Jack Nicholson :thumbsup: En ollut lukenut elokuvasta mitään etukäteen. Myöskin alkuperäisteos on näkemättä. Niinpä menin katselemaan elokuvan puoli-innoissani, kyseessä on kuitenkin Scorsese mutta toisaalta viime vuosina kyseiseltä herralta on tullut vähän heikompaa tavaraa (tosin Aviator vähän parempi, mutta harkinnan jälkeen sekin ehkä vain 3½ tai 4-) kun aikaisemmat elokuvat ovat olleen 5/5 -kamaa. Niinpä siis istahdin teatteripenkkiin johon liimauduin aika tehokkaasti 2 tunniksi ja 34 minuutiksi. Keskivaiheilla elokuva tuntui laahaavan, mutta voinhan minäkin olla pää perseessä. Loppuvaiheilla syke nousi ja nousi huipentuen todella hienoon lopetukseen. DiCaprion ääni kyllä ärsytti, vaan minkäs teet. Näillä tuntumilla 4+ tai 4½, mutta jotenkin tuntuu että arvosana tulee vielä nousemaan.
En ole nähnyt alkuperäistä, annan tälle surutta 4½ / 5 tässä vaiheessa. Ensimmäinen sana mikä tulee mieleen on: Sulavuus. Tarinankerronnan taito on ainutlaatuinen, eikä varsin moni ohjaaja sitä hallitse niin suvereenisti kuin Marty. Ei turhaa selittelyä, vaan sulavaa kuvallista kerrontaa, toimivaa dialogia ja sen perusteella kerrotaan tarinaa. On se todellakin pakko kerrata, että rikos+väkivalta+draama+scorsese = aivan mielettömän tyylikästä matskua, josta sopii nauttia. Kerrassaan hieno elokuva. Schoonmakerin sakset ovat jälleen olleet kovassa iskussa. Puolikkaan pisteen elokuva menettää paikoin yliampuvan "äijämeinigin" (lähes poikkeuksetta Nicholsonin suunnalta, muuten hyvä suoritus kyllä), Spoiler paketti oli nidottu yhteen lopussa tappamalla kaikki, tuli hiukan outo ja turha fiilis. Tosin, mitenpäs muutenkaan tuo olisi voitu toteuttaa? Vuoden paras elokuva. Äkillinen aivohalvaus tapahtui, kiitos Jorse huomautuksesta.
Hieman pakotetun tuntuista lopetusta lukuunottamatta aivan loistava elokuva ja ensimmäinen jännäri ties kuinka moneen vuoteen jota katsoessa on oikeastikin jännittänyt.
Itse pidin leffasta hyvin paljon, ei nyt aivan täydellinen mut hyvin lähellä kuitenkin eli annan arvosanaksi 4 ja puolikas päälle, näyttelijät oli hyvin valittu ja sopivat rooleihinsa hyvin. Leffassa riitti ihan hyvin kaikenlaista toimintaa vaikka olikin suht pitkä leffaksi. Di Capriolle sopii hyvin pahisroolit, toivottavasti jatkossa saa haasteellisia rooleja, Damonin näyttelijälahjat jo tiedetäänkin hyviksi.
Mahtava leffa kyllä kaikin puolin. Ainoastaan Matt Damonin hieman kaavamainen ja tuttu näyttely häiritsi, ei tunnu miehestä oikein uusia piirteitä irtoavan. Di Caprio sentään jatkoi nousua meikäläisen suosikkinäyttelijöihin. Alkuperäistä en ole nähnyt mutta tämä oli kyllä luultavasti vuoden paras leffa. 4,5/5
Ihan OK:han tämä, mutta ei kyllä alkuperäisteokselle pärjäile. Scorsese hoitelee omaa sarkaansa yllättävänkin ruutiininomaisella otteella, eli kekseliäät steadicam otokset ja muut herralle tavaramerkkiset on jätetty tällä kertaa melkeinpä kokonaan niksipussukkaan. Edellisten jättiprojektien jälkeen paluu hillityimmille The King of Comedy..After Hours linjoille on joka tapauksessa valintana oikea ja käsissä on herran paras sitten Casinon. Tuon ja sen kaikille tuttuakin tutumman THE rikosleffan tunnelmia taikka näyttelijäsuorituksia ei uutukaisella kuitenkaan hiplata, joten The Departedille on Scorsesen American Gangsters kertomuksien nokkimisjärjestyksessä tarjolla pronssisijoitus. Elokuvan loppurutistuksen jopa koomisiksikin yltyvät hosuilut (alkuperäisessä paaaaljon tyylikkäämpi lopetus) olkoon myös osasyynä tuohon kolmossijaan. Kauneusvirheitä siis löytyy, mutta ei liiaksi haitaksi, joten viihdyttävä kakspuolikas olisi tiedossa. Ne ihmiset jotka eivät sitä originaalia ole nähneet saanevat tästä enemmän irti, kuin he jotka ovat. Itseäni kirpaisi joten ½ Ai niin Jackista vielä.. Miksi-aina-leffasta-toiseen se ihmeen levitointi = kantapäiltä nousu reploja vahvistamaan? On kyllä maneereista maneerein Jackille. Olisikohan jo Drinking gamen paikka.
Henkilökohtaisesti itseä ei haittaa re-maket tai Nicholsonin maneerit. Jack ei sitä paitsi ollut mitenkään "pahimmillaan". Leffana varmasti Scorsesen top-3:een menee, yhdessä "Raging Bullin" ja "Goodfellasin" kanssa. Yllättävän jännärimäinen elokuva Martylta, mutta ei lainkaan paha asia. Loppu oli kyllä kieltämättä hämmentävä. Tarinankertojana Marty on pitelemätön. Suosittelen. Onkohan tällainen taidokkuus tarinankerronnassa muuten katoava luonnonvara? Pahaa pelkään. Tosin Sean Penn ym. kumppanit ovat kyllä kehittyneet.Toivottavasti Marty voittaa Oscarin, vaikka tämä ei olekaan Raivon härän tasoinen elokuva, mutta läheltä liippaa. (Mikä helvetin leffa/ohjaaja vei sen ohjaaja-oscarin vuonna 1980?) Täytyy muuten vielä lisätä, että tämä on Titanic -pojun selvästi paras suoritus - mihin mahtaa entinen maitonaama vielä yltääkään, kun ikää on vasta 32 vuotta.
Robert Redford, Ordinary People. Academy Awards 1980 The Departed oli kyllä hyvä leffa, mutta olen itsekin sitä mieltä, että loppu olisi voinut toteuttaa vähän paremmalla tavalla. Tuskin ostan DVD:na, mutta voisin katsoa uudestaan televisiosta. Tärkeisiin Oscareihin ei taida ihan riittää nyt.
Hyvää settiähän oli tämä leffa. Loppu oli tosiaan hieman hämärä aina Spoiler Costellon kuolemasta lähtien. Oliko nyt niin, että Spoiler Costellolla oli ollut diili FBI:n kanssa? Mitä Leonardon shrinkille antamassa kirjeessä oli? Selitys ja? Btw, Vera Farmiga tuona shrinkkinä oli kyllä aika herkku. Kokonaisuudessaan 4+/5.
Spoiler Jep, jotain kanssakäymistä oli liittovaltion poliisiin. Vähän ennen dumpsteriin tiputusta Costellohan kertoili Sullivanille, että infoa oli tullut heitettyä sinne suuntaan (ei ilmeisesti kuitenkaan mitään omaa porukkaa vahingoittavaa). Kirjeessä ehkäpä ohjeistus Sullivania koskevien tietojen saattamisesta Dignamille, joka sitten ne saatuaan ampui sen viimeisen kudin. Kirjeen sisältö jäi kyllä harmittavan avoimeksi, eli ei voi kuin arvailla.
Juuri tulin leffateatterista ja ei voi muuta sanoa kuin upeaa. Nicholson on aina Nicholson, mutta tällä kertaa myös itseni vähemmän arvostamat näyttelijät Matt Damon ja Mark Wahlberg vetivät kunnon roolit. Eipä DiCapriokaan joudu suoritustaan häpeämään. Kyllä tämän tunnisti Scorsesen elokuvaksi, Spoiler erityisesti lopussa miestä kylmeni siihen tahtiin kuin Scorsesen (rikos)elokuvasta voi odottaakin. DiCaprion niittaus oli kyllä varsin tylyn yllättävä. Varmaan tämä jossain vaiheessa tulee omaan dvd-hyllyyni, muiden Scorsesen "parempien" töiden joukkoon, eikä The Departedin tarvitse siinä seurassa todellakaan hävetä. En uskalla kyllä mennä pisteyttämään elokuvaa tarkemmin näin yhdellä katsomiskerralla, mutta 4/5 voi antaa kyllä suorilta. Siitä ei arvosana tule ainakaan laskemaan.
Melkoisen ylistävää kommenttia tullut The Departedista, pitäisiköhän sitä pitkästä aikaa oikein raahautua teatteriin saakka tsekkaamaan tämä. Tapani Maskulakin antoi Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä neljä tähteä
En jaksa olla tylsä ihminen ja väittää tätä elokuvaa huonoksi siksi, että se on "kopio" jo aiemmin julkaisusta rainasta(varsinkaan, kun en ole sitä nähnyt ja hyvä niin) - souvot! Lyhyestä virsi kaunis. Raina on todella hyvä. Näyttelijät osaavat hommansa - vaikkakin DiCaprio on babyface:nsä kanssa hieman outo ilmestys poliisina/minälie. Jack on mikä on ja Damon hoitaa älykköroolissa jälleen hyvin. Kyllähän tuo Verakin sopi rooliinsa kuin nyrkki silmään. Onhan tämä vähän tämmöinen äijäleffa, mutta uskon, että naisetkin tykkäävät näkemästään. Jops jops.
Yllättävän paljonkin tämä seuraili tarinaltaan originaalin linjoja, mikä oli pieni yllätys sillä olin uutisointien perusteella ymmärtänyt, että suurin piirtein vain kehykset olisi tuosta honkkaripoikien leffasta otettu. Hyvä leffahan tämä oli ja varmasti tehokkaammalta olisi tuntunut ellei suurin osa juonenkäänteistä olisi ollut tuttuja. Joka tapauksessa reilut kaksi ja puoli tuntia sujuivat varsin nopeasti tämän parissa eikä mitään suurempia valittamisen aiheita Scorsesen kerronnasta löytynyt. Sen verran on verrattava alkuperäiseen, että vaikka tarina ja tapahtumatkin olivat aikalailla samoja molemmissa leffoissa, niin johonkin tässä oli kuitenkin "tuhlattu" lähes tunti. No, se kertoo vain että hieman erilaiset leffat ovat kyseessä ja molemmat omalla sarallaan toimivat hyvin. Näyttelijät miellyttivät lukuunottamatta maneereidensa kanssa suorastaan kyllästyttävää Nicholsonia. 4/5
Hieman pliisujen töiden jälkeen Scorsese palaa Departedilla mukavasti taas osaamisensa ytimeen. Paras miehen ohjaushan tämä on sitten Casinon. Hieno näyttelijäkaarti oli elokuvaan kerätty. Varsinkin Nicholson ja Winstone olivat oivan räkäisiä rooleissaan, eivät tyypillisen sliipattuja kriminaaleja. Suurin heikkous oli tasapainottomuus pääkaksikossa. Alkua lukuun ottamatta Damonin hahmon kehittäminen jätettiin aika heikoille. Pieni viittaus impotenssiin ja pinnallisuuteen eivät oikein riittäneet tuomaan hahmoa tykö, ja tästä johtuen Colin jäikin melko yksiulotteiseksi. Loppuvaihe sitten korjasi tätä hieman, mutta liian myöhään. Muuten tarina toimi ja loppuun olikin säästetty pari todellista yllätystä. +
Hyvä hyvä, pliisujen GONY:n ja Aviatorin jälkeen hieno leffa. Voittaa mielestäni originaalin. Ensimmäistä kertaa Dicaprio vakuuttaa. Matt Damon hiukan ärsytti, mutta saattoi johtua ärsyttävästä hahmostakin.. Hiukan miinusta myös pituudesta. :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: ½
Scorsesen uutuus on aina Tapaus, joka on käytävä katsomassa, ja samalla tuli heitettyä hyvästit Oulun Formialle, jossa on viimeisen seitsemän vuoden aikana tullut nähtyä aika liuta elokuvia. Menin aikanaan katsomaan kehuttua "Infernal Affairsia" elokuviin, mutta yliväsyneenä tulin pilkkineeksi niin pahasti, että siitä ei jäänyt kovin vahvoja mielikuvia. Niinpä "The Departedia" lähdettiin katsomaan vailla suurempia etukäteismielikuvia. Ja mikäs siinä: kyseessä olikin onnistunut rikostarina. Juonessa oli ehkä tavallista enemmän kurveja ja käännöksiä jos vertailukohtana käytetään vaikka "Casinoa" tai "Mafiaveljiä". Elokuva oli väkivaltainen, ja sitä säälimättömästi ja realistisesti ilman minkäänlaista turhanpäiväistä cooliutta (Tarantino) tai show-elkeitä (Bay). Pääosan esittäjistä Leonardo DiCaprio oli hyvä. Sanokaa minun sanoneen, mutta kaveri on tällä hetkellä Hollywoodin lahjakkaimpia miestähtiä. Myös Jack Nicholson onnistui mukavasti kun mies malttoi pitää totutut ja sanalla sanoen aika rasittavat maneerinsa vakan alla (jep, olen niitä ihmisiä, jotka eivät innostu Batmanin Jokeri-showsta). Matt Damon jätti puolestaan vähän kylmäksi. Naispääosan esittäjä oli minulle entuudestaan tuntematon, mutta pärjäsi helkutin kovassa sivuosakastissa ihan hyvin. Etenkin Winstone ja Sheen voidaan nostaa erikseen esille. "The Departedin" ääniraidasta ei ole erityisempää moitteen sanaa, etenkin kun pidän 60- ja 70-lukujen rockista, tosin yksikään kohtaus ei noussut musiikkinsa ansiosta ylitse muiden (esim. Creamin "Sunshine of Your Love" Mafiavelijissä). Arvosanaksi The Departed: * * * *
Infernal Affairs on yksi hienoimpia elokuvia mitä on julkaistu, joten pieni pelko oli että The Departed ei pääse samalle tasolle. Varsinkin alkuperäisen leffan loppu oli sellainen mitä Hollywood ei voi sulattaa. The Departed on kokonaisuutena hyvä elokuva, mutta ei pääse esikuvansa tasolle. Leonardo DiCaprio on yksi tämän hetken parhaimmista miesnäyttelijöistä ja Mark Wahlberg suoriutui myös roolistaan hyvin. Jack Nicholson oli myös mainioroolissaan mutta jotenkin hahmosta tuli mieleen vain päivitetty Jokeri. Kuten Samppa jo aiemmin sanoi Damonin hahmon kehittäminen jätettiin vähälle. Juonesta (vertailua alkuperäiseen): Spoiler Alkuperäisen hieno lopetusta ei jenkkileffaan kelvannut vaan kaikki tapettiin tasapuolisuuden mukaan. Muutenkin Damonin esittämästä hahmosta tehtiin tässä pahempi kuin alkuperäisessä. Ja tietysti ikuisen kolmiodraaman olisi voitu jättää väliin. Infernal Affairs 5/5 The Departed 3½/5