No ihan noin se ei mene, kyllä suomenruotsi ja riikinruotsi ovat ihan lähellä toisiaan, paljon lähempänä kuin esim. viro ja suomi. Erilaista se kuitenkin on, koska suomenruotsi on ottanut käyttöön niin paljon suomalaisia sanoja ja muuttanut ne sen jälkeen kylmänrauhallisesti ruotsiksi. Ruotsalaiset sanat taas muistuttavat hirveästi mm. englantia. Hyvä esimerkki on joukkovelkakirjalaina, masskuldebrevslån (vrt. obligationer) Ongelma suomenruotsalaisille suomalaisten suhtautumisessa heidän kieleensä varmaan on se, että heidän on hankala ymmärtää, mikseivät heidän maanmiehet voi tykätä heidän äidinkielestään. He tuntevat itsensä suomalaisiksi (ja ovatkin), mutta koska itse puhuvat ruotsia, eivät siksi voi ymmärtää suomalaisten haluttomuutta oppia puhumaan sitä. Sehän kun on jättekivaa! Ongelma tässä on se, että suomalaisille ruotsi on vain ja ainoastaan yksi vieras kieli muiden joukossa, eikä suomalaisten identiteettiin kuulu ruotsin kieli yhtään sen enempää, kuin vaikkapa venäjän kieli. Ja sitten aina verrataan tähän Sveitsiin... Jos Sveitsissä 93 % puhuisi äidinkielenään saksaa, 5 % ranskaa ja 2 % muita kieliä, niin näinköhän sielläkään olisi kahdenkaan kielen järjestelmää käytössä. Toisaalta ranskalaiset ovat yhtä jästipäitä oman kielensä käytöstä, kuin suomenruotsalaiset, joten voisi ehkä ollakin
Totta. Suurimmat erot kieliopillisesti on nimenomaan sanastossa. Luettua tekstiä ymmärretään varmaan kohtuullisen hyvin puolin ja toisin. Mutta mikä tekee keskustelusta ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen välillä hankalaa, on lausuminen. Suomenruotsalainen lausuu hyvinkin suomalaisesti, notaatio on tasapaksua, ilman suuria äänenkorkeudenvaihteluita. Kun taas ruotsalaiset, noh... se on sellaista mouruamista. Sekä tietysti ruotsalaisten suhuässä "sjutton!", jota suomenruotsalaisten suusta ei kuule. Saati sitten skånelaiset, joita ei ymmärrä kukaan muu kuin skånelainen. Skånelaisten lausuma englantikin on jotain aivan järkyttävää. Tämä on vain ja ainoastaan minun perspektiivi aiheeseen, eli olen täysin suomenkielinen ihminen ja kerrottakoon vielä, että yläasteen ja lukion ruotsi oli todellista pakkopullaa.
ei "suomenruotsi" ole mikään eri kieli kuin "riikinruotsi". varsinaiset asiantuntijat keskustelevat suomessa käytetty ruotsin lausunta (pl.jotkut paikallismurteet pohjanmaalla) on pohjoismaiden helpoimmin ymmärrettävä (germaaninen) kieli juuri selkeän lausumisen takia. ruotsin koululaitoksen heikkouden takia tosin välillä kuulee kommentteja että missä olet oppinut ruotsia noin hyvin. edelleen välillä ruotsalaisilta menee syy ja seuraus sekaisin, eli taas kun ei tiedetä että suomessa opetetaan ruotsia paikallisen standardin mukaisesti, tällä tarkoitan lausuntaa, ei joitakin harvoja sanoja joiden merkityksessä on eroja, luulevat tietämättömät ruotsalaiset että ruotsinkielinen suomalainen murtaa suomeksi. suosittelen http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=45222 viimeisessä osassa käydään suomessa http://svt.se/svt/jsp/Crosslink.jsp?d=45247&a=517523 ------------------------------------------- lopuksi totean että kyllä suomenkielinen enemmistö, tai sen valitsemat edustajat päättävät mitä koulussa opetellaan. ei sitä ruotsinkieliset suomalaiset päätä
Ei päätä enää, mutta ovat aikoinaan päättäneet. Sen takia tässä vielä kipristellään sata vuotta vanhojen päätösten jälkeen, vaikka kielisuhteet Suomessa ovat ylivoimaisesti kääntyneet suomen eduksi, ja ruotsin kielen merkitys kauppa- ja tiedekielenä on vähentynyt olemattomiin. Suomalaiset edustajat koko ajan, mutta melko hitaasti, vähentävät kyllä ruotsin kielen asemaa Suomessa. Viimeisenä todisteena yo-tutkinnon uusiminen. Odotellaan vielä pari vuosikymmentä, niin eiköhän tuosta ruotsin pakkopullasta olla viimein päästy eroon kokonaan. Lopuksi totean vielä, että minulla ei ole mitään suomenruotsalaisia tai ruotsin kieltä vastaan sinänsä. Itse opiskelen tällä hetkellä ruotsia, ja ajattelin opetella ko. kielen niin hyvin, että pystyn kommunikoimaan sen avulla ruotsalaisten kanssa. Pystyn toteuttamaan tämän tavoitteen, koska teen sen vapaaehtoisesti motivaation avulla. Pakolla olen opiskellut ruotsia jo yli kuusi vuotta ja tunnen edelleen olevani 9. luokkalaisen tasolla. Pakko-opetus ei tämän kielen suhteen toimi sitten ollenkaan.
Mielenkiintoista olisi nähdä miten kävisi jos 7. luokan alkaessa olisi mahdollisuus valita toiseksi kieleksi joku seuraavista: ruotsi, saksa, ranska, espanja, venäjä niin moniko 7. luokkalainen valitsisi Ruotsin kielen. Ei kovinkaan moni. Itse osaan englantia sen verran että pystyn katselemaan elokuvia ilman tekstiä, lukemaan englannin kielisiä lehtiä ja keskustelemaan ja asioimaan englanniksi. Puhdasta ei englantini ole, mutta pärjään. Ruotsin kielestä en osaa enää mitään muuta kuin muutaman hokeman mitä koulussa opetettiin: Luffe kom hit hemma hus Gunnel, Jag heter Hattori Hanzo och jag bo i valkeakoski, jag har en flaska jaffis etc. etc. Jotain sanoja ymmärrän kun luen ne. Kuunneltuna en ymmärrä mitään, ainakaan ruotsalaisten keskustelusta. Mutta ei minua harmita etten osaa ruotsia. Enemmän harmittaa etten osaa englannin lisäksi auttavasti mitään muuta hyödyllistä kieltä. Esim. espanjaa... Pakkoruotsi pois ja muutenkin suomenruotsalaisten hyysääminen on lopetettava. Muutenkin koulussa voisi opettaa hieman enemmän asioita joista on elämässä hyötyä ja maalaisjärkeä pitäisi suosia ulkoa oppimisen sijasta.
Minkälaista kielioppia englannista opetetaan ala-asteella? Eiköhän ensin pitäisi äidinkielessä päästä kielioppiopinnoissa tasolle, jolla ymmärtää kieliopin perusteet ja sitten vieraiden kielien kielioppiin, johon mielestäni peredytään enemmän eli kunnolla yläasteella. Toisaalta opitpa minkä muun kielen tahansa, niin seuraavaan siitä on jo apua. Kuten on täälläkin ollut esimerkkejä, että ruotsi/saksa/englanti on auttanut opinnoissa toista. (jos siis ko kieliä on opetellut motivoituneesti) Vaikka asunkin Sipoossa kaksikielisessä perheessä, en ruotsia oikeasti osannut yhtään vielä muutama vuosi sitten. En ole pakkoruotsin kannattaja, kyseenalaistin vain tuon pakkoenglannin sen sijaan, että kaikki voisivat valita kieliopintonsa vapaasti. Niin ja kieliopista, en itse vieläkään osaa esim sanaluokkia ja inessiivit ja illatiivit on kaikki ihan hepreaa. Kielellä kuin kielellä.
En ole mielestäni mikään intomielinen fennomaani ja kaikenlainen kansalliskiihko on yököttävää. Oma "kielipääni" on varsin kehno ja kykyni oppia vieraita kieliä (ja kunnon suomeakin) on myös melko rajallinen. Tämän vuoksi itseäni on aina suunnattomasti ärsyttänyt opetella ruotsia. Koko kieltä en oikeastaan ole edes ikinä mihinkään tarvinnut (itse asiassa tänään ensimmäisen kerran olen tarvinnut ruotsia ruotsinkielisen päätöksen tekemisessä). Kotiseudullani ei ole ollut ruotsinkielisiä eikä sitä näin ollen siellä myöskään puhuta. Viime aikoina olen vihdoin päässyt vähän matkustelemaan ja vierailemissani maissa (mm. Saksa, Englanti, Kiina, Tsekki) olen pärjännyt vallan mainiosti englannilla, mutta epäilen, että aika heikkoa olisi täydellisenkin ruotsin kielen kanssa voinut olla. Tuntuu niin turhauttavalta opetella yhtä kieltä, jota en oikeasti juuri mihinkään tarvitse. Muun muassa tämän motivaation puutteen takia ruotsin kielen taitoni on varsin kehno. Paljon mieluummin osaisin esim. saksaa samalla tavalla kuin ruotsia nyt (osaa joten kuten lukea ruotsia, mutten juurikaan puhua). Ainakin itselleni siitä olisi paljon enemmän hyötyä. Ongelma toki sitten on tämä maamme kaksikielisyys. Virkamiesten (kuten esim. minä) tulisi osta kumpaakin kieltä ainakin välttävästi, jotta kansalaisille voidaan taata palvelua näiden omalla kielellä, mikä sinänsä on asiallinen vaatimus. En sitten tiedä, miten tämä ristiriita tulisi ratkaista.
nickisi vieressä lukee espoo. espoo on ollut kuta kuinkin puhtaasti ruotsinkielinen kunta, ennen invaasiota siten, että palveluratkaisujen avulla taataan palvelu, kuten veroviranomaiset ovat tehneet. kuten espon käräjäoikeus, muttei helsingin käräjäoikeus, on tehnyt. jne.
Totta. Luonnollisesti unohdin kokonaan täsmentää, että olen tällainen tyypillinen nykyespoolainen eli olen tullut töiden perässä noin 1,5 vuotta sitten Espooseen ja koko pääkaupunkiseudullekin vasta noin 5 vuotta sitten. En siis tarkoittanut kotiseudullani Espoota vaan synnyinkaupunkiani Poria (minkä jätin kokonaan mainitsematta). Siellä ei pahemmin ruotsia kuule. Espoo onkin jo kokonaan toinen asia. Täällä ruotsia kuulee todella usein.
Mikä ihmeen väli sillä on mitä kieltä ihmiset puhuvat? Kummastuttaa kovin millä tavalla se on sinulta pois jos muut puhuvat muuta kieltä, esim Ruotsia. Ahdasmielinen? Kateellinen? PS. Kiitos niiles kun muistutit tästäkin hienosta keskustelusta kesätyö-keskustelun puolella. Olinkin jo unohtanut koko keskustelun... PS2. Pori tosiaan on länsirannikon suomenkielisin/suomenkielisimpiä kaupunkeja, ruotsia äidinkielenä puhuvia alle 0,5%. Mutta on "meitä" sielläkin ollut joskus huomattavasti enemmän (8-10%) 1800-luvulla, lähteestä riippuen.
sulla onkin siten paha paikka yleensä olla missä tahansa kun maailmassa on niin paljon mongerruksia... mä en tajuu tollasta. musta on kiva kun jotain lähikieliä oppii, kuten norjaa, joka nykyään menee ihan miten päin vaan, toiset väittävät että ruotsin murre ;-) . tanskaa joutuu vähän keskittyy puheessa. kirjallinen on kuin vettä. viroa pitää vähän opiskella että menee oikein. seuraava onkin sitten venäjä. lähikieliä pitäis kaikkia osata. saksaakin pirtää parantaa. lukeminen ja kuuleminen on ok, mutta puhe on vielä keke 70-luvulla tasoa. ;-) germaanisista voisi sitten olla hollanin kuullun ymmärtäminen ja puhuminen olla seuraavana. lukeminenhan menee kun ruotsia saksaa ja englantia osaa, niin hollantia voi lukea "huolimattomasti", eli jos ei yksittäiseen sanaan jää kiinni, niin jutun ymmärtää.. -------- oi sori, unohdin että yhden kielen lukeminen (ruotsin) on poissa kaikista maailman muista kielistä. sori tyhmyyteni!
Ei kai sentään? Ahdasmielisyys, kateus, rasismi ja sovinismi eivät katoa koskaan! Nykyään kaltaisiani ihmisiä on enemmän ja enemmän ja enemmän... Yltiöpäinen suvaitsevaisuus on suorastaan uhanalaista!