Monolith ja XLS ensimmäiset vaikutelmat

Jaa-a, minusta taasen tuntuu että tällaisilla nettifoorumeilla toimii tietynlainen laumailmiö. Välillä tuntuu olevan vallalla vain yksi totuus. Sitten jos joku on eri mieltä, niin tämä henkilö on oletusarvoisesti väärässä.

Ei näiden härveleiden kanssa kannata ottaa henkilökohtaisena loukkauksena sitä, että joku ei tykkääkään sellaisesta laitteesta, joka itseltä löytyy. Tuossa subbaritestissä oli kolme koekuuntelijaa, ja sieltä voi sitten hakea viboja vaikka Järvikiven antamasta ysimiinuksesta jos sen tarpeelliseksi näkee. Sellaiselle, joka vasta subbaria harkitsee, on kuitenkin ihan hyvää tietoa tuo Eräpuun antama arvosana. Tietääpä ainakin, että soundi ei välttämättä kaikkia miellytä ja siksi oma koekuuntelu on tarpeellinen.

 

Varsinkin kun tietää että Eräpuu on näistä porukan kokenein, ja todellakin arvioi musiikkikäyttöä.

Kuitenkin se (lähinnä eräpuun) mainitsema laiskuus jää ihmetyttämään. Tosin Sauramakin sanoi että "tarkkuus keski- ja yläbassoilla jättää parantamisen varaa".

..sävyt hoituvat pehmoillen..atakki jää epäselväksi...laiskuutta aistittavissa

Ei uskoisi että ammattilaisilla olisi nuo kuunteluhuoneen säädöt sun muutkaan olleet nk.vturallaan.

Olisi toki ollut hauska jos samassa lehdessä Hermusen kotitestissä ollut 10x kalliimpi REL tms. "HighEnd"- subbari olisi ollut vertailussa mukana.

Ja mitä eräpuun "Highendistelyihin" tulee, niin eräpuuhan oli osaltaan vastuussa mm. erittäin positiivisista arvioista Procasterin viritinvahvistimen kanssa Hifilehdessä. Silloin nousi meteli siitä että se on arvioitu hinta-laatu asteikolla tms. "ei voi verrata laitteisiin xxx" jne. kommentointia. Eli kun Eräpuu kehuu halpaa, niin vika on objektiivisuufden puutteessa, ja kun haukkuu halpaa, niin sama vika :hitme:

 

Näinhän se menee. Ensin the subbari oli SVS, sitten BK, seuraavaksi...? Enkä ottanut henk.kohtaisesti "huonoa" testimenestystä. Ja kuten sanottua, omilla (puuro)korvillahan se arvio täytyy tehdä ja antaa lopullinen tuomio.

 

Ärri-purri! "Tuoreena Monolith-omistajana pakko epäillä...", "Mitä enemmän bassoa kaiuttimesta lähtee niin pisteet laskee...". Huh-huijaa, kuin ala-asteikäisten poikien kirjoittamia! Nyt on teillä mielestäni teillä pienen itsetutkiskelun paikka. Sananvapaus ja älyvapaus kun ovat kaksi eri asiaa


Tämä on toki hieman off-topiccia, kun rutisenpa näistä turhasta valittavista ja käsittämättömän kyynisistä salaliittoteoreetikoista, jotka anonyymeinä latelevat röyhkeitä kommenttejaan lehdessä omalla nimellään kirjoittavista ihmisistä, kuitenkaan itse mitään perustelematta tai selittämättä. Eli mielestäni taa kerran kohtuutonta, omituista ja todella lapsellistakin valitusta osalta palstalaisista. Ja Eräpuun(kaan) suuhun ei meidän ulkopuolisten kannattane sanoja laittaa, vastatkoon hän itse jos/kun katsoo sen joskus jossain foorumissa tarpeelliseksi. Mielestäni hänen linjansa on kyllä ollut vuosikausia kohtuullisen selkeä. Eli aina äänenlaatulaatu ratkaisee, ei määrä, ja painotus on musiikilla, koska hän kerran niin itse haluaa. Ja hyvästä bassotoistosta tulee aina plussaa, mutta esimerkiksi "hitaus", kumina, erottelukyvyn puute tai "puuroutuminen" eivät ole osa hyvää bassotoistoa, niistä tulee miinusta. Loogista? Eli miksipä siis antaa arvosanaa "10" jollekin vekottimelle, jos se ei kerran tuota absoluuttisen täydellistä ääntä?
Merkin en usko pahemmin vaikuttavan, en ainakaan itse pysty yhtään tapausta yhtäkkiseltään keksimään, vaikka 80-luvun alusta lähtien olen todennäöäisesti kaikki JE:n tekstit lukenut, siis HIFI-lehdestä ja tätänykyä HIFIMAAILMA:sta.
On todella röyhkeä väite esittää tuollaista, nyt olisikin syytä hyvä mainita joku konkreettinen esimerkki, eikä vain anonyyminä haistatella, kun oma subbari ei osoittautunutkaan totaalisen absoluuttisen täydelliseksi. Miksi ihmeessä noita 16 000 euron subbareita tehtäisiin, jos kerran vajaalla 800 eurolla saisi yhtä hyvän tai jopa paremman?

Vielä rautalangasta: HIFIMAAILMA on HIFIMAAILMA, ei Avotakka, ei Me Naiset eikä MikroBitti. Eli HIFIMAAILMA:n asteikko nyt vain ei ole MikroBitin tai TM:n tapaan suhteellinen (***** = hintaluokkansa ehdotonta kärkeä, erittäin hyvä ostos), koska tekijät eivät niin halua, tämä oikeus heille suotakoon. Eli nuo kolmikon BK:ille antamat pisteet (8-:sta 9-:een) ovatkin tässä valossa siis melkoisen hyviä pisteitä, eix vaan?
Tuskinpa edes em. +15 00 euron Velodyne saisi 10+:aa, 10:ää tai edes 10-:aa. Velodyne DD-18 muuten sai edesmenneessä HIFI-lehdessä 9,2p (Amphion Impact 500: 8,5p / Chorus Vertigo XLS: 8,1p / B&W ASW 600: 7,8p / Dynaudio SUB 20A: 7,4p), mutta kyseessä siis kuitenkin eri lehti ja osin toki monia vuosia sitten muodostettuja arvosanoja. Joka tapauksessa, tuskinpa kukaan täällä ottaisi BK Monolithia, siis Velodyne DD-18:n sijasta, jos saisi aivan vapaasti valita noista kahdesta vain toisen omakseen... Ei reilusti alle tonnin subbareista liene kovinkaan realistista kovin paljoa tämän enempää pisteitä odottaa. Mitä hyötyä siitä kenellekään olisi, jos asteikko olisikin WhatHifin tyylinnen, eli kaikki testatut saisivat aina ***** ja kaikki olisivat aina parhaita, kunhan vain ensin laittavat lehteen riittävästi mainoksia. No, olisivatpa ainakin kaikkien laitteiden omistajat aina tyytyväisiä, kun kaikki olisivat aina viiden tähden laitteita, kivakiva. Mutta mitä hyötyä moisesta lehdestä olisi?


Numeroita tai tähtiä todella paljon hyödyllisempää tietoa saa, kun lukee nuo sanalliset arvostelut lehdestä kokonaan, eikä rääpi pelkästään täällä olevia lyhennöksiä. Ja kuuntelee sitten itse, pohtien samalla mittaustulosten ja arvostelujen korrelaatiota omiin havaintoihin. Tähtipalkkien mittaaminen lehdestä viivoittimella ja pisteiden liika pyörittely johtaa helposti harhaan, sillä samat pisteet saaneet vekottimet ovat usein täysin erilaisia, sillä hyvät ja huonot puolet sijoittuvat usein aivan eri asioihin. Mutta silti yleisarvosana voi jonkun testaajan mielestä olla sama, esim. absoluuttisella asteikolla ihan hyvä 8+. Mutta toisen testaajan mielestä taas ei (toinen kun kuuntelee taiten äänitettyä flyygeliä, kontrabassoa jne. kun toinen taas painottaa DVD:ltä vyöryvää LFE-rymistelyä jne.. Silti, kumpikaan ei välttämättä "kuuntele väärin". Monipuolinen arvostelu on vain hyvä asia.


Eli em. BK:n subbarit ovat ihan aikuisten oikeasti hintaisekseen oikein mainioita ja tätä mieltä myös Hifimaailman kolmikko selvästikin on. Näinhän onkin jo edellä moneen otteeseen täällä kerrottu. Silti tuloksena oli rutina ja ala-arvoisten salaliittoteorioiden keksiminen ja anonyyminä haukkuminen ilman perusteluita ja todisteita. Ja se ei todellakaan ole mielekäs peruste antaa Monolithille 10+:aa, että joku tällä keskustelupalstalla on sellaisen sattunut ostamaan.
Jos kerran äänestä löytyy ilmiselviä puutteita, niin eikö ne tule silloin mainita, kun kerran testaamassa olllaan. Herran jestas, että täällä saadaan päivänselvästä asiasta näin vaikeaa. Onhan vaikkapa Scoda Octavia hintaluokassaa erinomainen auto ja todella monet testitkin voittanut. Mutta yhdessäkään testissä se ei ole silti koskaan saanut maksimipisteitä. Eikä kukaan pidä Octaviaa täydellisenä autona. Jne. No, eiköhän taas tullut avauduttua tarpeeksi

 

Samaa mieltä Groken kanssa... mitä ihmettä kitisette!? molemmat subit saivat loppupeleissä hemmetin hyvät pisteet! tuo monon yläbassojen löysyys saattoi olla ainakin osittain myös käytön puutetta. Tuommoinen isohko ja pitkäiskuinen elementti ei ole välttämättä vielä muutamankaan päivän kuuntelulla parhaimmillaan ja pitää muistaa että monossa on iso refleksikotelo (matala viritys) jolloin yleensä yläbassojen tarkkuudessa ei päästä ihan pienempien suljettujen tasolle. Ehkäpä Eräpuu hieman vierasti tuon monon tapaa soitella bassoa... mono ei juurikaan piilottele tai pidättele antaa bassoa vaan sitä tulee ja voimalla alas asti

 

Jos verrataan Monoa esim. Zun subbareihin (Methodeissa kaksi 10" tai kaksi 15" herkkää kevytkartioista elementtiä tod. näk Qtc 0.577 suljetuissa koteloissa), niin ero on siinä, että Zussa on lähes täydellinen impulssivaste ja mitätön ryhmäviive kun taas monossa on rakenteestaan johtuen molemmat arvot aivan häröjä. Ei kai ole yllätys, että Zu toimii paremmin musiikkia kuunnellessa, joka on Eräpuulle ja monelle muullekin ainoa merkittävä asia.

 

Olisin kyllä ollut ennemminkin jostain syystä pettynyt Jos Eräpuu ei olisi yhtään Monolithia haukkunut. Koska eihän tosiaan 750 euron subbari voi olla subbarien tähtikaartia.

Ei missään nimessä kannata sokeasti tuijottaa noita tähtiä, vaan hankkia subbari kotitestiin. Se on vaivalloista, mutta ehdottomasti sen arvoista. Alkaa olla jo sen hintaisia tuotteita etten missään nimessä ostaisi ilman kotitestausta pelkän nimen, tähtösten tai jonkun herra Hifipuun kommenttien perusteella.

nimim. ensimmäinen subi PB10, toinen Monolith.

 

Osa em. viestien lainauksista ei ole aivan tarkkoja lainauksia, vaan varmaankin tahattomia typoja koska suora copy/paste painetusta lehdestä ei ole mahdollinen (hih, en ensimmäiseksi olettanut kansainvälistä salaliittoa). Ja tässä ketjussa ei siis ole esitetty kuin vain pieni osa tekstistä, lukekaa itse lehdestä tarkemmin, en sitä kehtaa/uskalla/viitsi tänne kokonaan kopioida. Tässä pari pätkää sanatarkasti lainattuna (minä lisäsin nuo lihavoinnit selkeyden vuoksi):

• SS sivulla 62 Monolithista: "Tarkkuus keski- ja yläbassoilla jättää hieman parantamisen varaa."
• JE sivulla 62 Monolithista: "Bassoinstrumenttien sävyt hoituvat hieman pehmoillen, ja atakki jää hieman epäselväksi. Pientä laiskuutta on siis aistittavissa."

Eli jatkossa siis hieman lisää tarkkuutta noiden lainauksien kanssa

 

Kaikkien kuuntelijoiden kommentit olivat mielestäni todellisia ja realistisia. Ei mitään valmistusmaa saati valmistaja lisiä... omaan korvaan mono on hyvä ja se riittää. Yhdyn kuitenkin tekstissäkin olleeseen juttuun että mono on parhaimmillaan (ainakin musiikilla) kun sen toistettavaksi jätetään kaikkein matalimmat murinat.

 

Pisteet Grokelle avautumisesta. Juuri näin, älkää jumalauta uskoko olevanne euroopan omistajia kun teillä on monolith tai xls-200 - olkaa tyytyväisiä. Samasta hintaluokasta löytyy varteenotettavia vaihtoehtoja joita ette ole ikinä kuulleet, joten turha hypettää omaansa kun ei ole kokemusta kuin ap sub+:sta. Hyviä ovat juuri omaan käyttötarkoitukseensa BK:n subbarit, kalliimmalla saa parempia ja samalla hintaa suunnilleen saman tasoisia (laatu, varustelu, ominaisuudet).

Anteeksi, mutta minuakin tämä hypetys on aina vit - harmittanut.

No enhän minä kyllä mitää subbareista tiedä, paria kuullut, mutta tuo xls-200 mittaukset sinänsä mielenkiintoiset tuosta alarajannoususta jaon noston yhteydessä. Samalla tietysti toisto kiinteytyi. Nämä ovat seikkoja joita ei Zipmanin muuten arvostettavissa mittauksissa olo (ole voitu) huomioida. Muutenkin vaikeahko mittailla noita VAIN musiikin kuuntelijan vaatimuksiin, joka itseä kiinnostaisi.

(Sori 2,1 %%)

Mikko

 

Onhan se lähes selvää jo etukäteen, että refleksikoteloinen subbari ei voi saada täydellistä ylistystä musiikinharrastajalta verrattuna esim. suljettuihin besselsubbareihin.

Mitä eroa muuten Monolithilla on Audiokit X3:een joka siis on 12" XLS + Hypex 2.0 80 litran refleksissä?

 

Olen oppinut, että kaikella on syynsä. Mihinkähän tekniseen syyhyn tuo väite yläbassojen tarkkuudesta perustuu?

 

XLS200:n vasteen muodon muuttuminen/alarajan muuttuminen käy kyllä erittäin selvästi ilmi minun mittauksistani.



Mitä tulee toiston "kiinteytymiseen" jakotaajuutta nostettaessa - se on melko luonnollista. Matalat taajuudet ovat luonnostaan pitkiä ja hitaita, eli on ihan normaalia, että kun jakotaajuutta nostettaessa subbari alkaa toistaa enemmän yläbassoja, toisto alkaa kuulostaa "napakammalta". Itse olen tosin sitä mieltä, että yläbassot saavat tulla pääkaiuttimista ja subbari hoitaa alle ~60 Hz taajuudet.

 

Minäkin kuulisin mielelläni selityksen tuohon?

 

En tiedä mitä tarkoitat "häröllä", mutta Monolithin impulssivaste ja ryhmäviive ovat parhaimpia mitä olen mistään refleksisubbarista mitannut. Jälkivärähtelyt vaimenevat hyvin nopeasti myös viritystaajuuden ympäristössä. Ryhmäviive pysyy alle 30 ms koko toistokaistalla, jopa alle 20 ms yli 25 Hz taajuuksilla. Harmi, ettei Hifimaailma mittauttanut ollenkaan ryhmäviivettä tai jälkivärähtelyjä.

Toki Zu:n arvot voivat olla tätäkin paremmat, mutta se ei tarkoita, että Monolithin arvot olisivat missään määrit huonot tai "häröt".

 

Hifimaailman testi oli pääosin mukavaa luettavaa, mitä nyt parista kohtaa huomasi, että subbareiden hintaluokka ja nettimenestys vaikuttivat hivenen kirjoittajan/kuuntelijoiden sanamuotoihin.

Eniten olisin kaivannut tietoa/mittauksia huonevasteesta ja käytetystä oheislaitteistosta/basson ohjauksen säädöistä. Kuuntelivatko kaikki kuuntelijat subbarit samassa tilassa, samoilla oheislaitteilla/säädöillä? Miltä subbareiden/kaiuttimien huonevaste näytti käytetyillä säädöillä?

Eräpuu on selvästi allerginen tasaisesti 20 Hz ulottuvalle bassolle, se käy selkeästi ilmi TL-Audio -jutusta, jossa Velon lähes viivasuora vaste kuulosti kuulemma liian bassovoittoiselta. Eipä siis ihme jos vapaakentässäkin 20 Hz toistava (-6 dB piste) Monolith kuulosti liian alapääpainotteiselta, etenkin jos kuunteluhuone korosti edes hippusenkin alapäätä (harva huone ei korosta). Samoja viitteitä oli aistittavissa Sauramankin kommenteista. Järvikiven kommentit olivat lähimpänä omia havaintoja testatuista subbareita. Epäilen, että hän kuunteli subbarit toisessa tilassa, mahdollisesti AV-vahvarin ja "pienten" kaiuttimien kanssa. Itse olisin antanut Monolithille 9- ja XLS200:lle 8+, ja molemmille leiman "erittäin hyvä hinta/laatu-suhde".

 

Anteeksi erittäin paljon OT, mutta tarkoittaako ko. käppyrä nyt sitten sitä, että xls200:n on itse asiassa mittarilla mitattuna kehno vaihtoehto, jos tarkoitus on ohittaa subbarin oma suodin ja hoitaa jako vahvarilla kiinteällä 90Hz:n jaolla (ei muita vaihtoehtoja tarjolla)?

Eli kannattaisi ilmeisesti aina käyttää xls200:n omaa suodinta ja asettaa se leikkaamaan niin alhaalta kuin vain mahdollista? Taloon on tulossa joko xls200 tai vertigon xls07 ja pienehköt monitorit, esim usherit. Ilmeisesti siis kannattaisi vaikka nyt näillä ushereillekin ajaa bassot (kaiutinasetus largeksi) ja sitten säätää subbarin jako subbarilta?

Keltanokka poistuu häntä koipien välissä takavasemmalle...

 

Tarkoittaa siis korvinkin kuultuna sitä, että jos jakotaajuus on 90 Hz, nin esim. 70-90 Hz soivat niin lujaa, että tulee tuntuma, että subbari ei toista 20-40 Hz ollenkaan. Vaikka ne alimmat taajuudet soivatkin yhtä lujaa absoluuttisesti niin ylemmät bassot jyräävät niiden päälle.

Korvan kuuloteoria menee siten, että jos kaksi taajuudeltaan tarpeeksi lähellä toistaan olevaa nuottia soi paljonkin eri voimakkuudella, on korvan vaikea erottaa sitä hiljempaa kuuluvaa. Tai näin olen itse ymmärtänyt.

Eli Ushereiden kanssa jako 50-60 Hz:iin riippuen huoneen korostuksista/vaimentumista.

 

Juuri tätä tarkoitin, en mitään sen suurempaa salaliittoa. Huonosti muotoiltu.

Sitten varsinaiseen topiikkiin. Ekat savut otettu Monoliitista, pikaisilla säädöillä. Kivasti potkii. Katoin pätkiä mm. Ilmestykirja Nytistä, Master&Commanderista ja Matrixista. Naapuritkin tais kuulla... Täytyy vielä hioa säätöjä tarkemmin jahka on kunnolla aikaa ja palata taas asiaan.

 

Subbarimittauksesi ja jutut BFD:stä sekä RTA:sta ovat kiitettävän hyviä lisiä DVD Plazalle. Muutenkin kommenttisi tuppaavat olemaan hyviä, mutta ylle lainaamani pätkä kuitenkin hieman oudoksutti. Etenkin tuo "käy selkeästi ilmi", aivan kuin JE olisi täysin aloittelija tai muuten vain selkeän luonnottomaan toistoon tottunut High End -hörhö (= bassojen pitää toistua vaimentuneesti, esim. aitoihin 16 hz:iiin ulottuviin urkuihin verrattuna). Tuskinpa sentään...?

Tai itse en ainakaan ole aivan noin äärimmäistä kuvaa JE:Stä saanut, vaan sellaisen lievemmän, että kokonaisuus on aina pelkkiä bassoja tärkeämpi. Aina. Tai jos bassot kuulostavat huonoilta, niin edes 130 dB taso 16 Hz:llä ei silloin pelasta tilannetta. Tai jos ylempien taajuuksien laatu on vain tyydyttävää tasoa, niin tällöin superhyväkään ultramatalien bassojen toisto ei tee kokonaisuudesta kiitettävän hyvää, tai edes hyvää. Jne. JE:n painotus lienee etenkin MJ:ään nähden hyvinkin selkeästi vähemmän bassojen paineessa tai ulottuvuudessa. Eli kenties MJ on hieman lähempänä keskiverto plazalaista ja JE taas lähempänä esim. meikäläistä. Ja mistäs tiedät varmaksi sanoa, että koko tuon setin huonevaste olisi "tasaisesti 20 Hz ulottuva", etenkään kun kyseessä on Acapellan valtavat bassotornit (ei säätöjä, ainakaan tässä setissä) + Velodyne 1812 päälle (samat säädöt kuin DD-sarjalaisissa)?

Enivei, itsekin kuuntelen mieluummin vaimentunutta kuin kumisevaa tms. bassoa. Ja mieluummin vaikka täysin ilman subbaria kuin huonolla "hitaalla" ja "mölisevällä" subbarilla. Ja bassot mieluummin luonnollisella tasolla kuin "kuumana" jne. Eikä ainakaan niin, että satasen jalustakaiuttimet kirjahyllyssä, 2m korkeudella ja sivuseinässä kiinni + 2 000 euron subbari millilleen oikeassa kohdassa BDF:llä säädettynä, vaan mieluummin selvästi tasapainoisemmin, kokonaisuus silmälläpitäen. Vaikka joutuisikin tinkimään paineesta tai jopa hieman ulottuvuudestakin.
Mutta kukin saa tietenkin vapaasti painottaa tismalleen kuten itse parhaaksi näkee, syvyyspommit ja viulun tai naislaulun luonnollinen toistuminen asettavat melko erilaiset vaatimukset setille. Minun mielestäni täällä Plazalla painotetaan melko useinkin liiaksi bassotoistoa, siis kokonaisuuden kustannuksella. Usein pienistäkin jalustakaiuttimista puhuttaessa höpistään eniten bassotoistosta, ja se kokonaisuuden kannalta olennaisempi 100 - 20 000 Hz jää joskus jopa täysinkin mainitsematta.
"Hieman" karrikoitu esimerkki: kuin söisi kylmää saarioisten maksalaatikkoa hopealautaselta kynttilänvalossa, kalliin laatuviinin kera, valkoiset hansikkaat kädessä --> minun makuuni balanssi ei ole tällöin aivan optimaalinen, ei vaikka vaihtaisi aivan kuinka kalliiseen viiniin tahansa )!


Hieman ronskilainen tulkinta tuo "Eräpuu on selvästi allerginen...", ainakaan itse en noin rohkenisi mennä päättelemään. Eihän tuossa jutussa edes varsinaisesti testattu Velodynen subbaria, vaan kuunteluhuoneen kokoon nähden kenties turhankin rajun kokoista settiä, jossa em. subbari oli vain täydennyksenä: "Kokeilu: Acapella Triolon Excalibur -kaiuttimet".
Kyseinen setti oli siis Velodyne 1812 subbari + itse jutun pääasia, eli reilut 98 000 euroa parilta maksavat Acapellat. Torvien ja plasmadiskantin lisäksi molemmissa kaiuttimissa on valtava, erillinen bassotorni, jossa on 4 kpl 11" elementtejä. Toistosta sanotaan, ilman subbaria: "Ihan alas asti, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa noin 20 hertsiä". Ko. kaiuttimet painavat 400 kg/kpl ja ovat 216 cm korkuisia (melkein katossa kiinni). Ja kauppiaan, siis Tapani Lapin tapana on kuunnella usein TODELLA LUJAA, painotus vahvasti sanalla LUJAA. Ei siis todellakaan millään kerrostalovoimakkuuksilla. Sen myöskin mahdollistavat Acapellan todella suuri herkkyys (valm. ilm. 94 dB/1W/1m) ja reilu vahvistinteho 2 x 350 W (Burmester 911). Setin kokonaishinta arviolta 154 700 euroa, ilman kaapelointia.

Jutun kirjoittaja, siis JE, kommentoi TL:n omien asetusten kohdalla odotetusti äänenpaineesta (Huom. näin varmaankin lähes kaikki muutkin kommentoisivat TL:stä?) ja bassojen reilusta tasosta, ei siis bassojen ulottuvuudesta (nuo ovat kaksi eri asiaa). Toki JE tuntuu aina johdonmukaisesti arvostavan yleistä äänenlaatua, tarkkuutta jne. paljon enemmän kuin vain bassojen ulottuvuutta tai etenkään äänenpainetta. Varsinkin MJ:een verrattaessa, jonka kommentit eivät omasta mielestäni ole yhtä johdonmukaisia ja vakuuttavia vuosien varrella olleet.
Mm. näin JE kirjoitti, lihavoinnit meikäläisen toimesta: "Aloittelemme kuuntelusessiota isännän valitsemin ääninäyttein ja äänenpainein. Niinpä George Duken ja kumppaneiden sähköinen fuusiojazz laittaa korvat koville. Ei siksi, että soundi olisi rasittava, vaan pikemminkin siksi, että bassopään energia ei meinaa oikein mahtua huoneeseen. Ja se huone ei ole aivan pieni....
...rumpujen iskut ja sähköbasson murina sinkoutuvat tilaan hämmentävällä voimalla. Basson taso on vieraan mielestä vähintäänkin riittävä, mutta tästähän olemme isännän kanssa vääntäneet kättä - kuvaannollisesti tietty- usein aikaisemminkin. Niin tai näin, bassorumpu tuntuu kehossa...

Kun isäntä jättää journalistin omin levyin tapahtuvan tutkailun pariin, äänenvoimakkuus putoaa puoleen aiemmasta... ...isorumpu jyskii hyvinkin uskottavasti vähemmälläkin luukutuksella... Voisi kuvitella, että moneen osaan jakosuotimin siivutettu toistokaista johtaisi soinnin epäyhtenäisyyteen, mutta näinpä ei kuitenkaan käy... ..."On ne aika hyvät", tuumaa journalisti...".
Eli JE:n itse sopivaksi katsomallaan äänenpaineella ei enää tulekaan moitteita bassotoistosta, vaikka setissä ulottuvuutta riiittäneekin kevyesti infraäänien puolelle.



Ja subbaritestissä sivulla 62, XLS200:n kohdalla, JE mainitsee kyllä miinukseksi sen, ettei toisto ainakaan käytetyillä säädöillä ja tasoilla ulotu alimpiin bassoihin ("...alimmat jäävätkin haaveeksi"). Ja toisaalta, Monolithin alas saakka ulottuvaa toistoa hän ei mainitse negatiivisena seikkana...

Asiasta kolmanteen, huonevasteesta täällä on joskus näkynyt Zipmanin erinomainen mittauspari, jossa XLS200 erittäin pienessä huoneessa aiheutti selvästi matalia kohti nousevan vasteen, ainakin 20 Hz:iin saakka, taisi mennä allekin(?). Eli lehtien käppyröitä pitää tulkita aina ajatuksella, eli onko oma tilasi selvästi pienempi koppero tai muusta syystä matalia taajuuksia selvästi enemmän korostava (vaiko vaimentava).
Moni kun tuntuu tulkitsevan niin, että subbari toistaa omassa tilassa juuri niin kuin lehden mitaukset kertovat, vaikka totuus on usein hyvinkin kaukana kaiuttoman huoneen käppyröistä. Lopullinen käppyröiden "oikeellisuus" on aina hurjan huonekohtainen asia, jota voi toki BFD:llä yms. useimmiten lieventää. Siksipä onkin väärin neuvoa -yleispätevänä ohjeena- esim. "Ushereiden kanssa jako 50-60 Hz:iin", sillä jossain tietyssä huoneessa 80 Hz voi hyvinkin olla se optimaalisin, etenkin ko. pikkukaiuttimen ymmärrettäväsi rajoittunut bassotoisto huomioiden.
Joissain harvoissa subbareissa on muuten sisäänrakennettuna pienen huoneen aiheuttaman liialllisen bassokorostuksen hillitsemiseksi jonkunlainen perussäätö, jota ei siis ole huonemoodeja vastaan tarkoitettu, vaan "Room Gain":aa vastaan. Esim. SVS SB12-Plus. Room Compensation Setting vs. Approximate Room Size:

BYPASS: ei lainkaan tahallista vaimennusta
LARGE: > 2400ft3 (68m3), pienin vaimennus, esim. 2,5m korkeana: > 27m2
MEDIUM: 1400ft3 – 2400ft3 (40m3 – 68m3), esim. 2,5m korkeana: 16...27m2
SMALL: < 1400ft3 (40m3), suurin vaimennus, esim. 2,5m korkeana: < 16m2​