Ihan lupaavalta vaikuttaa. Vähän oli taas kakkosjaksossa sellasta CSI kikkavitosta tuossa ratkaisussa, mutta toivotaan ettei käy häiritsemään niin paljoa että lopettaisin seuraamisen kuten kävi CSI:n kanssa.
Tätä sarjaa kehuttiin kovasti ja odotukset olivat kovat. Katselin "epävirallisista lähteistä" puolenkymmentä jaksoa ja lopetin siihen. Tuo Housen hahmo on poliittisessa epäkorrektiudessaan ihan hauska, mutta eipä tässä sarjassa sitten muuta mukavaa olekaan. Yksi eniten häiritsevistä jutuista on se, kuinka tuo House - jonka pitäisi olla terävä mutta outo diagnostikko - hyppää ideasta toiseen ja tolskaa epämääräisen aavistuksen perusteella kuin norsu posliinikaupassa. Joka jaksossa näyttää olevan tosiaan viikon eksoottinen tauti -teema. Plääh. Ja ne muut hahmot ovat han paperisia kulisseja.
Toinen jakso oli jo vallan mainio. House veti ylihyvää läppää ja tapauskin oli mielenkiintoinen. Hugh Laurie on ihan päällikkö
Kolmas jakso oli vielä mainiompi, heru paremmat naurut helposti kuin esim eilisestiä Jopet Showsta. Onko hän sarkastinen? Eikait? Ja sen pojan tyttöystävä oli aika...:thumbsup:
Housen kaavamaisuus alkaa jo näkyä kolmen jakson jälkeen. Vielä tämä ei ole päässyt häiritsemään, mutta jossain vaiheessa pientä tympääntymistä voi alkaa esiintymään. Kyllä tätä ihan mielellään katsoo, vaikka ER:n paikka sairaalasarjojen ykkösenä ei olekaan uhattuna.
itse katsonut housen ekat kolme jaksoa enkä taida ainakaan kovin ahkerasti seurata..alkuun sarja vaikutti varsin pätevältä ja mielenkiintoiselta mutta jo näiden ensimmäisten jaksojen aikana tarina alkaa olemaan liian kaavamainen ja ehkäpä kaikkein ärsyttävintä sarjassa on itse tohtori housen, olen oikeassa tyyli.. no kyllähän tuota viikossa jakson jaksaa katsoa jos ei parempaa ole tarjolla..
Samaan kiinnitin eilisessä jaksossa huomiota. Saapa nähdä miten kauan jaksan seurata sarjaa. Toistaiseksi kuitenkin varsin passelia viihdettä, mutta epäilen että ajan myötä alkaa tympimään.
House pääsi katsottavien listalle heti ensimmäisellä jaksollaan. Toivottavasti tylyys-idea jaksaa kantaa.
Yhden miehen show: muiden hahmojen nimiä en edes muista kolmen jakson jälkeen. Tylyjä tohtoreita on saanut jo seurata Scrubsissa, joka on itselleni se paras sairaalasarja. Kun vielä heitetään mukaan ohjelman rakenne "22 jaksoa kaudessa - 22 tautia", niin saa nähdä kestääkö mielenkiinto. Katsoohan tätä vielä toistaiseksi ennen kuin selkäänsä ottaa, mutta eipä tässä tarvitse rautakauppaan narua mennä hakemaan jos joku jakso jää näkemättä.
Aloitin House-maratonin ja nyt on ykköskausi takana ja muutama jakso toista, ja voin kehaista että ainakaan vielä en ole tylsistymään päässyt. "Sickness of the week"-kaavaa on venytetty ja sotkettu juuri sopivasti ettei sarja toista liikaa itseään mutta ei kuitenkaan liikaa. Välillä tulee useamman jakson kestäviä subplotteja, jotka lisäävät kiinnostusta mutta jaksot toimivat kuitenkin itsenäisinä. Kaiken kaikkiaan sanoisin Housea yhdeksi tämän vuosikymmenen tähän asti parhaita sarjoista. Ja yllättävän hyvin pysyy kärryilläkin ilman tekstejä, vaikka toki moni lääketieteellinen termi menee auttamatta ohi. Ne tosin taitaisivat mennä ohi tekstitettyinäkin.
Scrubs tosiaankin on parhain sairaalasarja koskaan. Sain nyt katsottua Housea ensimmäisen kerran ja hirman ristiriitaiset fiilikset sarja jätti. Tohtori Housen persoonan varaanhan sarja on rakennettu, mutta näytti toimivan ihan hyvin niin (tiedä sitten miten pidemmänpäälle). Toisaalta itse en pahemmin sairaalasarjoja diggaile (aikasemmin mainittua Scrubsia lukuunottamatta) joten olen varmastikkin täysin väärä ihminen arvostelemaan tätä sarjaa. Pitääpä ensi viikollakin katsoa ja muodostaa mielipidettä vasta sitten. Usko lostiin alkaa olla jo mennyttä joten House ei vaikuta sen tilalla yhtään hassummalta vaihtoehdolta.
Hienoa, että uskalsivat listiä yhden potilaan. Ettei kaikki käy aina hyvin viime käänteessä. Ja kuollut potilaskin oli tunteisiin vetoava.
Valitettavasti liian kaavamaista minulle. Housen persoonakin on osoittautunut pieneksi pettymykseksi, saisi olla paljon kovempi ja kyynisempi: nyt se häijyys on vain pikkukivaa one-linereiden heittelyä ja sitten seuraavassa kohtauksessa pelastellaan jo pikkulapsia ja osoitetaan, että kyllä House teitä kaikkia rakastaa. Kevyttä katsottavaa, jota voi silloin tällöin vilkaista jos ei muuta tekemistä ole, mutta aktiivikatsominen on osaltani ohi.
Jotenkin oli odotettavissa Spoiler että alussa nähdyn pariskunnan lapsi on se joka pelastuu ja se kuka "uhrataankin" oli jotenkin ennalta-arvattavaa. Sinänsä hyvin tosin nämäkin tehtiin liikaan siirappimaisuuteen sortumatta.
On totta, että taustakaarti on Housen varjossa jäänyt varsin värittömäksi ja persoonattomaksi ainakin alkujaksoissa, mutta tohtori itse eli H. Laurie on kyllä mielestäni yksi karismaattisimpia näyttelijöitä, jota Suomen televisiokanavilta voi tällä hetkellä seurailla. Ne vanhat Jeeves ja Wooster -tarinatkin ovat edelleen täyttä rautaa, tosin niissä on myös todella mainiot käsikirjoitukset ja toinenkin aivan erinomainen näyttelijä.
Kummaa, kaikkien sarjojen topikkeja joita itse seuraan, ja täällä luen sisältää samanlaista tekstiä, liaan ennalta arvattavaa, ei sytytä minua, liian kaavamaista, aivan paska jne. Voi herranjumala! Tälläistä se kaikki on, ei tänä päivänä tehdä enää oikein mitään erityisesti repäisevää, koittakaa päästä siitä ylitse ettei kaikki voi aina säväyttää, House ja Prison Break on kuitenkin suomen tv-sarjojen eliittiä tällä hetkellä, vaikka moni muu onkin eri mieltä. Hyvä että joku osasi kirjoittaa jotain positiivistakin.
Johtuisikohan tuo siitä, että 27,783:lla rekisteröityneellä on 27,783 mielipidettä, vaikkeivat kaikki omaansa ilmaisisikaan? Harva täällä kaikesta pitää ja jotkut, kuten minä, nykyään ihan harvemmasta. Silti minä tai muut sarjoihin negatiivisesti suhtautuvat emme ole valittamassa, että miksi sinä tuosta pidät: pidä jos haluat, mitä se muille kuuluu. Salli sinä meille se, että emme jostain niin välitä ja kerromme sen. Samaa valitusta jokaisessa "tämä on mielestäni maailman paras sarja" -threadissa: Prison Break, Lost, House, 24... Mielenkiintoista olisi, jos sarjaa kehuvat joskus suoraviivaisen fanittamisen sijaan perustelisivat vähän tykkäämistään, kuten useimmat kielteisesti suhtautuvat tekevät: mitään ei tapahdu, henkilöhahmot ovat tylsiä, tapahtumat epäuskottavia... Annetaan kaikkien kukkien kukkiia.
Juuh, tuo viikon tauti-ilmiö on sarjan pahin kompastuskivi. Keskitytään liikaa noiden sairauksien selvittämiseen ja samalla jätetään taka-alalle lähes kaikki tekijät, jotka voisivat syventää yksiulotteisia henkilöhahmoja. Onhan House hahmona kaikessa erikoisuudessaan ihan hauska, mutta oikein muuta annettavaa ei sarjalla sitten kyllä olekaan. CSI sairaalamaailman siirrettynä? Jep, enää Gill Grissom puuttuu.