Luottokortin hankinta! Visa, mastercard vai joku muu?

Ei minullakaan tulotaso juuri tuota "kohtuullista" kummempi mielestäni ole (esim. lähes kaikki kaverit taitaa tienata enemmän, damn), mutta ihan sukkana meni hakemus läpi noin vuosi sitten. Jaa-a.

 

Hmm. Missähän kuussa on vain 24 päivää?

No, ei silläkään sinänsä ole väliä, kun laskussasi toisena ääripäänä pitäisi olla ensimmäisen päivän ostoksen sijasta 25. päivänä tehty ostos, joka ei ehdi seuraavan kuun laskuun, vaan vasta sitä seuraavaan.

 

Tarkempi laskelma, heinäkuun ostoksista:

Ostos tehdään kuun 1. päivänä, saadaan 31+14=45 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 2. päivänä, saadaan 30+14=44 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 3. päivänä, saadaan 29+14=43 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 4. päivänä, saadaan 28+14=42 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 5. päivänä, saadaan 27+14=41 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 6. päivänä, saadaan 26+14=40 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 7. päivänä, saadaan 25+14=39 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 8. päivänä, saadaan 24+14=38 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 9. päivänä, saadaan 23+14=37 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 10. päivänä, saadaan 22+14=36 vapaata päivää.

(405/10=40,5 maksuvapaata päivää)

Ostos tehdään kuun 11. päivänä, saadaan 21+14=35 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 12. päivänä, saadaan 20+14=34 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 13. päivänä, saadaan 19+14=33 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 14. päivänä, saadaan 18+14=32 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 15. päivänä, saadaan 17+14=31 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 16. päivänä, saadaan 16+14=30 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 17. päivänä, saadaan 15+14=29 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 18. päivänä, saadaan 14+14=28 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 19. päivänä, saadaan 13+14=27 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 20. päivänä, saadaan 12+14=26 vapaata päivää.

(305/10=30,5 maksuvapaata päivää)

Ostos tehdään kuun 21. päivänä, saadaan 11+14=25 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 22. päivänä, saadaan 10+14=24 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 23. päivänä, saadaan 9+14=23 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 24. päivänä, saadaan 8+14=22 vapaata päivää.

(94/4=23,5 maksuvapaata päivää)

Ostos tehdään kuun 25. päivänä, saadaan 7+31+14=52 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 26. päivänä, saadaan 6+31+14=51 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 27. päivänä, saadaan 5+31+14=50 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 28. päivänä, saadaan 4+31+14=49 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 29. päivänä, saadaan 3+31+14=48 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 30. päivänä, saadaan 2+31+14=47 vapaata päivää.
Ostos tehdään kuun 31. päivänä, saadaan 1+31+14=46 vapaata päivää.

(343/7=49 maksuvapaata päivää)



Noiden kaikkien 31 ostospäivän yhteenlasketut "maksuvapaat päivät" tekevät 405+305+94+343=1147 maksuvapaata päivää, jaettuna 10+10+4+7=31 ostospäivällä, saadaan keskiarvoksi kutakin ostospäivää kohden 37 maksuvapaata päivää. Jos kuukaudet ovat muita kuin 31-päiväisiä, joku matematiikan guru laskekoon kaiken uudestaan sellaisten kuukausien osalta.

Huh, kylläpä oli hankala laskea tarkka arvo, kun en ole matematiikan ylimmänen tohtori.

Ostoksiaan myös voi optimoida eli sijoittaa niille päiville, joilla saa eniten maksuvapaita päiviä. Minä en viitsi, ostan makkarat päivän optimalisuudesta riippumatta, maha kurnii myös ei-optimaalisina vuorokausina.

 

Juu ei sitä aina huomaa, ettei luottokortissa ole pankki ominaisuutta. Väittäisin, että n. 97 % kaikista luotollisista korteista, jotka minä saan käsiini, ovat ns. yhdistelmäkortteja. Kun se yksi (suomalainen) asiakas maksaa puhtaalla luottokortilla, saattaa minunkin suustani joskus livetä "pankki vai luotto". Jos asiakas siitä pelihousunsa repii niin omapa on ongelmansa.

Kyllähän sen tietty ymmärtää, jos joka paikassa joka päivä kaikki kassat mokaavat tämän, niin on siinä sitten aina selittelemistä. Noh, hankkikoon sitten sen yhdistelmäkortin niin pääsee vaivastaan eroon.

Plussa-master on muuten aika hyvä kortti - kaikki plussakortin ja mastercardin edut ilman lisäkustannuksia (ei vuosi- eikä kuukausimaksuja). Tällä hetkellä todellinen vuosikorko on n. 15 % ja ensimmäiselle laskulle ei tule tilinhoito-, eikä korkokustannuksia. Etuna tietty myös se, että saa plussapisteet suoraan pankkitilille rahana (ei tarvitse pelleillä enää plussapisteseteleiden kanssa).

 

Yhdistelmäkortit poistuvat käytöstä, parempi siis opetella se ammattitaito ja erottaa ne kortit toisistaan.

 

Niinnoh, tyttöystävälle tuli just (tässä kuussa) sirukorttiton pankkikortti ja minulle MC-yhdistelmäkortti. Minun on voimassa ainakin sen kaksi vuotta, joten ei ihan nopeasta poistumisesta ole kyse.

 

Jos yhdistelmäkortit poistuvat käytöstä, niin miksi ihmeessä opettelisin sitten erottamaan kortit toisistaan? Tai siis, jos tarkoitat tällä sitä, ettei pankkikortti ominaisuutta tulevissa korteissa ole, niin kyllähän sen visa/master merkistä huomaa että luottokorttihan se on?

 

Semmonen muistutus vielä, että jos Visasi luottoraja on tuo 1000e/kk, ei se tarkoita sitä, että jos tuo summa ylittyy suljetaan kortti. Muistaakseni vasta 1500e:n jälkeen alkaa tulemaan jotain soittoa.

Nimm. 3500e:llä kk:ssa ostanut, 2000e luottoraja, ei ongelmia.

 

Teidän matikasta en tiedä mutta tuli hiljattain vaihdettua Visan tilalle Mastercard Gold kun pankki sitä tyrkytti ilman vuosimaksua. Eka luotolle menevät ostokset (lentolippuja ym. netistä) 18 ja 23.6.2007. Lasku molemmista erääntyy 1.8.2007 joten korotonta maksuaikaa tälle esimerkille tuli n.40 ja 45päivää.

Käytännössä tuolla ei liene niin väliä kun laittaa lyhenysprosentiksi 100 ja laskut suoraveloitukseen niin yhtään korkoa ei tarvitse maksaa. Ja Visan poisjättämällä säästän ensin vuosimaksun ja lisäksi säästän jättämällä erillisen matkavakuutuksen pois koska Mastercard Goldiin sisältyy ilmainen vakuutus.
Ja tämän lisäksi luottolimiitti on nyt lähes 6-kertainen Visaan nähden joten jos ulkomailla taittaa jalkansa niin voi sairaalamaksut hoitaa suoraan ilman hidastavaa yhteydenottoa vakuutuspalveluun, ja sitten vasta kotomaassa hakea rahat pois. Joku oli Thaimaassa joutunut tuskissaan odottamaan yli yön kun yhteyttä vakuutuspalveluun kangerteli eikä toimenpidettä suostuttu ilman vakuuksia tekemään kun kyseessä ei ollut hengenvaaralinen tila.

 

No joo, matematiikkaakin voi olla monta erilaista, ainakin seuraavia:
- oikea matematiikka: eksaktit johtopäätelmät lähtötiedoista (toivoen, että on eksaktit lähtötiedot, jotta johtopäätelmät ovat käyttökelpoisia)
- kirjanpitomatematiikka: eksaktit laskelmat, joskin laskentasääntöjä voi joskus hiukan valita
- päätöksenteon matematiikka: sinnepäin lopputulokset, kunhansa tehtävään ratkaisuun nähden käytetään tarpeeksi tarkkaa laskentatapaa; tärkeintä ei ole laskun prikulleen oikea lopputulos, vaan se, että suunta ja suuruusluokka ovat oikeat


Mun laskema oli varmaankin tätä viimeistä.

Jos oikeata matikkaa lähtisi tekemään, niin helpointa varmaan olisi ottaa keskiarvo pisimmästä ja lyhimmästä mahdollisesta maksuajasta. Käytössä olleilla oletuksilla ja heinäkuulla (31 päivää, samoin kuin elokuussa) luvuiksi tulisi:
Masters
- pisin maksuaika: ostos 25.7. erääntyy 15.9., yhteensä 52 päivää (25. mukana, 15. ei)
- lyhin maksuaika: ostos 24.7. erääntyy 15.8. eli yhteensä 21 päivää
-> keskiarvo 36,5

Visa
-pisin maksuaika: ostos 1.7. päivä erääntyy 31.8., yhteensä 61 päivää
-lyhin maksuaika: ostos 31.7. erääntyy 31.8., yhteensä 31 päivää
-> keskiarvo 46

Näissä siis pisin mahdollinen tilanne (kaksi 31 päivän kuukautta peräkkäin), joten alkuperäinen päätöksentekolaskelma osuu aika hyvin kohdalleen. (Kunhansa oletukset pitävät paikkansa.)

Ongelma vaan on se, että kun lähtötiedot ovat vähän niin ja näin, niin ei ehkä maksa vaivaa laskea näin tarkasti. En esim. tiedä/muista tarkalleen (enkä jaksa selvitellä) erääntyvätkö Mastercard ja Diners 14. vai 15. päivä. Ja onko katkopäivä 25 mennessä vai siihen saakka. Vertailuun vaikuttaisi myös se, vaikuttavatko muut kuin pankkipäivät eri vai samalla tavalla eri korteilla: onko a) katkaisupäivä ja b) eräpäivä muita kuin pankkipäiviä edeltävä päivä tai niiden jälkeinen päivä kullakin vertailtavista korteista - katkaisupäivä voisi myös olla todellinen päivä. Nyt kun asiasta kirjoittelen, niin tällä voisi perustella tuota päätöksenteon pehmeämpää matikkaa tätä tilannetta varten.

Ja sitten tietenkin varsinaiseen vertailuun vaikuttaa se, että saako jonkun kortin jollain kontaktilla edullisemmin (pankin, työnantajan tai jonkun järjestön kautta). Jos kyseessä on pankki tai vastaava markkinointiorganisaatio, niin joskus tarjous koskee vain ensimmäistä vuotta. Näyttäisi myös siltä, että Mastercard Goldissa on pidempi maksuaika kuin Masterissa muuten.

 

Onko totta että jos nostaa mastercardilla käteistä seinästä joutuu maksamaan heti nostohetkestä lähtien korkoa? Pikkasen selailin Nordean sivuja ja niiden mukaan ainoastaan Nordean omista pankkiautomaateista nostaessa ei tarvitse maksaa mitään.

Mitäs jos on yhdistelmäkortti? Meneekö se halvemman (eli sen ilmaisen) mukaan?

 

1200 jälkeen meni minun kortti ostokieltoon, joten ei siinä tarvii hirveitä ylityksiä olla.

 

Visalla pystyy nykyään (ja veikkaan siis että masterillakin) nostamaan käteistä automaatista, mutta siitä joutuu maksamaan jonkun % marginaalin. Korkoa ei mene, paitsi jos ei maksa 100% pois.

Omalta tililtä nosto (ei siis visa/mastercard luotolta) on aina ilmainen.

 

Eikö suomessa sitäpaitsi kaikki automaatit ole nykyään Automatian ylläpitämiä, eli Nordealla ei enää ole 'omia' automaatteja. Nykyään kun Visalla voi maksaa verkkopankissa laskuja niin niistä Luottokunta perii ainakin 1 euro + 1% laskun summasta.

 

Luottorajoista puhuttaessa pitää pitää mielessään kaksi eri luottorajatyyppiä. Ainakin Visa-korteissa on kumpaakin luottorajatyyppiä. Eronjen takia toisten kertomukset eivät aina täsmää muiden kokemusten kanssa, kun luottorajatyypit ovatkin erilaiset.

Toinen luottorajatyyppi on sellainen, että luottorajaa seurataan jatkuvasti -esim. jos 1000 euron luottorajakortilla on ostanut luottorajan täyteen (tai hiukan yli), niin kortti ei toimi ennenkuin lasku on maksettu (tai luottorajaa nostettu).

Toinen tyyppi on sellainen, että luottorajaa seurataan kuukausittain. Jos 1000 euron luottorajakortilla on heinäkuussa ostanut luottorajan täyteen, niin kortilla voi ostaa uudelleen 1000 eurolla elokuussa, vaikka heinäkuun ostokset erääntyvät vasta elokuun lopussa.

Ainakin joissakin tilanteissa vanhemmat Visat ovat tällaistä kuukausittaista tyyppiä ja uudemmat jatkuvasti seurattavia. Vuosimaksut sinänsä taitavat olla samat.

Eli esim. 3500 euron ostoksien tekeminen 2000 euron luottorajalla ei kuulukaan aiheuttaa ongelmaa, kun ne jakaantuvat eri seurantajaksoille ja kyseessä on tällainen luottoraja. Soittamiset taas liittyvät käsittääkseni useimmiten riskinvalvontaan; eli kun ostoksia alkaa yhtäkkiä tulla paljon yllättävästä paikasta soitetaan omistajalle, ja varmistetaan, että kortti on yhä hänellä ja ostokset ovat hänen.

 

Mulla on käsitys että tästä ns 'kuukausittaisesta' rajasta siirryttiin pois, eli että niitä ei enää olisi ollenkaan. Muistan kun Osuuspankissa piti kaikkien käydä kirjottamassa uudet Visa-sopparit vuoden 05-06 välilä, joilla oli tää vanha kuukausittainen raja. Oletin että kaikki pankit siirtyivät väkisin tähän 1000 kokonaisrajaan. Tämä ainakin suojaa asiakkaita paremmin kuin kuukausittainen raja. Jos maksukykyä on niin sittenhän voi nostaa rajaa suuremmaksi.

 

Vähän voin kommentoida Nordean Masteria. Silloin aikoinaan eräpäivä tuli valittua sitten, että ostot katkeaa aina kuukauden vaihtuessa. Luoton puolelta en ole Suomessa nostanut käteistä mutta ulkomailla kylläkin ja siitä lähti joku pieni provikka. Rajojani en ole kokeillut.

 

Soitin muutama kuukausi sitten Visan asiakaspalveluun ja ainakin tämän mukaan oma korttini (90-luvulla hankittu) käyttää kuukausittaista rajaa - kun taas uudemmat käyttävät jatkuvaa rajaa. Testaillut olen myös. Kuukauden sisällä ylitykset johtavat varsin nopeasti (ainakin päivän sisällä) kortin lukkiutumiseen - tosin soitto Suomen asiakaspalveluun ja luottorajan nosto vapautti lukkiutumisen muutaman minuutin sisällä (korttia olin käyttämässä Espanjassa). Ja sitten kuukauden vaihtuessa saman saa käyttää ihan vapaasti uudelleen. (Kortti on alun perin Nordean kautta, mutta nyttemmin se tulee Sampo Pankista - en tiedä onko pankilla merkitystä.)

Varmaan eri korteilla voi olla muitakin tapoja sille, mitä luottoraja tarkalleen tarkoittaa.

 

Otin Nordeastakin kokeeksi Masterin käyttöön (Master+pk -yhdistelmäkortti) ulkomaanmatkan ajaksi, joten nyt on osuuspankin Visa+pankkikortti -yhdistelmän lisäksi sellainenkin. Vielä en ole huomannut kummassakaan mitään huonoa.

 

Saako Mastercardin helpommin kun Visan vai, onko se vain pankkikohtaista?