Kun puhutaan rasvoista, niin puhutaan suuresta joukosta erilaisia biologisesti aktiivisia molekyylejä. Sekaan mahtuu niin välttämättömiä rasvahappoja (n-3 & n-6), oletettavasti vain energiaa ja rakennuspalikoita tarjoavia rasvahappoja (n-9) ja esimerkiksi konjugoitu linolihappo (CLA), jolla voi olla yllättäviäkin terveysvaikutuksia. Ei voida sanoa, että suuri rasvan osuus päivittäisestä energiantarpeesta olisi yksilötasolla haitallista ilman, että tutkitaan asiaa tarkemmin. Yleistämisessä on aina vaaransa. Tyydyttyneistä rasvoista yllättävän "neutraaleiksi" on havaittu palmitiini- (16:0) ja steariinihapot (18:0). Näitä kuluttamalla ei normaalin terveen ihmisen lipidiarvot juurikaan epäterveelliseen suuntaan muutu. Ja näitä tyydyttyneitä rasvahapoja on runsaasti mm. kaakaovoissa ja pähkinöissä. Välttämättömät rasvahapot ovat nimensä mukaan välttämättömiä, koska ihmiskeho ei osaa syntetisoida niitä. Ihmiseltä puuttuu muutama entsyymi, joilla n-9 rasvahapoista voitaisiin tehdä n-3 ja/tai n-6 rasvahappoja. Tarkemmin sanoen delta-12-desaturaasi ja delta-15-desaturaasi. Näiden avulla kasvit ym. tekevät öljyhaposta (18:1 n-9) linolihappoa (18:2 n-6) ja alfalinoleenihappoa (18:3 n-3). Lisäksi ihmisillä on tyypillisesti ongelmia, jos välttämättömien rasvahappojen saanti on epäsuhtaista. Tällä tarkoitan sitä, että saa ravinnosta paljon n-6 rasvahappoja, mutta vain vähän n-3 rasvahappoja. Välttämättömät rasvahapot toimivat prekursoreina eikosanoideille - välittäjäaineille, joiden avulla kroppa toimii. Nämä eikosanoidit muodostuvat arakidonihaposta (AA - 20:4 n-6) ja eikosapentaeenihaposta (EPA 24:5 n-3). AA ja EPA pystyy ihmiselimistö itse tuottamaan, jos sillä on lähtöaineita (n-3 ja n-6 rasvahappoja); lisäksi ravinnosta tulee suoraan osa: AA pääasiassa lihasta ja EPA kalasta. AA:sta ja EPA:sta kilpailevat syklo-oksigenaasi ja lipoksigenaasi -entsyymit. Ne muodostavat AA:sta tulehdusta edistäviä eikosanoideja (mm. prostaglandiini-2 ja leukotrieeni-4) ja EPA:sta tulehdusta vähentäviä eikosanoideja (mm. prostaglandiini-3 ja leukotrieeni-5). Eli. Kun saa ravinnosta liian paljon AA tai sen prekursoreita, niin tulehdusta vähentävien eikosanoidien tuotto vähenee, koska samat entsyymit tekevät myös anti-inflamatoriset eikosanoidit. Kilpailu on kovaa siis myös solujen sisällä - ei vain "maailmalla". Lisämurheita tuottaa se että kaikilla ihmisillä ei välttämättömien rasvahappojen synteesi prekursoreistaan toimi kovin tehokkaasti. Eli, jos ei syö kalaa (EPA, DHA) ja/tai mustaherukkaa/helokkia (GLA), niin näiden rasvahappojen synteesi linolihaposta ja alfalinoleenihaposta on hidasta ja huonoa. Tästä voi seurata monenlaisia terveysongelmia. Esimerkiksi iho ja limakalvo-oireita/mielenterveys/jne. Jos normaaliin ruokavalioon ei kuulu kala, niin suosittelen ehdottomasti napsimaan kalaöljykapseleita ja pureksimaan mustaherukoiden siemenet kunnolla! Kolesteroli on tuo 80- ja 90-lukujen kirosana. Harva taitaa tietää, että ilman kolesterolia ihmien ei ole elinkykyinen. Se on erittäin tärkeä solukalvojen komponetti ja D-vitamiinin prekursori, kun aurinko ihoa lämmittää... Valtaosa ihmisen kolesterolista muodostuu elimistössä sisäisesti - ravinnosta tulee vain murto-osa. Terveen ihmisen kolesteroliarvot ei ole moksiskaan, jos syö vaikka päivittäin useamman gramman kolesterolia. Meillä suomalaisilla vain on ikävän takapajuinen geeniperimä, eli tänne on kertynyt paljon kolesteroliaineenvaihduntaan (nykyisin) haitallisesti vaikuttavia geenejä. Näiden perinnöllisten taipumusten takia täällä jaksetaan kolesterolin vaaroista iltapäivälehdissä huutaa. Syytetään tästä vaikka Johnspawnia, kun ei Suomen geeniperimä saa uutta verta... Kolesteroliakin on molekyylinä vain yhtä lajia - ei pahaa ja hyvää. Kun näistä puhutaan, niin puhutaan HDL ja LDL -kolesterolista. Nämä termit tarkoittavat high density lipoprotein ja low density lipoprotein. Eli kolesterolin(mm.) kuljetusproteiineja. HDL kuljettaa kolesterolia kropasta maksaan ja LDL maksasta elimistöön. Tämä balanssi on usein pielessä, ja verisuonet karstoittuvat, kun LDL on koholla. Lipoproteiineja on useita ja niistä tutkituin lienee apolipoproteiini E. Sen geeni"virheet" ovat osasyyllisiä sekä kohonneisiin että mataliin kolesteroliarvoihin. Apo B:n geenivirhe aiheuttaa familiaalista hyperkolesterolemiaa, jota plazallakin tilastojen valossa monet (tietämättään) sairastavat (1:500). Mitkä seikat sitten kohottavat kolesterolia? Empiirisesti voisi sanoa, että ns. epäterveellinen ruoka ja liikkumattomuus: Epidemiologisilla tutkimuksilla on päädytty ylipainon/kehon liiallisen rasvapitoisuuden altistavan sydän ja verisuonitaudeille. Onko terveysongelmien syyllinen liika rasva, liika energiansaanti vai jokin muu seikka? Ylipainoinen henkilö käyttää tyypillisesti paljon tyydyttyneitä rasvahappoja sisältäviä elintarvikkeita ja liikkuu liian vähän. Toisaalta myös tyhjien hiilihydraattien (sokeri ja "puhdistettu" tärkkelys) saanti on suurta. Se tiedetään, että kun ihminen lihoaa, niin kehon hormonitasapaino järkkyy. Normaalisti rasvasolut eli adiposyytit vapauttavat rasvahappoja, kun elimistö niitä ravitsee (esim. nälkäisenä). HSL-entsyymi alkaa hajottaa rasvasolujen triglyseridivarastoja vapaiksi rasvahapoiksi, kun aivot erittävät epinerfiiniä, norepinerfiiniä ja ACTH:ta ja haima glukakonia. Vapautuneet rasvahapot kuljetetaan veren albumiiniin sitoutuneena eri puolille kehoa, missä niitä tarvitaan. HSL-entsyymin vastavaikuttajana eli agonistina toimii insuliini. Mistäs insuliini olikaan tuttu juttu? No, veren sokeritasapainon säätelystä. Eli, kun syöt jotain hiilihydraattipitoista ruokaa, alkaa veren glukoosipitoisuus kasvaa ja tätä kompensoimaan insuliinieritys alkaa kasvamaan myös. Mitä rajumpi on glukoosipiikki sitä suurempi on haiman tuottaman insuliinin määrä. Puhdistetut hiilihydraatit ja sokerit ovat juuri siksi huonoja ravintoaineita, että ne nostavat veren glukoosipitoisuutta nopeasti lyhyellä aikavälillä ja samalla estävät rasva-aineenvaihduntaa (ja insuliini pysyy veressä kauemmin kuin kohonnut glukoosipitoisuus edellyttäisi). Kuitu hidastaa sokerien imeytymistä ja tasoittaa veren glukoosiarvoja. Samoin toimii rasva. Termi resistentti tärkkelys on joillekin varmaan tuttu. Se tarkoittaa tärkkelystä, joka vastustaa kehon ruuansulatusentsyymien tomintaa, eikä imeydy. Tärkkelys voi olla resistenttiä monella tapaa - esimerkiksi viljanjyvät, jotka ovat vielä (osittain) ehjiä -> elimistön entsyymit eivät saa hajoitettua (kaikkea) tärkkelystä, koska tärkkelys on tiiviisti pakkautuneena tärkkelysjyväsissä (molekyylitasolla). Tai molekyylitasolla rasvan ympäröimät hiilihydraatit -> entsyymit eivät pääse kosketuksiin hiilihydraattien kanssa. Toisaalta esimerkiksi keitetty pasta, joka on jäähdytetty muuttuu osittain resistentiksi tärkkelykseksi. (no harva sitä kylmää pastaa viitsii kauhoa naamaan ) Kuiduista vielä sen verran, että ne toimvat sekä suolen mekaanisen toiminnan edistäjinä että suolistomikrobien pääasiallisina polttoaineina. Ja kun suolistomikrobit hajoittavat kuituja, ne samalla vapauttavat lyhytketjuisia rasvahappoja - butyraattia ja propionihappoa. Ne taas toimvat suoliston epiteelisolujen (suoliston "uloin" osa - suolinukka) pääasiallisena ravinnonlähteenä. Ihmisellä on suolistossa lukumääräisesti monikertaisesti enemmän bakteereja (eräs arvio 100 triljoonaa - 100 000 000 000 000) kuin kehossa soluja (eräs arvio 10 triljoonaa). Symbioosi on kestänyt vuosimiljoonia ja vasta nyt on alettu aavistaa suolistomikrobien tärkeyttä ihmisen terveyden kannalta (mutta ei enempää siitä aiheesta nyt.) On selvä asia, että ihmistä ei ole suunniteltu makaamaan laakereillaan, vaan liikkumaan ravintoa etsimässä, kuten kaikki muutkin jalalliset olennot tekevät. Lisäksi ihmisen ruokavalio on muuttunut evoluution mittapuulla dramaattisesti alkuajoista. Keräilijä-metsästäjistä on tullut pullansyöjiä. Ketogeeninen dieetti ei ole ollenkaan epäluonnollinen. Ihminen on joka yö/aamu jonkinasteisessa ketoosissa, kun lihaksiston ja maksan glykogeenivarastot (ihmisen glukoosin varastomuoto) alkavat huveta. Ketoosi on tila, jossa elimistö tuottaa rasvasta ketoneita mm. aivojen energiantarpeen tyydyttämiseen. Aivojen pääasiallinen energianlähde on glukoosi - paastotessa ketonit alkavat muodostaa suuren osan ernergianlähteestä. Ihmisen veren glukoosipitoisuus ei normaalisti laske tietyn (yksilöllinen ~ 3½ mmol/l) rajan alle, vaikka ravinnosta ei tulisi yhtään sokereita tai hiilihydraatteja. Tämä johtuu siitä, että elimistö osaa tehdä glukoosia proteiineista. Lihakset siis katoavat, jos ei syö yhtään hiilihydraatteja ja proteiineja (ei kovin iso yllätys varmaankaan.) Vähähiilihydraattisessa ruokavaliossa saadaa reilusti proteiinia, joka korvaa sokerien ja tärkkelyksen pienen saannin (glukoosi-alaniinisykli, jos jotakuta kiinnostaa googlettaa). Yksinkertaistettuna: proteiini hajoitetaan aminohapoiksi -> alaniini muunnetaan puryvaatiksi -> puryvaatista tehdään glukoosia) Sivutuotteena syntyy ureaa, joka pissataan pois. Ja by the way: ei ole tieteellistä näyttöä siitä, että terveen ihmisen munuaiset kärsisivät suuresta proteiinisaannista. Terveellinen vähähiilihydraattinen ruokavalio koostuu monipuolisesti kasviksista (salaatit, kaalit, pähkinät), maitotuotteista, lihasta ja kalasta. Finelin sivuilta näkee nopeasti kuinka paljon jokin elintarvike / raaka-aine sisältää IMEYTYVIÄ hiilihydraatteja. Siis niitä hiilihydraatteja, joita keho voi käyttää suoraan hyväkseen. -Elintarvikekemisti
Puhdas veikkaus on, että monella lihoaminen pysähtyisi siihen, että vaihtaisi kaiken valkoisen leivän tummaan. Esim itsellä aamupala on aina jugurttia, mehua ja pari ruisleivän puolikasta jossa päällä tuotejuustolevitettä, juustoa, kinkkua ja kasviksia. Tällä jaksaa hyvin about puoleen päivään. Mutta sitten jos jostain kumman syystä syökin vaaleaa leipää ruisleivän sijaan, nälkä tulee selkeästi aiemmin, ennen klo 11:a. Siten vaihtamalla kaiken valkoisen leivän tummaan, voi helposti pidentää ruokailuvälejä yhden päivän aikana parilla tunnilla ja tämä yleensä vähentää syötyä ruoan määrää. Etuna tulee myös monilla paremmin toimiva suoli. Ja muutenkin paahdettu reissari on parasta mitä löytyy Marcoolio: tnx oli kattava paketti ps pellavansiemenet on niin pahoja, että niitä ei saa oikeasti alas. Tervellisiä kyllä ovat.
Oikein hyvä marcoolio. Tajusin vähän alusta, mutta kaipa se ihan asiaa oli. Joissain kohtia meni vähän noi termit yli ymmärryksen, mutta aika kattavasti olit jaksanut kirjoitella Säätäjän kanssa olen täysin samaa mieltä tuosta ruisleipähommasta. Ruisleipää ja puuroa aamulla niin ei siinä ihan heti tule nälkä. Jos taas vetäisee palan-pari jotain vaaleaa niin tulee nopeasti huutava nälkä ja helposti ahmittua turhankin paljon sitten lounaalla, kun taas ruisleivän ja puuron avulla jaksaa vääntää pitkälle iltapäivän puolellekin jos tarvis on, eikä silloinkaan nälkä ole niin kova. Ruisleivän puute ja oluen yliluonnollisen halpa hinta ovat kasvattaneet taas itsellekin viimeisten 15 kuukauden aikana aika voimakkaan kokoisen kaljamahan. Nyt kun on palattu näille maille missä saa ruisleipääkin ja kalja on hullunkallista, on oma ruokavaliokin taas huomattavasti paremmalla pohjalla. Pari kiloa on tässä jo parissa viikossa lähtenyt, mutta päätin tuossa juuri että laihdutanpa vielä tommoisen 10 kg pois. 'bout 23 kieppeillä olisi silloin painoindeksi, nyt on 26 mikä on kyllä hieman liikaa. Tärkeintä kuitenkin on saada tuo maha pois, ei se painoindeksi tai tavoitepaino ole tärkeintä, vaan se että itellä on hyvä olla. Mulla homma luonnistuu nimenomaan sillä että syön ihan perus suomalaista ruokaa ja sitten juoksentelen hulluna jossain metsäteillä. Aina on laihdutukset onnistuneet tyylikkäästi jos vaan on jalat kestäneet tota mun rääkkiä, saas nähdä miten nyt käy kun on molemmat polvet jo vähän valmiiksi rempassa
On tietenkin monia tapoja pudottaa painoaan, mutta pari perusjuttua ovat helpottaneet ainakin minulla. Liikunta pitää pois jääkaapilta ja samalla kuluttaa energiaa, eli jos lähtee esim. työpäivän jälkeen kuntosalille tai lenkille, projektiin uppoaa helposti pari tuntia ja syömisen ääreen palaa vasta iltasella kulutettuaan ainakin yhden kevyen aterian verran energiaa. Ilman liikuntaa homma on huomattavasti vaikeampaa. Tietenkin liikunnasta on myös muita etuja, kuten lihaksiston säilyminen myös laihdutettaessa sekä hengitys- ja verenkiertoelimistön tukeminen. Liikunnan pitää olla hauskaa, joten jos homma tuntuu väkinäiseltä, kannattaa miettiä miten sen saisi miellyttävämmäksi esim. lajia vaihtamalla. Melko säännölliset ruokailuajat helpottavat myös ja pitävät lisäksi elimistön 'käynnissä'. Jonkinlainen aamiainen (edes jotain) on hyvä saada syötyä, jotta lounaalla ei mene överiksi. Ennen iltapäivän mahdollista lenkkiä voi syödä vaikka pari banaania tai omenaa, jotta nälkä ei ole aivan mahtava illalla ja veren sokeri pysyy aisoissa. Tämä on edelleen itselläni ongelma, tulee lähdettyä viideltä lenkille pelkän lounaan varassa ja energia meinaa loppua kesken. Ajan mittaan syödyn ruoan määrä laskee automaattisesti, koska kylläiseksi tulee nopeammin. En yhtään ihmettele, jos laihduttaminen on vaikeaa pelkällä syömisen vähentämisellä. Liikunta mahdollistaa laihduttajallekin lähes normaalin syömisen ja olo on lisäksi muutenkin erinomainen. Kaloreiden seurantaan olen käyttänyt nyt muutaman viikon Kalorilaskuria (kalorilaskuri.fi), joka toimii hyvin ja on lisäksi halpa.
Myös pähkinöitä voisi mainostaa, esim. hasselpähkinässä hiilihydraatteja 3,4 g, kuitua 17,5 g / 100 grammaa. Saksanpähkinässä suunnilleen samat arvot. Eli kuitupitoisempia kuin täysjyväruisleipä. Ja noissakin on niitä välttämättömiä rasvahappoja, itse asiassa kuulemma on niin, että pähkinät ovat rasvaisen kalan ohella parhaita sydän- ja verisuonitautien ehkäisijöitä. Joten niiden sopisi kuulua jokaisen ruokavalioon. Onhan niissä energiaa kyllä runsaasti, joten kovin paljon ei niitä laihdutusruokavalioon mahdu, mutta jos nyt kourallisen päivässä syö (n. 50 grammaa ehkä), niin ei se energiamäärä vielä maata kaada, ja kuitua tulee jo 8-9 grammaa tuosta. Vihanneksissa ei yleensä ole kuin alle pari grammaa kuitua sadassa grammassa (No, persiljassa on 8 grammaa, mutta harvapa tuota jaksaa niin paljon syödä, että sillä merkitystä olisi), mutta jos niitä sen suositellun puoli kiloa päivässä vetää, niin sittenhän kuitumäärässä päästään (pähkinöiden kera) jo lähelle pariakymmentä grammaa päivässä. Suositus oli vissiin jotain 25-35 grammaa päivässä, joten vähänhän siitä vielä jäädään. Vaan mahtaako siitä mitään suurempaa haittaa olla, jos suoli toimii parillakymmenelläkin grammalla kuitua päivässä? Jos suositukseen kuitenkin täytyy päästä, niin loppuosanhan saa sitten vaikka vähäisestä määrästä vehnäleseitä, kuitua 37,5 g / 100 g, hiilihydraattia vain 15,4 grammaa. Joten kyllä vähilläkin hiilihydraateilla on kuitua mahdollista saada suositusten mukainen määrä ihan normaaleista ruoka-aineista.
Taas ollaan vähän laihdutuslinjalla.. Vielä pitäis semmonen 5-7 kiloa repästä pois. Kesällä/Syksyllä polvet ja toisen jalan pohje hajoilivat yhteensä 4 kertaa, aina oli tuloksena 2-6 viikon pakkolepo. Ja sillonhan tuli aina helpommin ratkettua alkoholiin ja sitä kautta sipseihin ja kebabeihin yms, ja kunnon tumuissa ei tuo syömispuoli tunnu pysyvän ollenkaan hanskassa. Eli läskiä löytyy taas liikaa Nyt olen löytänyt punttiksen, jossa ei ennen ole oikein ikinä tullut käytyä. Ehti jo tulemaan aikamoinen masennustila päälle kun jalat hajoili heti kun lenkille lähti ja välillä kävelykin tuotti helkkarinmoisia vaikeuksia. Ja taisin kuukauden päivät olla joillain 3-4 tunnin unilla kun polveen vaan sattui niin perkeleesti, teki ihan mitä vaan. Mutta punttiksella pystyy tekemään uskomattoman paljon kaikkea mihin ei tarvita polvia, ja pystyy niitä polviakin kevyillä painoilla joillain laitteilla harjoittamaan. Eli nyt on suunta parempaan päin, ja polvitukien kanssa juokseminenkin onnistuu jo jotenkuten, kunhan ei liian usein innostu moiseen. Niitä omia lemppareita, eli palloilupelejä ei taideta pelata vielä pitkään aikaan Tällä hetkellä päivän ruokailut ovat tälläisellä mallilla: Spoiler Aamupala: kaurapuuroa, reissumies, vettä, funlight-mehua, ehkä appelsiini Lounas: Ihan perusruokaa, vaikka perunoita/pastaa, lihaa, salaattia, maitoa pari lasia, tummaa leipää Välipala: Joku hedelmä tai jäätelö Päivällinen: 500g purkki maitorahkaa, ananaspurkki, maitoa pari desiä, ehkä jotain marjoja ->vatkataan pirtelöksi Iltapala: en yleensä syö, joskus joku hedelmä tai jos päivälliseltä on jäänyt pirtelösettiä niin sitä sitten. +johonkin satunnaisiin väleihin porkkanoita jos nälkä yllättää. Miltäs tuo setti näyttää vaikka punttispäivän(vaikkapa 3h treeni) ateriana? Omat mitat tällä hetkellä 191/94. Hiilareita tulee ainakin alkupäivästä ja protskua tuosta maitorahkasta.. Onko sillä jotain väliä jos joku ateria sisältää enemmän hiilareita ja joku proteiinia, imeytyykö ne jotenkin eri tavalla? Paljonkos proteiinia pitää syödä ettei lihakset katoa? Jostain luin että 1,5g/painokilo, jostain taas että ei 4 grammaakaan liikaa ole Kerran viikossa yritän pitää jonkunlaisen mässäilypäivän, ettei keho mene säästöliekille. Pari päivää sitten pyöräytin kääretortun, laskin että siinä olisi jotain reilut 1,5 megakaloria energiaa. Jotain suklaata ja jäätelöä yleensä tulee väännettyä. Sipsit ja alkoholi on nyt pannassa, joten ihan hyvältä näyttää nyt laihdutus. Ainoa peikko mielessä on paikkojen hajoaminen niin ettei pysty tekemään taas mitään...
Ihan hyvältä näyttää, Kalza. Jotta asia toimii myös pitkällä tähtäyksellä, ei kannata vetää kuuria uhkatiukalle eikä syödä koko ajan samaa safkaa. Vaihtelu virkistää. Yleensäkin mitä vähemmän voi ajatella koko syömisjuttua, sitä parempi. Jokainen kyllästyy jossain vaiheessa kaloreiden laskentaan. Liikuntapäivät ovat lähes aina menestyksekkäitä laihdutuspäiviä. Aikaa kuluu pois jääkaapilta ja lisäksi kalorit palavat. Itselläni liikunta lisäksi vähentää ruokahalua heti sen jälkeen, mutta taidan olla poikkeus...
Tässä mielestäni järkevää tekstiä koskien laihduttamista. Kannattaa lukea ainakin ennen kuin alkaa käyttämään rahaa mihinkään laihduttamiseen liittyvään. Tämän on ilmaista ja pitkällä aikavälillä toimiva; ei tarvitse laihduttaa kuin kerran elämässään, toisin kuin usein käy monia muita menetelmiä käytettäessä: http://www.kutri.net/methodkutri.html
Aivan.. En tuota maitorahkaa nyt joka päivä syö, korkeintaan joka toinen, ja joka toinen päivä sitten jotain kevyttä. Jos ei enää jossain vaiheessa maistu hyvältä niin sitten lopetan.. Tällä ruokavaliolla ajattelin korkeintaan vielä kuukauden päivät mennä. Pitää katsoa miten paino putoaa, kyllä luulis että tällä ruokavaliolla kilo viikossa lähtee. Ja kaloreita en laske. Pitäisi joku helkkarin vaaka hankkia ja punnita joka ikinen ruoka, ja silloinhan ei tulisi juuri muuta ajateltua kuin ruokaa koko ajan! Ja lounasta tuskin ikinä edes syön kotona, eli sitä olisi aikalailla mahdoton arvioida. No mulla on myös sama juttu. Ei tee liikunnan jälkeen mieli ruokaa. Varmaan johtuu siitäkin että juon vettä paljon, sekä ennen liikuntaa, sen aikana, että jälkeenkin. Eikä liikunnan jälkeen edes taida olla palautumisen kannalta järkevää vetää mitään hirveetä ruokamäärää...
Kyllä, järkevää tekstiä on. Alkoholin kaloreita en ollut oikein ennen tutkinut, mutta siinähän perkeleessä on melkein yhtä paljon kaloreita kuin rasvassa! Vähän Kutrin ohjeiden mukaan olen myös noita hiilareita(pasta, riisi, leipä) vähentänyt ja yrittänyt pitää huolen että saa proteiinia tarpeeksi.
Tuossa on vähän motivaattoria jos meinaa joskus loppua usko kesken: http://users.tkk.fi/~mrosenba/dieetti/ Toi kaveri otti homman tosissaan:thumbsup:
Jaahas vai tämmöistä on tullut kommentoitua No täytyy sanoa että pakkotoisto ja kalorilaskuri.fi toimivat nyt mun kohdalla aika hyvin. Tällä hetkellä painoa 91kg ja rasvaprossa erilaisilla mittareilla 12-14. Ei tällä iällä enää koko sikspäkkiä havitella Kesään vähän kiristellään ja sitten taas nostellaan painoa ja painoja
Heh, kivalta näytti nuo vatsalihakset. Mullakin semmoset on, mutta pakko pitää pieni läskikerros päällä ettei muut tuu kateelliseksi! :thumbsup: Pitäisköhän tollaseen rasvaprosentin mittaavaan vaakaan panostaa, tällä hetkellä ei ole mitään hajua mikä mahtais moinen prosentti olla. Eikä taida kotikonstein mittaus onnistua ilman mitään pelejä ja vehkeitä.
Jos tollaisen ottaa, niin kannattaa suorittaa mittaus aina samaan kellonaikaan, saman verran tavaraa syöneenä. Esim aamulla. Tämä johtuu siitä, että neste/ruoka vatsassa vaikuttaa yllättävän paljon lopputulokseen. Esim omalla kuntosalilla mitataan kaksi kertaa vuodessa prosentti ja viimekerralla kävin ennen treeniä ja sain tulokseksi 7.2%. Treenin aikana join 0.5l vettä ja sen jälkeen tulos olikin 6.2%. Tästä edellisellä kerralla (6kk aiemmin) sain ennen treeniä tulokseksi 5.7%, vaikka omasta mielestäni silloin rasvaa oli kyllä enemmän. Jos mittaat usein niin tällöin voit laskea keskiarvoa, joka todennäköisesti antaa paremman tuloksen. Noin muuten kyllä kokisin, että kannattaa ilman puntareita, mittareita ja kalorilaskureita laihduttaa jos siihen vaan pystyy. Vaalea leipä ruisleiväksi, juustot, leikkeleet ja levitteet kevyeksi, 4 kertaa päivässä ruokailu, vain yksi lämmin ruoka, ei lainkaan pikkunaposteltavaa ja ruoka ns. fiksua eli ei mitään pikaruokaa/valmisruokaa/rasvaisia kastikkeita sun muita. Sitten päälle 2-3x vko liikkuntaa ja tätä jatkaa. On aika todennäköistä, että varsinkin alussa paino pysyy samana, sillä rasva muuttuu lihakseksi, mutta jossain välissä homma alkaa kääntyä ja paino putoaa automaattisesti. Vuoden tähtäimellä sitä oppii syömään fiksusti ja silloin voi hyvin välillä napostella karkkia, syödä suklaapatukan, vetäistä pika-ateria tai ahmia kokonaisen sipsipussin ja 1.5l kokista. Paljon mukavampaa kun ei tarvii laskea kaloreita ja stressata siitä söikö nyt liikaa vai ei.
Jos polvet ei kestä juoksua niin kannattaa kokeilla pyöräilyä. Aivan loistavaa aerobista treeniä. Pystyy tekemään paljon pidempiä harjoituksia sekä määriä kuin juoksussa. Jos salilla on mahdollisuus osallistua spinning-tunnille niin sekaan vaan. Ei muuten ole mikään akkojen laji.
Pitää kyllä sanoa, että laihdutustyyleistä itselleni sopivin on ehdottomasti karppaus (eli hiilarit pois), jossa ei tarvitse olla nälissään ja energiaa riittää touhuamiseen salilla ja muutenkin. Tässä nyt viime syksynä aloittelin ja tällä hetkellä kiloja takanapäin 15,5. 13kg ajattelin vielä tiputtaa enkä näe mitään ongelmaa sen saavuttamisessa. 100 kg on siis kohdepaino. Pituutta on 180 cm ja onpa myös kehossa lihasmassaakin jonkin verran, etten pelkkä rasvapallo ole. Toki tämä ei kaikille sovi, itselläkin oli ensimmäisellä kerralla sopeutumisvaikeuksia sokerin ja tärkkelysten pois jättämisessä, mutta nyt niitä voin syödä ja juoda hallitusti. Karppaako joku muu Plazalainen myös?
Juoksu menee kyllä jo ihan hyvin. Jotain pientä särkyä juoksun jälkeen tulee yleensä jompaankumpaan polveen, mutta menee aina aika nopeasti ohi. Sen verran olen juoksua rajoittanut, etten yli kahtena päivänä peräkkäin käy juoksemassa. Tulee ainakin pari juoksutonta päivää viikossa, ja sillon voikin sitten punttiksella harjoittaa muita juttuja. Äkkikäännöksiä vaativissa pallopeissä yleensä nuo loukkaantumiset tulee.. Niitäkin nyt taas yritän pelailla, mutta rauhalliseti ja yritän kehittää jotain pelitekniikkaa ettei polvet pääse vääntyilemään Pyöräilyä tulee ihan päivittäin harrastettua tuollaiset 10-20 km tuolla ulkomaailmassa, joten salilla pyöräilyt jää siihen alkulämmön ottoon. Spinningiä en ole ikinä kokeillut, vähän liian kalliita ne salit missä tuota on. Ja heti pitäisi liittyä kanta-asiakkaaksi ja maksella kuukausimaksuja yms. Sisko tuota on kovin kehunut, tunnin session jälkeen kuulemma on jo sellainen olo että on jotain tehnyt
Itsekin olen yrittänyt jättää hiilareita pois. Ennen oli jotenkin semmonen käsitys että ne perunat on niin maan perkuleen tärkeitä, terveellisiä, hyviä yms. että niitä on pakko syödä, mutta kyllä paino lähtee ihan eri tavalla kun pienentää riisi/peruna-annoksia ja ottaa sitten enemmän sitä lihaa Karppaussivuja lueskellessa totesin että itse olen tuommoinen hyväkarppaaja, eli mitään ketoosia ei olla hakemassa...
Näin juuri. Minäkin olin aikaisemmin tuudittautunut perunoiden, pastojen ja riisin runsaaseen syömiseen, vieläpä siinä uskossa että ne ovat terveellistä ravintoa. Kunhan keho saa tarpeeksi proteeinipitoista ruokaa, niin nälkäkin pysyy paljon pidempään poissa.