Kyllä ne siellä asiansa osaa, turhia ei silti aleta taputtelemaan. Riippuu paljon onko henkilökuntaa vai siviili. Meillä taisi olla majuri joka tarkisti koko komppanian hampaat, tosi nopeata touhua se ainakin oli. Minunkin hampaat oli ihan kunnossa, ei tarvinnut alkamaan poistattamaan mitään. Erikseen noita poistatuksia pitää mennä kyselemään.
Juurihoidon jälkeen ei enää kyllä tavallinen tarkastus ja pienen reiän poraus pelota. Kehotan kaikkia tarkastukseen ajoissa, niin ei tarvi moiseen ryhtyä. Vaikka ei sekään mikään niin paha ollut. Aikaavievää touhua vain.
Tuosta puuttuu minulle vaihtoehto: en ole käynyt hammaslääkärissä 12 tai 13 vuoteen. Hyvin on pärjäilly, mihinkään ei säre. Ala- ja yläasteella oli juuri sellainen "tyypillinen" hammaslääkäri, joka sanoessaan "suu auki" otti kiinni leuoista ja kitalaesta ja aukaisi sen. Eikä se työkalujakaan käytellessä juuri viittinyt varmistella, mihin osuu ja mihin ei...
Paskon housuihin ennen hampilääkäriä En ota puudutusta ellei tarvitse repiä hampaita kovinkaan montaa. Vähän aikaa sitten kävin ottamassa 2 hammasta poies ja silloin otin jostain kumman syystä piikin ikeneen.
Heheh, olenkohan mä hieman epänormaali... Minusta kun on varsin rentouttavaa maata hammaslääkärin tuolissa. Vähän kuin olisi kosmetologilla tai hierojalla. Tulee semmoinen hemmoteltu olo, kun joku puurtaa minun hyvinvointini hyväksi. Ainoastaan leuka tuppaa väsymään, kun täytyy pitää suuta niin pitkään auki. Eipä mua ole kyllä porattukaan kuin kerran aikoja sitten, kun ainoa reikä tuli maitohampaaseen. Oikomishoidossa kävin monta vuotta, eikä sekään aina ihan kivutonta ollut, muttei mitenkään kamalaakaan. Parista viisaudenhampaastakin olen päässyt eroon, mutta sekään ei aiheuttanut mitään traumoja.
En jännitä ja puudutuksen olen ottanut vain viisaudenhampaan poiston yhteydessä (3 poistettu). Mahdolliset reiät paikataan ilman puudutusta. Päivän vinkki: Suu kannattaa huuhdella vedellä aina syönnin jälkeen, näin sanoi minulle hammaslääkäri kerran. Vesi kuulemma laimentaa suussa jylläävää happohyökkäystä.
Vedellä? Ei hammaslääkäri ollut kuullut xylitol-purkasta? Vai antoiko vinkin enne xylitol-aikakautta?
Heh... Muutama kuukausi sitten se noin sanoi, että jos ei ole xylitolia, niin ihan vaan vettä juomalla suun happotasot alenee ruokailun jälkeen nopeammin.
Ehkäpä olet Minusta se haju on vielä ärsyttävä, semmoinen vahva pesuaineen lemu. Ei todellakaan lisää sitä "nautittavuutta".
Ei ilokaasusta, mutta muusta vastaavasta lääkityksestä kyllä eli jotain nukutushässäkkää suoneeni tyrkättiin. Lisähintaa se teki sellaset 2000 mk, josta KELA ei korvannut vissiin penniäkään. Hampaan poisto tais olla omavastuuosuudeltaan 1400 mk kappale jne. Noillakin rahoilla olis jo saanut monta hyvää..no sanotaan vaikka elokuvaa.
Kannattaa ehdottomasti käydä kerran vuodessa. Ylä-asteen jälkeen pidin lähes viiden vuoden tauon ja kun sitten lopulta tuli mentyä löytyi 4 reikää ja 2 viisaudenhampaan poistoa. Melkein puoli vuotta noissa käynneissä meni kun kaksi hammasta jouduttiin ensimmäisellä kerralla paikata lääkepaikallaja sitten myöhemmin normaalilla paikalla. Oli todella suuri todennäköisyys, että olisin tarvinnut juurihoitoa mutta tuosta sentään selvisin säikähdyksellä
Perhana kun tänään pelotti mennä lääkärille näyttämään lohjennutta viisaudenhammasta. Nyt jälkeenpäin on olo jotenkin tyhmä. Hammas vedettiin pois, kolmen puudutuspiikin avustuksella. Vähän se kiskominen oli inhottavaa ja varsinkin kun se hammas pariin otteeseen rusahti inhottavan kuuloisesti. Kivusta ei tietoakaan ja eikä puudutuskaan ollut mitään sellaista mitä pelkäsin, pikkunen nipistys vain. Sanoin lääkärille, että koko homma oi lievä pettymys, "odotin" tuskaa ja kipua. Eikä tarvinut penkissä istua kuin, noin varttitunnin ajan, ja siitakin suurin osa vain odottelua ja juttelua. Noh, loppupäivän saakin ottaa ihan rennosti ja vielä luvan kanssa, oishan noita töitä, mutta pitää ottaa rennosti. Veren makuun tottuu.
Olin näköjään jo äänestänyt tähän polliin, mutta en ole sitten muistanut vastata, no vastataan nyt sitten. Pelkään aivan suunnattomasti joka kerta, kun hammasläkäriin menen, mutta ikinä ei ole sen kummemmin tarvinnut operoida, joten en ole edes puudutudpiikkiin päässyt (joutunut) tutustumaan, onneksi. Kaikista pahimmat muistot hammaslääkäristä ovat joskus ala-asteen luokilta, kun sain hammasraudat. Tai ei ne hammasraudat itsessään nyt niin paljon sattuneet, mutta se, kun niitä piti käydä aina parin kuukauden välein kiristämässä. Kiristämisen jälkeiset seuraavat kolme päivää oli sitten koko suu aivan kipeänä, en pystynyt laittamaan edes hampaita yhteen, saatikka sitten syömään. Onneksi kipu hälveni aina muutamassa päivässä. JIIIIHHHAAAA! Tämä on tuhannes viestinin, olen nyt siis virallisesti tonniklubin jäsen.:king:
Kannattaa hampilääkärikin valita suositusten perusteella. Itse kuuntelin paljolti kollegojen suosituksia ja menin kaupungin kenties parhaalle tohtorille. Kyllä kannatti koska tälläinen yksityinen kenties maksaa hieman enemmän mutta toimiikin huomattavasti paremmin. Rauhassa odoteltiin että puudutus vaikuttaa jonka jälkeen 2x viisaria revittiin kaikessa rauhassa ja läkyri vielä selitteli siinä kaikkea mukavaa. MM. "Nyt älä nielase tai saat paskoa tuon hampaan ulos" Tälläisiä läkyreitä lisää.
Hammaslääkäripelkoni karisi kun pääsin eroon kouluaikaisesta mieslekurista joka mm. 1. paikkasi ehjän hampaan 2. mursi kaverin leukaluun kun suu ei ollut tarpeeksi suurella auki. 3. keskittyi rallattelemaan säveltämiään "kappaleita" 4. toimii edelleen kyseisellä paikkakunnalla. Puudutuspiikin otan niin kauan ja niin pitkän kuin rahalla saa. Ei jäänyt traumoja.
Alitajuntainen hammaslääkäripelko on aina ollut ja on varmaan aina olevakin. Nytkin on tullut edellisestä hammaslääkärikäynnistä kohta kuluneeksi kymmenisen vuotta. Olisihan se jo kyllä aika käydä jo tutkituttamassa hammaskalusto. Saas nähdä millon selviän aikaa varaamaan. :hitme: