Katsoin tänäpäivänä kaksi elokuvaa putkeen, ensin 300 ja sen jälkeen Sunshinen. Sunshine kuintekin päihitti Kolmesatasen 6-1 Mennessäni katsomaan Sunshinea, en tiennyt elokuvasta paljoakaan (lähinnä olin katsonut elokuvasta trailerin pariin kertaan). Vaikken juuri pidä scifi-leffoista, niin Sunshine oli kyllä postitiivinen poikkeus. Avaruusalus ja muutenkin elokuvan toteutus vetää minusta jo vertoja Star Warseille... Omalla pelkistetyllä tavallaan. Avaruusalus Icarus oli niin luonnollisen näköinen, että sitä ihan ihaili kun alusta kuvattiin. Jokunen klisee elokuvasta löytyi, mutta muuten elokuva oli todella omaperäinen. Olisin ehkä itse kaivannut hiukan rajumpaa menoa, niin elokuvasta olisi tullut ahdistavempi. Elokuvan loppu oli kyllä todella hienosti rakennettu, vaikka loppuratkaisun jo osasi arvata... Ehkä enemmän olisivat voineet kuvailla maan elinoloja, koska Spoiler jos Austraaliassa meri on jäässä, niin millaista on muualla maapallolla? Loistoleffa, jonka kyllä varmaan hankin hyllyyni. Arvosana: 4/5
Tänään tuli katsastettua tämä elokuva teatterissa. Hyvä tieteiselokuva, jota surkea loppu latisti jonkin verran. Tämä elokuva kannattaa katsoa suurelta kankaalta.
Itse odotin elokuvalta hieman isompaa panostusta juurikin tuohon matkan psyykkiseen painolastiin. Loppu oli mitä oli, mutta ihan näyttävä elokuva.
Hitsi, tässä oli ainekset jopa vuoden parhaaksi elokuvaksi, mutta tavalliselle jännitysvaihteelle vaihdettuaan, elokuva menetti jonkin verran kiinnostustaan. Toki sekin oli toteutettu ihan kelvollisesti. Spoiler Pinbacker oli ihan ookoo pahis, mutta olisihan tuon voinut muuttaa järkevämmäksi ykkösryhmän katoamistarinaksi. Nyt jäi sellainen fiilis että mentiin vähän elokuvan muu taso huomioiden riman alta. Luulisi että avaruudessa olisi monia muitakin vaihtoehtoja, miten matka voisi mennä pieleen Sen sijaan tehosteet tukivat kerrankin elokuvaa niin kuin pitivätkin, eivätkä häirinneet kuin vasta aivan muutamissa loppukohtauksissa. Icarus oli toteutettu todella tyylikkäästi. Äänitehosteet olivat melkoisen voimakkaita, paikoin jopa liiankin kovia. Näyttelijöihin ei oikein tarttumapintaa saanut, mutta ei suurempaa valittamistakaan löytänyt. Onneksi Boylen ohjaustyöhön pystyi luottamaan nytkin eikä kaverilta löydy varsinaista epäonnistumista ainakaan niistä pätkistä mitä olen nähnyt, tämä mukaanluettuna. Ja joo...Bruckheimeria suosivat älkööt vaivautuko 3.5/5
Pidin ja paljon. Boylen tuotannossa tämä mahtuu helposti kolmen kärkeen. Alkuvaihe oli tunnelmaltaan lähellä Sodenberghin Solarista, loppu sitten jotain vallan muuta. Olkoonkin että loppuvaihe latisti tunnelmaa hieman, mutta toimi sekin tavallaan vieden elokuvaa enemmänkin kauhuelokuvan suuntaan - kaukana aiemmin mainitusta surkeasta se kuitenkin oli. Tehosteet olivat onnistuneet erinomaisesti. Alus oli uskottavan näköinen ja tuntuinen ja muutoinkin harvassa olivat paikat, joissa tehosteet niinkään lävähtivät silmille. Lopun Spoiler "kokeellisemmin" toteutettu vaihe toimi hyvin. Tiedä sitten näinkö vallan omiani, mutta varsin erikoista tehostetta käytettiin vaiheessa, jossa Spoiler aloitettiin Icarus I:n tutkiminen. Lamppujen valokeilojen suuntautuessa suoraan katsojia kohden valkokankaalla välähti sekunnin murto-osassa ihmiskasvoja. Tämä tapahtui ainakin kolmeen eri otteeseen luoden sopivan häiriintyneen vaikutelman. Hyvä ja voimakastunnelmainen, lähelle erinomaista yltävä ajatuksiaherättävä tieteistelokuva. Parasta avaruusscifiä aikoihin. +
Kyllähän tämä oli pakko teatterissa nähdä. Ihan ok leffa. Vastaavanlaisia elokuvia olisi kiva nähdä lisää tulevaisuudessakin:thumbsup: Hieman kävi välillä mielessä Event Horizon, vaikkei sitä nyt voi mitenkään kokonaisuudessa verratakkaan. 3.5/5 Spoiler Pinbacker olisi saatu jättää pois, koska jotenkin minua ärsytti hänen vuosien selviytyminen siellä. Luulisi jo jonkinlaisen syövän hänen saaneen liiasta valosta tai jotain muuta vastaavaa (mutta noh, onhan se lääke syöpäänkin jo voitu keksiä tuohon mennessä, ei nyt kannata ihan liikoja järkeillä tämän leffan parissa ).
Juu, omasta mielestäni kaikki järkeilyt saa tämän leffan kanssa unohtaa. Jos asioiden "fysikaalisen" oikeellisuuden ym. tutkimisen aloittaa, niin "vikoja ja puutteita" löytyy vaikka kuinka. Tämä ei omasta mielestäni missään mielessä latista elokuvan arvoa, vaan päinvastoin. Kaikesta epäloogisuudesta huolimatta on onnistuttu tekemään loistava elokuva.
Kyllähän tämä tosiaan parasta Boylea oli sitten...noh, Trainspottingin. Alkupuoli elokuvasta toimi erittäinkin hyvin, tunnelma oli mukavan odottava ja myöhemmässä vaiheessa jopa hieman karmiva. Omasta mielestäni hahmotkin olivat kaukana pinnallisista (joku sellaista taisi tuossa aiemmin mainita) ja komean näköiset puitteet oli leffa saanut. Siinä vaiheessa sitten kun Spoiler Pinbacker astui kuvioihin leffa latistui yllättävänkin paljon enkä enää loppuvaiheista innostunut. Muunlaista uhkaa toivoin kuin Spoiler 7 vuotta ilman ruokaa ja kai happiakin elänyttä ihosta kuoriutunutta kapteenia . Kyllä, saman huomasin ja minustakin oli varsin onnistunut kokeilu Boylelta. Lisäsi kohtauksen uhkaavuutta mukavasti. Tuo loppupuoli verotti pisteistä jonkin verran, mutta pitää katsoa opinko tulevaisuudessa elämään tuonkin ratkaisun kanssa. Joka tapauksessa hyvää scifiä ja positiivinen ylläri Boylelta. 3½/5
Minusta tuo oli oikeastaan ainut elokuvan heikkous. Ei oikein toiminut, vaan pomppasi hiukan häiritsevästi (väärällä tavalla) esiin. Tai, nyt kun alkuun päästiin, niin Spoiler Pinbeckerin fyysiset voimat (mm. roikotti Capaa kurkusta yhdellä kädellä) häiritsi myös hieman, mutta näitä kahta miinusta lukuunottamatta leffa olikin lähes täydellinen. Täydet pisteet ja vähän päälle - aivan uskomatonta jälkeä.
Itsekin pidin sekä elokuvasta että kyseisestä "effektistä", vaikka äsken katsomassani tieteiselokuvien klassikossa 2001: a Space Odysseyssa oli loppupuolella häiritsevän samankaltainen, tosin lyhyemmässä mittakaavassa, kokeilu. Täytyy yhtyä niin monen täälläkin esittämään mielipiteeseen elokuvasta, että ilman lopun hölmöilyä tästäkin olisi saattanut kehkeytyä vaikka mitä. Itse nautin elokuvan keskivaiheesta eniten, alku oli jotenkin mukaansatempaamaton, mutta sekin toki parempi kuin loppu. Mielestäni Boylen kolmanneksi tai neljänneksi paras elokuva.
Mietin tässä on miksi anna kehuja tälle leffalle. Huonosta leffasta lähtee mielellään kaivamaan epäloogisuuksia, tässä sitä oli heti perusasetelma. Auringon käynnistäminen avaruusaluksella on luultavasti yhtä suuri vaikutus kuin kärpäsen pieraisulla Saharassa on paikalliseen ilmastoon. Auringonvalon kulkeutuminen auringon ytimestä, missä fuusio tapahtuu, auringon pinnalle, kestää jotain miljoona - 100 000 vuotta. Siitä sitten se loppumatka maahan kestää sen 8 minuuttia. Eli ihan sormia näpsäyttämällä ei sitä tuikkua sytytellä. Lähtökohta on siis ihan yhtä järjetön kuin Coressa. Mutta kun tuon asian unohtaa, ja keskittyy siihen että tällä juonella on päästy avaruuselokuvissa käymättömille korpimaille (ei tule mieleen auringon lähelle sijoittuvaa elokuvaa), niin sen voi antaa anteeksi. Ympäristö on valmiiksi vihamielinen, jännitteet saadaan jo pelkästä matkasta. Spoiler Alun päätöksenteosta unohtui se tärkein syy lähteän katsomaan Icarus 1:tä. Icarus 1 joutui jättämään matkan kesken jostain syystä, ja ennenkuin heille käy samoin, heidän pitää selvittää se syy ja pyrkiä estämään sama keskeytys. Ollaan uudella alueella eikä kaikkea ole suunnittelussa välttämättä otettu huomioon. Toisaalta kun saavutetaan Icarus 1 ollaan luultavasti jo samoissa vaikeuksissa, jos kyse olisi ollut jostain teknisistä ongelmista. Odotin jotenkin 2001:maisempaa ratkaisua. Aurinkoa toisaalta pidetään jumalana, sitä palvotaan Icarus II:nkin 'terassilla'. Icarus I:ssä välähtävät kasvot myös antavat ymmärtää että kyseessä on jotain yliluonnollista. Efekti jota käytettiin Icarus I:n kapteenissa antoi kuvan että kyseessä on jotain yliluonnollista. Kapteenin selviäminen oli jo ihme itsessään. Mutta lopussa, ei mitään. Ellei sitten Capan ja auringon kohtaamista lasketa siksi. Mutta miksi aurinko haluaisi estää uudelleenkäynnistyksen? Jäi vähän vastustavan voiman motiivit epäselviksi. Lopusta sen verran että loppumusiikki auringon syttyessä olisi saanut jäädä päälle. Nyt tilalle vaihtui jokin launlunrenkutus. Joku Autechren Vletrmx21 soimaan lopputekstien ajaksi olisi ollut sopiva lopetus.
Tuli tämäkin lopulta nähtyä. Tässähän olisi ollut ihan hirveästi potentiaalia oikeaan klassikkoon, jos siis unohdetaan arvelluttava perusjuoni, mutta metsään meni. Ei tosin pahasti, kyllä tämä omalla tavallaan toimii. Spoiler Olisin mielelläni nähnyt henkilövetoisemman leffan tyyliin Solaris (Tarkovski), tämä Boylen toteutus on jotenkin hämmentävä. Toisaalta Sunshine on tuiki tavallinen scifi-toiminta, toisaalta taas leffaan on haettu jotain taiteellisuutta ja tunnetta. Massaviihteen ja taiteen yhdistäminen on tuhoon tuomittu yhdistelmä. Leffan paras kohtaus on kohta jossa Capa lähettää viimeisen viestin perheelleen. Luulin koko leffan ajan että Capa on lähetti viestin vanhemmilleen ja ihmettelin, miksei Capan ja sen hotin misun välillä ole mitään jännitettä. Tai miksi em. misu ei saanut enempää aikaa ruudussa. Lopussa minulle kuitenkin selvisi että Capalla olikin oma perhe ja lapsia. Ihan viihdyttävä paketti, annan 7/10 ja papukaijamerkin. Spoiler edit: Kyllähän Capa tosiaan lähetti sen viestin porukoilleen. Lopussa näkyvät äiti ja lapset eivät kai sitten liittyneetkään mitenkään kehenkään. edit: vähäisetkin spoilerit piilotettu.
En tiedä kuinka tarkkaa pitää olla, mutta osan voisit pistää spoilereihin. Itse käytän nykyään tarkemmin juonesta ja tapahtumista puhuessani spoilereita, kun esim. henkilösuhteiden kehityksestä kertominen vie jännityksen itse elokuvasta myös. Spoiler Mietin tuossa myös sitä kuinka paljon vaatimukset elokuvalle muuttuvat kun elokuvia katsoo paljon. Tällöin leffojen peruskuviot tulevat tutuksi ja sitäkautta rasitteeksi. Vaikka jossain blockbustersissa keskivertoyleisölle juonikuvio 'sankari voittaa pahiksen-kääntää selkänsä-pahis ottaa kätketyn aseen esille-sankari kääntyy ja ampuu pahiksen' saattaa tuntua hyvältä, liian paljon nähtynä ainakin mulla aivot menevät näistä kohtauksista vakionopeussäädin kytkettynä. Jos puolestaan leffassa hieman tohditaan poiketa peruskuvioista kuten siitä että leffan mies ja nainen eivät kopuloikaan, niin sekin saattaa alkaa tuntua piristävältä. Sama eipäs-sittenkään-fiilis on vasta ollut Shooter-leffassa ( missä varmaan oli myös kuvattu myös kylläpäs-sittenkin-versio mutta jätetty leikatessa pois ). Toisaalta kun lähdetään puhumaan tällaisesta itsemurhatehtävästä, niin ottaisin kyllä miehistööni nimenomaan perheellisiä. Mikä on nimittäin yksinelävän ihmisen tarve pelastaa maailmaa? Onko hän valmis uhrautumaan maailman vuoksi? Uskoisin että kahden lapsen isä olisi valmiimpi antamaan henkensä lastensa puolesta. Ihmetytti myös tuo lopun ratkaisu eli ei siten tehty ympyrä-sulkeutuu-päätöstä näyttämällä näitä vanhempia, vaan näytettiin naista lapsineen. Toisaalta se sopi hyvin elämä-jatkuu-henkeen, eli siinäkin tavallisuudesta poikkeava ratkaisu.
Katselin leffan viikonloppuna mahataudin kourissa valvotun yön aikana.... ja täytyy sanoa, että pienoinen pettymys oli ennakkohehkutuksen jälkeen. Laitan tämän täsmälleen samalle viivalle Supernovan ja Event Horizonin kanssa. Samantyypinen tarinankulku ja kaikki ovat "puskan takaa" tulleita kelpo scifileffoja, joista olen tykännyt, mutta jotka eivät mitään Khanin Vihan tasoisia klassikoita ole.
Tämän leffan osalta käy kateeksi ne joilla on JVC:n D-ILA-projektori. Oma proju ei pystynyt toistamaan leffassa olevia kontrasteja lähellekään
Tykkään kyllä Bruckheimerin leffoista, mutta kyllä silti tämäkin oli ihan jees. Eihän se nyt Transformersille pärjää, mutta olihan kyse hiukan erilaisesta elokuvasta muutenkin. Harmittavasti hyvin luotu tunnelma latistui loppua kohden... Spoiler yliluonnollisen kapteenin liityttyä mukaan remmiin. Mielessä kävi jo jos jonkinmoisia "järkeviä" juonikuvioiden jatkumoita, kun Icarus I löydettiin ja mentiin tutukimaan. Sitten olikin vain pönkkö Überkapteeni. Alku oli 4,5/5 veroinen, kokonaisuus... 3,5/5 Ps. Blu-ray:na näyttää ja kuulostaa kuitenkin erittäin hyvältä!
Melkein suututtaa olla samaa mieltä (lähes)kaikkien muiden kanssa, loppu tosiaan meni överiksi mutta visuaalisesti oli aivan upea ja tunnelma ja musiikki olivat hienoja.
No nytpä tuli tämäkin nähtyä. Olen itsekin aika lailla edellisten kanssa samoilla linjoilla. Alku todella hyvä, ja aineksia olisi voinut olla todella mahtavalle psykologiselle trillerille, mutta loppu vei vähän toiseen suuntaan. Ei niin hyvään suuntaan. Mutta hyvä elokuva, nonetheless. 4-/5
Ostin tuossa pari viikkoa sitten Sunshine-leffan kun halvalla sai. Heh, olen vissiin ainoa joka kyseisestä leffasta ei pitäny. Siis aivan hirveää kuraa. Yleensä pidän kaikesta sci-fiin haiskahtavasta, mutta tämä leffa oli kyllä.... En tiedä täsmällistä syytä, mutta näyttelijäsuoritukset ja koko leffa kokonaisuudessaan oli jotenki.. plääh. Pääidea oli kyllä ihan mukiinmenevä. Silti jopa The Core oli parempi Ehkä pidän mielummin noista Spoiler onnellisista lopuista. Mutta makuja on monia, silti annan vain 1/5
Spoiler Eikös siinä ihan suhkot onnellinen loppu ollutkin: maapallo ja ihmiskunta pelastuivat, vaikka aluksen miehistö menehtyikin.