspäin, kunnes musiikki kuulostaa luonnolliselta. Tämän tason pitäisi toimia sekä leffoilla että musiikilla, ellei huone aiheuta rajuja muutoksia taajuusvasteessa (usein valitettavasti aiheuttaa). 8. Jatkoideoita Seuraavaksi voisi olla syytä miettiä tarkemmin kaiuttimien (varsinkin subbarin) sijoitusta, taajuusvasteen mittausta, akustointia ja monia muita aiheita, joista DVDPlazalta löytyy paljon tietoa hakemalla ja kyselemällä. Hyviä kuuntelu- ja lukuhetkiä! :thumbsup: Työkalut Testilevy Jonkunlainen testilevy on aina hyvä olla olemassa. Hifilehden Testi-DVD, 21 mediakauppa.com:sta Avia Guide to Home Theater, esim. dvdsoon.com:sta THX Optimizer, useimmilla THX-merkityillä levyillä SPL-mittari Perustyökalu, jota voi myöhemmin käyttää kevyenä mittamikrofoninakin RadioShack Sound Level Meter, n. 40 Australiasta tilattuna muistakin on keskusteltu DVDPlazalla, mutta en löytänyt enää - apua? Suurkiitos Chauronille, Zipmanille ja JaniH:lle lisämateriaalista ja kiitokset myös kaikille, joiden viesteistä Plazalla olen poiminut faktoja!
Kommentit ja parannusehdotukset ovat tervetulleita. Kerätäänkö vaikka lista threadeistä, joista on hyvä jatkaa? Zipmanin RTA-ketju voisi olla yksi sellainen. Jokaiseen kohtaa voisi myös laittaa linkkejä asiaa tarkemmin käsitteleviin viesteihin. Jos tästä saadaan aikaan hyödyllinen opas, ehkä Mika voisi laittaa tämän stickyksi? edit: tarkoitus olisi vielä laajentaa subbarin säätämisohjeita - tämä koko kirjoitus alkoi Chauronin kyseltyä moisia..
Kiitoksia hienoista ohjeista. Tästä voisi räätälöidäkin jonkin laajemman kokonaisuuden jonka joku moderaattori voisi ehkä heittaa stickyksikin. Ps. kaipasin ohjeistusta vain subwooferin säätämiseen mutta hyvähän se on käydä läpi koko setti samalla. Kyllä mulla muut on oikein kuosissa.
Voisi lisätä esim. BFD:n tuohon listaan, ja linkit verkkokauppoihin; esim. RS-mittari, Avia-dvd, BFD jne. Noita moni kyselee, mitä ne on ja mistä saa. Hyvä idea tämä! :naminami:
Viiveiden säätöön laajennusta, saa kopypastettaa tuonne ylös. ------------------------------------------------------------------------------------- Viiveiden asettamisesta Ääni etenee ilmassa keskimäärin noin 340 m/s eli siis suhteellisen hitaasti. Tästä syystä jos etukaiuttimet ovat esimerkiksi kaksi metriä lähempänä kuin etukaiuttimet, muodostuu niiden väliin korvinkuultavaa viivettä joka häiritsee ihmiskorvaa etenkin tilatunnun osalta. Vahvistimesta riippuu millä tapaa viiveet asetetaan. On olemassa yleisesti kaksi tapaa, viiveiden asetus millisekunteina ja viiveiden asetus metreinä. Näistä viimeksi mainittu on enemmän käyttäjäystävällinen koska siinä vahvistin laskee itse viiveet toisin kuin millisekuntien yhteydessä viiveet on laskettava itse. Esimerkki: Oletetaan että huoneessa on monikanavajärjestelmä kpssa etukaiuttimet sijaitsevat kolmen ja takakaiuttimet kahden metrin päässä kuuntelupisteeltä. Tällöin takakaiuttimen ääni saapuu paikalle metriä ennen etukaiuttimia eli muodostuu siis epätasapainoa joka häiritsee tilatoistoa. Laskemalla saadaan yhden metrin vastaavan noin 3ms koska ääni kulkee 34 cm/ms (~3 * 34 = 1m). Asettamalla takakaiuttimien viiveeksi 3 ms, saadaan kaikkien kanavien äänet saapumaan paikalle samaan aikaan. Taulukko: Aika (millisekuntia) --------- Matka (metriä) 01 --------------------------- 0,34 02 --------------------------- 0,68 03 --------------------------- 1,02 04 --------------------------- 1,36 05 --------------------------- 1,70 06 --------------------------- 2,04 07 --------------------------- 2,38 08 --------------------------- 2,72 09 --------------------------- 3,06 10 --------------------------- 3,40 11 --------------------------- 3,74 12 --------------------------- 4,08 13 --------------------------- 4,42 14 --------------------------- 4,76 15 --------------------------- 5,10
Kiitos, loistavaa tekstiä. :thumbsup: Laitan tuon kohta alkuperäiseen mukaan, kun vaan keksin sopivan layoutin. Haluaisin pitää tekstin nopeasti selattavana tarkistuslistana kokeneempia varten, mutta kattavana aloittelijoille. Laitetaan toki. Onko sulla hyviä vinkkejä? SPL-mittareita sai ainakin SarkaProlta, mutta siihen oli joku halvempikin paikka muistaakseni. BFD:n voi tilata Saksasta tai Suomesta, haen siihen linkit kun ehdin. Ajattelin tehdä oman kappaleen työkaluista - mitä ne on, mistä niitä saa ja mitä niillä on tarkoitus tehdä. Jep, huomasin. Ajattelin vaan kerralla tehdä kunnolla. Kiitos kaikille positiivisesta palautteesta ja avusta! Homma jatkuu..
Tuossa taulukossa on muuten pieni ajatusvirhe. Korjasin sen (toivottavasti vielä oikein..), muokkasin hieman tekstiäsi ja laitoin sen alkuperäiseen ohjeeseen. Muutos- ja korjausehdotuksia otetaan mielellään vastaan.
En tiedä sopiiko tähän threadiin, mutta miten takakaiuttimien kattoasennus toimisi. Eli jos on lattiatilaa todella niukasti/hankalasti käytettävissä, niin voiko takakanavat asentaa vaikkapa 2m korkeuteen ja suunnata? Toisaalta kun nyt rupesin miettimään uudestaan hieman tökeröltä katossa kajarit näyttäisi, joten mitä jos siellä käyttäisi wharfedalen DFS-sarjaa? Seinälle kai tarkoitettu, mutta toimisko myös kattoasennuksella? Oliko se H/K:n HKTS7/11 sarjassa missä ohjeissa neuvotaan asentamaan takakajarit katonrajaan Edit: siis 1.5-1.85 metrin korkeuteen sivuilla.
Tosi monessa paikassa (kuten dolbyn sivuillakin??? <-en oo IHAN varma) neuvotaan asentamaan takakaiuttimet 60-90 cm pään yläpuolelle... EDIT: Dolbyn sivuilla on "above ear level"
Kirjoitan tästä lisää kun ehdin. Oma ymmärrykseni asiasta on, että on kaksi tapaa: - prologicista peräisin oleva (nykyäänkin käyttökelpoinen) dipolit takana tai sivulla yläviistossa - monikanavamusiikissa (elokuviinkin sopiva) suoraan säteilevät kaiuttimet korvan korkeudella takaviistossa Itse suosin jälkimmäistä, mutta ymmärtääkseni ensimmäiselläkin on omat hyvät puolensa. Dipoleilla saadaan ympäröivä, hieman epämääräinen äänikenttä. Tavallisilla kaiuttimilla saadaan tarkka äänikenttä (tämä voi tuntua joistain häiritsevältä takana). Jos jollain on lisätietoa tai valmiita linkkejä suosituksiin (ainakin Dolbyllä ja jollain kansainvälisellä järjestöllä on tällaisia), pistäkää ihmeessä tänne. Kasaan nämä kaikki sitten yhteen tuonne ylös.
Kirjoitan tähän hieman tarkemmin ohjeita kalibroinnista käyttäen Hifin Testi-DVD:tä. 1. Mitä tarvitaan? Tarvitset Hifin Testi DVD-levyn; sen voi tilata täältä hintaan 21e. Tarvitset myös äänenpainemittarin; suosittelen Radio Shackin mittaria, jonka voi ostaa esim. Marek Soundista (44e). 2. Valmistelut Kun olet saanut mittarin ja testilevyn on aika ryhtyä tositoimiin. Suosittelen vielä halvan kamerajalustan (esim. Anttilasta) hankkimista mittarille, ellei sellaista löydy jo kotoa entuudestaan. Ruuvaa mittari kiinni jalustan kiinnityskappaleeseen ja kiinnitä se ja mittari jalustaan. Aseta jalusta kuuntelupaikalle siten että mikrofoni tulee mahdollisimman lähelle arvioitua pään keskipistettä istuttaessa. Säädä jalustaa siten että mikrofoni on kallistuneena noin 45-60 asteen kulmassa, eli se osoittaa kohti vastapäisen seinän ja katon rajaa. Näin kulma etu- ja takakaiuttimien välillä on mahdollisimman sama. Tämä tietysti edellyttää, että takakaiuttimet ovat asennettu Dolbyn speksien mukaan noin 1,5m-1,8m korkeuteen. Aseta mittariin C-painotus ja slow-asetus, ja käännä asteikko 80dB asentoon. 3. Kalibrointi Pää/keski/surround-kanavien kalibrointiin kannattaa käyttää "Kanavatasapainon säätö, hidas" kohtaa. Ääniraidaksi tulee valita 1, koska siinä vaaleanpunainen kohina on kaistarajoitettua ja soveltuu täten paremmin tähän tarkoitukseen. Kohina kiertää vuorotelleen 3s jokaisessa kanavassa (paitsi LFE). Nyt säädät vahvistemesi mastervolumesta äänenvoimakkuutta, kunnes mittari näyttää keskimäärin 82 dB jokaiselle kanavalle. Riippuen miten perseellään alkuperäiset säätösi olivat, joku kanava voi näyttää huomattavastikin enemmän tai vähemmän. Kannattaa kirjata lukemat jokaisen kanavan osalta vaikka paperille. Kun olet saanut lukemat ylös ja koska ne todennäköisesti eivät kaikki näytä samaa, siirrytään säätämiseen. Vahvistimessasi on tasonsäädöt mahdollisesti jokaiselle kanavalle tai vaan keski- ja surround kanaville, ja pääkanaville vain kanavatasapainon säätö (balance). Tavoite on siis saada kaikki kanavat näyttämään sitä 82dB:ä jollain mukavan tasalukuisella vahvistimen voimakkuustasolla, mieluiten 0 dB. Jos pääkanavien tasoa ei voi säätää niin on tyydyttävä siihen lukemaan minkä sait, esim. -23 dB. Kanavien tasoja säätämällä säädä kaikki kanavat niin että mittari näyttää 82 dB jokaiselle kanavalle. Jos et omista keskikanavaa vaan ohjaat sen pääkanaviin, siihen ei tarvitse keskittyä. Kun olet lopulta saanut tasot kohdalleen, pistä tämä vahvistimen voimakkuusnäytön lukema mieleen ja paperille, se on REFERENSSITASOSI. :thumbsup: 4. Subbarin kalibrointi Subbarin kalibrointiin tulee käyttää "Kaistakohinat 200-50 Hz" kohtaa. Kohinat ovat terssikohinoita eli leveydeltään yhden terssin (=1/3 oktaavia). Taajuuksia löytyy 200 Hz ja 50 Hz väliltä, mutta subbarin säädössä emme tarvitse kuin alimmaista eli 50 Hz. Ääniraidaksi tulee valita 1. Tällöin kohina on koodattu LCR-kanaviin, mutta koska kaikki kaiuttimet ovat asetettu pieniksi, se ohjautuu sekä subbarille että pääkaiuttimille (riippuen vähän jakotaajuudesta). Ääniraitaa 7 ei tule käyttää, koska tällöin signaali on pelkästään LFE-kanavassa ja lopputulos ei välttämättä ole yhtä tarkka, koska tällöin signaalin toistaa pelkkä subbari, normaalistihan leffoilla/musiikilla myös pääkaiuttimet osallistuvat toistoon (jälleen riippuu hieman jakotaajuudesta). Sillä saatu taso on siis hieman pienempi, eli subbari kalibroidaan liian kuumaksi. Tavoite on saada mittarin neula näyttämään 81-82 dB. Vahvistimen sub-outin taso kannattaa säätää säätöalueen keskikohtaan, eli useasti 0 dB. Subbarin tasoa siis säädetään itse subbarista, gain nappulasta. Johtuen matalasta ja hieman huojuvasta testisignaaista, neula heiluu slow-asetuksesta huolimatta muutaman desibelin alueella. 81-82 dB lukemassa on jo otettu huomioon C-painotuksen "virhe" (1-2 dB) näillä taajuuksilla. Testimielessä lukeman voi ottaa myös 63 Hz taajuudella, mutta jos taajuusvasteesi on alapäästään perunapeltoa, 50 Hz ja 63 Hz kohinat saattavat antaa hyvinkin erilaisia lukemia, riippuen mihin kohtaa korostus tai vaimennus vasteessa sattuu. Kannattaa siis ehdottomasti mitata taajuusvaste joko pistetaajuuksiin perustuvalla tai edistyneemmällä TrueRTA-menetelmällä (tai Room EQ Wizard); SPL-mittarihan sinulla kuitenkin jo on. Näin saat huomattavasti paremman kuvan mitä siellä alapäässä oikein tapahtuu. Subbaria ei välttämättä tarvitse kalibroida juuri tuohon 81-82 dB arvoon, vaan se on mahdollista asettaa joko hieman "kuumaksi" tai "kylmäksi" omien mieltymysten mukaan. Jos haluaa tehdä erilaiset asetukset/tasot musiikille ja leffoille, niin erillinen muistipaikoilla varustettu säädin, esim. BFD, on kätevä tapa. Joissain kalliimmissa vahvistimissa taitaa tosin olla myös säädettävät tasot stereolle ja monikanavaäänelle. Nyt kun laitteet on kalibroitu, ei muuta kuin leffa pyörimään ja ihastelemaan aikaansaannoksiaan. :naminami: EXTRA: Kalibrointi AVIA:lla (tarkempi ohje löytyy myöhemmistä viesteistä) Itse en omista AVIA:n testilevyä, joten en voi antaa siitä yhtä tarkkoja ohjeita (JaniH, helppiä?). Pääpiirteissään homma menee kuitenkin samalla tavalla. AVIA:ssa tasot ovat kuitenkin erilaiset ja pää/keski/surround-kanavat tulee kalibroida 85dB tasolle. Subbarin testisignaali on AVIA:ssa vain yhdessä kanavassa vuorotellen (Hifissä LCR), joten näistä kannattanee mitata keskiarvo. Subbarin taso pitäisi saada noin 82-83dB tasolle. Siinä on jo myös huomioitu mittarin epätarkkuus. Avian testillä subbarin kalibroi helposti 1-2dB liian kylmäksi tai kuumaksi (riippuen kumpaan suuntaan sitä on kalibroimassa), koska mittarin neula ei ehdi asettua vakaaseen tilaan, johtuen nopeasti muun kaiuttimen ja subbarin välillä vaihtelevasta signaalista.
Erittäin hieno laajennus, tuonne ylös vain ;-) Tosin tästä tulee varmasti enemmän luonnostelusäikeen oloinen tätä menoa. Ehkä kannattaisikin kaapata tuo Zipmanin viesti referoituna ja linkkinä sitten laajemmin, mitäs pidät? Se yksittäinen linkki: Zipman's single post - https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=452591&postcount=15
Näin voisi tehdä, jos se on Zipmanille ok? edit: pieni luonnostelu ei varmaan haittaa ollenkaan, kunhan saadaan olennainen heti ensimmäiseen viestiin ja linkit tarkempiin selostuksiin Saakohan tuon jotenkin niin, ettei se aukea uuteen ikkunaan väkisin?
Mieluiten niin että laitat linkin tuohon tekstiin. Koodi: Tarkemmat ohjeet löytyvät <a href="https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?t=35003#post452591" target="_blank">hieman alempaa</a> tältä sivulta.<br /> Target pitäisi saada pois tai _self.
Testaan tuolla testipuolella erästä ikkunajuttua... menee hetki. Kyllä sen pitäisi saada. edit: ei toimi codebox=long -toiminto. Sillä olisi saanut sellaisen valtavan koodiboksin tuohon eli tavallaan toisen ikkunan jota skrollata. Eikä siis näkyisi noin pienenä tuossa vaan noin 10-20 kertaa korkeampana. Noh, eipä hirveä vika.