Yritän mitata työhuoneen 2.1 settiä REW:lla selvittääkseni subbarin omituista käytöstä (tai korvieni viallisuutta). Ensimmäistä kertaa eläissäni mittaan mitään tälläistä. Taustaa: Setti on hieman erikoisempi, nimittäin Geneleci 2029A "digikaiuttimet" ja Behringerin B2092A subi (joka on genelec 1092 tms klooni). Noissa 2029A:ssa on siis SPDIF ja analogisisäänmenot joista käytän SPDIFfiä: PC:stä menee SPDIF coaxi oikeaan kaiuttimeen jossa on D/A muunnin ja "globaali" volume säätö. Sieltä lähtee sitten XLR-XLR kaapeli vasempaan kaiuttimeen. Molemmista kaiuttimista lähtee Input2/SubOutput liittimestä plugi-XLR piuhat sitten subbariin (L ja R inputteihin). Digimodessa toimiessaan nuo molemmat toistavat koko oman kanavansa monosignaalin tuonne suboutiin btw. Subbarissa on kiinteä 32-80Hz suodin ja 2029:t on dip-switchattu (kytkin 2 ON) bass roll-offille joka tapahtuu myös 80Hz kohdalla (nämäon tehty toisilleen). Kysymys: Koska käytän SPDIFfiä soittoon (ei muuten hurise), en voi oikein mitenkään kalibroida pelkkää äänikortin taajuusvastetta REW:iin. voin tietty vetää analogi-outista line-in:iin narun mutta luultavasti saan aikaan kalibraatiokäppyrän joka ei vastaa SPDIF:iä.. Onko parempi jättää kokonaan kalibroimatta ja leikkiä että äänikorttini on ideaalitäydellinen? Toinen ihmettelemäni asia on se että REW puhuu 75dB referenssitasosta joka minusta tuntuu sen verran hiljaiselta että erilaiset taustaäänet ja sähköverkkohurina tunkevat tuonne mukaan väkisin. Pitäisikö vaan itse siirtyä suoraan jonnekin hieman reippaammalle tasolle (vaikka kuulosuojaimet päässä) ja miten tuota REW pitää ropata (vai pitääkö) että tämä ei vääristä tuloksia? En löytänyt foorumeilta erityistä REW-for-dummies tai howto-ketjua, sellainen voisi ehkä olla paikallaan kun tuo TrueRTA ketju on melko tukevan paksu jo.. Ja ihmisten mittastuloksille ja niiden arvailuille voisi tehdä ihan oman alifooruminkin jos minulta kysytään (että jokaisen analyysi pysyisi omassa ketjussaan).
1. Tee mittaukset analogisin kytkennöin. Digitaalisesti kytkettäessä äänikortin kalibroinnin jääminen Herran haltuun tekee luotettavien mittaustuloksien saamisen mahdottomaksi. Analogi-kytkennällä saadut tulokset ovat täysin vertailukelpoisia s/pdif:n kanssa, kunhan mittaukset on tehty äänikortti kalibroituna. Yksi vaihtoehto on ostaa DA-muuntimen sisältävä härveli, minkä kautta pyöräytät kalibrointisignaalin äänikortille.Normikäytössä se toimisi s/pdif:iä ottava ja ulostava prosessorina (siis EQ:na).Esim. Behringerin DEQ2496 sisältää digioton ja annon, sekä da-muuntimen analogi-antoineen. 2. REW:n äänenpainenäyttämä ei ole kalibroitunut oikein, jos 75 dB:n taso tuntuu noin hiljaiselta.Tee kalibrointi äänikortti analogisesti kytkettynä, REW:n Speaker Cal. Pink Noisella.
1. Tuo minun arvaukseni "jätetään kalibroimatta" perustui TrueRTA ketjussa annettuun neuvoon: "Yksi dummykysymys kuitenkin vielä. Eroaako tuo äänikortin kalibrointi jotenkin, jos äänet menee vahvarille optista piuhaa pitkin? No periaatteessa ei eroa. Samanlainen looppi pitäisi saada silloinkin tehtyä eli optisesta -> line in liitäntään. Käytännössähän tämä ei onnistu (ellei line in ole myös digitaalinen), eli kalibrointi pitää tässä tapauksessa jättää väliin. Äänikortin virhe on kuitenkin niin pieni (oma Live noin 1-2dB 10Hz:llä) ettei sillä käytännössä ole suurta väliä." --Zipman Tästä tulee nyt mieleen se eikös tässä kalibroinnissa haeta ennemminkin tarkkaa mittausta eli line-in puolta (minun järjelläni sitä output puolta tässä juuri ruvetaan korjaamaan).. Minulla näet on myös läppärikäyttöön Behringerin perus firewireaudio (FC202) mutta siinä on vain analogiset sisään/ulostulot (ja kuulokevahvistin mihin sitä tulee lähinnä käytettyä). Sen line-in vasteen voisi kuvitella pieksevän tuon pc:n emolevyllä olevan realtekin. Joten tuli mieleen että jos kalibroin tuon FC202:n ihan analog loopbackilla ja sitten otan mittauksen sitä kautta sisään vaikka kaiuttimia ajaa tuo realtek/spdif.. meneekö metsään? 2. Kalibroin äänenpaineen kohdalleen Radioshackin analogi spl-mittarilla että kuvittelen sen olevan aika alueella. Pöntöistä pitäisi irrota tuonne 110+ dB asti (kuunteluetäisyys on alle metri) niin mietin josko tarkkuus paranisi hieman kovemmalla mittausäänellä, silloin taustaäänten osuus (ainakin %) pitäisi pienentyä?
Analogi-kytkennällä saadut tulokset ovat täysin vertailukelpoisia s/pdif:n kanssa, kunhan mittaukset on tehty äänikortti kalibroituna.Kalibrointi on kaiken a ja o. Äänikortti pitää analogi-liitäntöjä käytettäessä kalibroida lähtö- tai ottopuolen vastepoikkeamien eliminoimiseksi.Sitä, onko poikkeamaa ylipäätään kuinka paljon, ja jos on, anto- vai ottopuolella, ei voi etukäteen tietää soveltamalla muiden äänikorttien mittaustuloksia.Se on täysin äänikorttimallista riippuvainen ja mitattava tapauskohtaisesti. Joten: tee mittaukset täysanalogisesti, äänikortti kalibroituna.Ihan sama kummalla kortilla, kunhan se ja REW ymmärtävät toisiaan ja kalibroitu vaste on mallia viivoittimella vedetty (muutama desibelin kymmenys voi olla heittoa aivan ala- ja yläpäässä, se on normaalia).Tarkasta kalibroinnin pätevyys mittaamalla loopin taajuusvaste 200 Hz:iin asti,tai jos teet kokoalueen mittauksia vaikka koko audiokaistalta.RadioShack ei tosin ole enää kovin luotettava hoitamaan mittamikin tehtävää paljoa tuota paria sataa herzeliä korkeammille taajuuksille. Mittauksien jälkeen vaihda Genet takaisin s/pdif -kytkentään. 75 dB:n mittaustason pitäisi kyllä olla reilusti järjellisensuuruisen taustamelun vaikuttamattomissa.Toki kaikki ylimääräiset melulähteet kannattaa eliminoida (mittauspyyhkäisyn aikana muu perhe pitää turpansa VISUSTI KIINNI,astioita ei kolistella, rampata ovissa, jne). Jos verkkohurina jostain sähkölaitteesta on niin kovaa, että se vaikuttaa 75 dB:n tasolla tehtyihin mittauksiin, on kyseinen hurisija korkea aika kantaa oikopäätä lähimmälle kaatopaikalle.
Ok analogisen testauksen ongelmana on sopivien kaapeleiden puute (miniplug -> 2x XLR) mutta katsotaan millaisia tuloksia irtoaa kun moiset löydän. Jossain pitäisi olla RCA-XLR adaptereita... Vaan kokeilinpa ajaa muutaman kalibrointikombon, tulos: http://vaizki.fi/rta/realtek-ulos-fca202-sisaan-response.jpg vihreä = realtek-realtek, punainen = fca202-fca202, sininen = realtek->fca202 Veikeitä viivoja. Realtek sukeltaa kuin linnanmäen mattoliukumäki ja FCA202 lähtee tyylikkääseen liitoon. Toki näillä on vain taiteellista arvoa kun molemmat pysyvät -1,5dB paremmalla puolella lähes maaliin saakka. Sininen realtek-ulos + fca202-sisään on yllättävän hyvä kompromissi. Pitäisi tästä varmaan arvata että realtekin line-in on isoin vaikuttaja tuohon vihreään käppyrään. Vaan sitten se katastrofikuva eli eka mittaus: http://vaizki.fi/rta/tyohuone-ekat-mittaukset.jpg Tässä on nyt joku virhe. Joko mittauksessa tai kaiuttimissa tai huoneessa. Punainen on RadioShackin SPL-mittarilla otettu ja sininen on ECM8000:lla + mikkivahvistimella. Molemmat ovat kohtalaisen yksimielisiä siitä että joku mättää, 20dB mäkiä on alapää täynnä ja yläpää.. uff? Taidan palata helppien ja manuaalien pariin tästä..
Tuoltahan ne kampasuodinefektin sävyttämät, tasoittamattomat kokoäänialueen mittaukset useimmiten tuppaavat näyttämään.Normaalia siis. Zoomaa taajuusasteikon suurin näytettävä taajuus yläpäästään 200-500 Hz:iin, ja keskity mittauksissa etupäässä alakerran tapahtumien analysointiin, niin saat täällä Plazallakin useammin nähdyn kaltaisia tuloksia. Koko audiokaistaakin voi toki mitata, mutta ota tuloksien katselua varten reilusti (1/3 tai 1/6 okt) tasoitusta käyttöön.Huomioi myös, että pienikin mikin siirto tai kohdistusmuutos vaikuttaa yläpään vasteeseen paljon. Jos sinulta kerran löytyy kunnon mikki l. ECM8000 oheisromuineen, RadioShackin voikin jo sijoittaa laatikkoonsa odottamaan seuraavaa spl-tasojen kalibrointia hamassa tulevaisuudessa. Molemmat äänikorttisi ovat täysin ok bassomittauksiin, jos toki fca202 on kokoalue -mittauksiin nähtävästi parempi.
Noniin.. pienen ähellyksen jälkeen vähän parempi käppyrä. Subin paikkaa vaihdettu ja sitten meni vaihesäätökin uusiksi. Pääkaiuttimien paikkaa arvottu muutamia _senttejä_ eri suuntiin.. http://vaizki.fi/rta/tuunattu.jpg Selkeätä parannusta monissa kohdin, tuossa 120Hz:ssä on aika piikki (4 x 3m huone iskee?) ja sitten tuo 200-300 väli.. Kuka sanoo ekana BFD... Jokin tuossa subissa tai sen inputissa / sijoittelussa nyt mättää, subi on nimittäin ruuvattu TÄYSILLE (siinä on input gain -6 .. +6 dB). Ja silti laskee kohti 32Hziä kuin lehmän häntä. Väittävät että tässä pöntössä olisi kaaauniin suora lineaarinen toisto koko 32..80Hz .. Uli pistää omiaan? Toki tuo subi ON pöydän alla nurkassa.. mutta vähän parempaa yritystä tuonne alapäähän tarvitaan.
Eka mittauksissani huomasin saman, sitten kannoin kamat vanhaan autotalliini josta on tehty lämmin "askartelutila/vierashuone"... kas tuo piikki häipyi samoin tuo 200-400Hz näytti myös paremmalta ??? . Noihin tuloksiin näytti aikaisemmin tuossa 3x4 kopissa vaikuttavan lähes kärpäsen lentäminen samassa tilassa. Tuo isompi 4x7 tila näyttää olevan parempi paikka mitata, tosin siellä on huomattavasti enemmän "pehmeää" ääntä heijastamatonta tai ainakin vähemmän heijastavaa materiaalia. Mittaus kalustona on DYI mikkiesivahvistin ja DYI mikki, ikivanha IBM ThinkPad 600 jossa integoitu crystalsound äänikortti. Tuo "kalibrointikäyrä" näytti suurinpiirtein samalta kun tuo sinun fca202-fca202... Täytyy saada vain yhdet suotimet rakenneltua niin pääsee vähän mittailemaan. Enhän minä näistä paljoa ymmärrä mutta pitäähän sitä harrastaa jos vaikka jotain oppisi.
Joo mietin tässä jo että kannanko pihalle nurmikolle tuon setin ja mittaan siellä (vielä ehtii ennenkuin räntäsade iskee). Silloin saisi ainakin selkeän käppyrän aikaan siitä mitä purkit tekevät ja ehkä siitä voisi sitten arpoa että onko huoneen viat korjattavissa. Varmaan nuo soisivat paremmin olkkarissani tai sinun autotallissasi kuin tuossa pienessä kopissa. Ongelma on vaan siinä että korvat seuraavat päätäni jonka täytyy sijaita työhuoneessa pitkiäkin aikoja päivittäin... Pitänee nuo mittareleet roudata jotenkin olkkariin tässä jossain välissä, siellä on 3 x 8030 + 2 x 1029 Genelecit + BK XLS200. Ne kuulostaa jo nyt paremmalta kuin tuo työhoneen sotku joten en ole etsinyt sieltä väkisin ongelmia (vielä). Tieto lisää tuskaa jne.
Itse hankin juuri myös REW:n tarvikkeineen. Parin päivän säätämisen jälkeen paras hyöty tuli molempien kuuntelupaikkojen vasteen saaminen lähes samanlaisiksi ja behringerin siirtäminen subbarilta pääkanaville. Akustoinnin jälkeen pahimmat huonemoodit löytyivät subbarin taajuuksien yläpuolelta (subariani kun ei saa toistamaan 45hz:ä ylemmäs). Kuvassa tämän hetken tilanne molemilla kuuntelupaikoilla. katso liitettä käyrä.jpg
Jostain on päähäni tarttunut että BFD on ihan ok subi-eq:ksi mutta "raiskaisi" äänen pääkanavilla.. liittyyköhän tämä (mahdollisesti virheellinen) käsitys siihen että BFD:n läpi ajettu ääni kärsii purkin A/D-D/A muunnoksesta suhteettomasti vai onko sillä vaan huono idea equttaa kovin korkeita taajuuksia? Subbari joka ei toista 45Hz yli... ja minulla alkaa 32:sta (työhuoneessa).
Tunnustaudun niin puukorvaksi, etten millään kuule ylimääräisen AD-DA muunnoksen ääntäraiskaavia vaikutuksia. Sen sijaan kyllä kuulin eron 160hz huonemoodin vaimennuksen jälkeen; ja se ero oli positiivinen. Bassotaajuuksien yläpuolella taajuuskorjauksesta saatava hyöty lienee kyseenalaista, siksi yleensä subbarin toistoa korjataan.
BFD on ok myös pääkaiuttimien EQ:ksi.Sen muuntimien laatu ja muut sähköiset arvot riittävät kyllä. Pääkaiuttimienkin equttelussa kannattaa pysytellä korjauksissa etupäässä bassoalueella.Syystä että bassoresonanssin kaltaisen vaikutusalueeltaan hyvin kapean anomaliteetin täsmäequtus ei ylätaajuuksilla toimi, tuloksen muuttuessa heti senttimetri mittausasemasta poikettaessa. Ainoastaan laaja-alaisia, selkeänä trendinä näkyviä poikkeamia vasteessa voi yrittää mennä varovasti l. korkeintaan desibelin tai kaksi -verran ronkkimaan ylempääkin. Korkeampien taajuuksien sähköisissä korjauksissa ei saisi luottaa pelkään mittausohjelman näyttämään: ylätaajuuksilla mukaan tulee equttajan elämää mutkistamaan suoran ja heijastuneen äänen suhde, jonka korva kykenee erottamaan, toisin kuin bassoalueella.Tätä ei näe REW:n näyttämästä suoraan, joten ylä-equilussa mittaaja joutuu turvautumaan aina vaaralliseen subjektiiviseen arviointiin.
Ohjelman omat ohjeet oli senverran yksinkertaiset ja kattavat että onnistui mittaus kohtuullisen helposti ja nopeaa.
ECM8000 Correction Values - newecm.cal (Professionally calibrated and certified by West Caldwell Calibration Laboratories) tuota kannattaa ilmeisesti käyttää tuossa mikin korjaustiedostona? truertassa käytin ECM8000_CorrectionFactors.txt tiedostoa
Kannattaa jatkaa vanhan ECM8000_CorrectionFactors.txt -korjaustiedoston käyttöä.Tuo oli muistaakseni viiden mitatun ECM8000 -yksilön keskiarvosta generoitu. Hometheatershackissa jaossa oleva uusi korjausfilu on kyseisen foorumin yhden päähihhulin omasta, siis yhdestä ainoasta, mikkiyksilöstä mitattu.Sen todennäköisyys pitää mahd. hyvin kutinsa juuri sinun ECM8000 -yksilöllesi on siis huonompi kuin vanhassa laajemman otannan fileessä.
Mikä on toimivin tiedosto RS mittarin kanssa (uusi analoginen malli). Ainakin hometheatershack:n ja täällä jaetussa korjaustiedostossa on aika isot erot alataajuuksilla.
osaako toi rew nielaista suoraan tuon .txt muodon vai pitääkö se muokata .cal muotoiseksi jollain tapaa? vkl olis tarkoitus ottaa tuntumaa ko. softaan...