Juurikin näin. Eli tuolla kaavalla pystyy laskeen sen... Hyvä tietää jatkossa. Noh eiköhän se riitä, kun urkupilliresonassi menee reilun parin oktaavin päähän subin yläpään taajuuskaistasta, kun 24db:n alipäästöä käytetään...
Lobotomy: Kiitos tiedosta! Refleksiputket on tulossa etupuolelle ja melkolähelle elementtiä. Kunhan tästä saan kotelon kasaan niin katsoo sitten tuleeko ongelmia. Ja vanua pitää kanssa muistaa laittaa
T??ll? taisi tulla juuri tuo ongelma (coral prf400 & o audio 300w). 2x4" r??rit, vain ulos tulevat p??t py?ristetty. R??rit ulos kotelon yl?pinnasta ja loppuvat ihan magneetin viereen eik? vanua ole kuin nimeksi kotelon pohjalla (yl?osa tiiviisti vanutettu). Ulinan huomasi vasta l?hes maksimitehoilla vapaakent?ss? (ulkotesteiss?). ??ni on selvempi toisesta putkesta (py?ristyksess? hieman rosoisuutta). T?ytynee kokeilla py?ristyksi? ja vanun lis?yst?. Kuinka l?helle putken p??t? vanua voi lis?t?? ________ Wellbutrin Lawyers
Tällainen hypoteettinen kysymys refleksivirittämisestä tuli mieleen. Yhteen koteloon halutaan kaksi viritystaajuutta. Putkia olisi yhteensä 4, joista yksi pari mitalla 1 ja toinen pari mitalla 2. Ensimmäinen siis korkeammalle ja toinen matalemmalle virityksellä. Ja itse kysymys: Kun toinen putkipari tulpataan, lasketaanko tulpatun putkiparin normaalitilanteessa syrjäyttämä tilavuus kotelon nettotilavuuteen vai ei? EDIT: Ja käytänkö WinISD:ssä mitä asetusta end correctionina, kun putki on 6" Aerport -päillä.
Tulpattu putki todennäköisesti vastaa tyhjää ämpäriä, joka koteloon on heitetty. Esim. 20 litran koteloon heitetyn 10 litran ämpärin sisällä oleva 10 litraa on vapaasti litistettävissä olevaa ilmaa, jonka paine on sama kuin kotelon muun ilman. Kotelo on edelleen 20-litrainen. Sitten jos ämpäri muutetaan refleksikanavaksi eli avataan ämpärin pohja huoneeseen, silloin ämpärin kuluttama 10 litraa katoaa pois kotelon tilavuudesta eli kotelo muuttuu 10-litraiseksi. Nyt "ämpärin sisällä" vallitsee eri olosuhteet kuin kotelon sisällä. Ilma ämpärissä liikkuu eri nopeudella ja eri paineessa. Refleksiputken toiminnan aikana putken sisältämä ilma on pois kotelon käytöstä, tämä nyt on selvä fakta ja lähes kaikkien tiedossa. Epäselvä asia on silti se, säilyykö tulpattujen putkien urkupilliresonaatio-ominaisuus, jos tulppana olisi esim. metallinen sileä levy, joka heijastaa äänet takaisin. Luultavasti tulpattukin putki voi resonoida pitkittäisiä ja poikittaisia tärykaikujaan. Metrin pitkä tulpattu putki siis voi vaikuttaa kaiuttimen sointiin taajuuksilla 172,5 Hz ja 345 Hz ja ehkä hieman vielä 517,5 Hz ja 690 Hz. Toinen ongelma on putkien liiallinen pituus. Tulpattu pitkä putki voi kieltäytyä vapauttamasta sisällään olevaa ilmaa kotelon käyttöön suurilla taajuuksilla, koska putki on liian pitkä. Esim. 15 Hz virityksen tuottama monimetrinen putki ei anna ilmaa kotelolle kun kotelossa on 150 Hz virityksen tarjoama tynkäputki toiminnassa. Mitä suurempi taajuus, sitä enemmän refleksiputkien sisältämästä ilmasta menetetään eli kotelo pienenee viritystaajuuden noustessa. Toivottavasti joku tekee asiasta kokeiluja eli käytännön mittauksia, etteivät insinöörien kuivat teoriat luo väärää totuutta markkinoille. Minä väitän, että putkien pituuksilla ja halkaisijoilla ja viritystaajuuksilla on portaaton vaikutus siihen, kuinka suuri osuus putken sisältämästä ilmasta on kotelon käytettävissä, ja mikä osa ilmasta katoaa pois kotelolta. Joka tapauksessa kotelon tilavuus voi vaihdella oudolla tavalla. Mitä pidemmät JA ohuemmat refleksiputket, sitä varmemmin niiden sisältämä ilma menetetään kun viritystaajuus nousee. Mehupillimäinen olemus siis varastaa ilmaa pois kotelosta. Vastaavasti 15 cm halkaisijainen 15 cm pitkä putki tulpattuna ei vaikuta pätkän vertaa kotelon ilmatilavuuteen, vaikka viritystaajuus nousisi kilohertsiin. Kilohertsin 34,5 cm aallonpituus ei "mahdu" putken sisään mihinkään suuntaan. Ei mahdu edes aallonpituuden puolikas 17,25 cm, paitsi vinossa kulmassa. Silloin kun tulpatun putken sisällä "mahtuu syntymään" erillinen muusta kotelosta poikkeava resonaatio, silloin putken sisältämä ilma katoaa pois kotelolta osin tai kokonaan. Pitää huolehtia siitä, ettei mikään tulpattu putki pääse aloittamaan omaa resonointiaan. Tulppaus kannattaa tehdä pitkulaisella kartiomaisella tai kiilamaisella vaahtomuovikappaleella, se kuolettaa pituussuuntaisen resonanssitaipumuksen.
Eipä taida olla siinä softassa AeroPort-vaihtoehtoa. On vain "vapaaseen ilmaan päättyvä" putki ja "seinämään päättyvä" putki. Käytä jompaa kumpaa sen mukaan päättyykö putkesi vapaaseen ilmaan vaiko seinämään. Sitten erikseen pitää käsipelillä hahmottaa torvipään aiheuttama muutos. Eli laskea käsin se muutos (kotelon vapaaseen ilmatilaan) mikä syntyy kun joudutaan pidentämään putkea. Nyrkkisääntönä 50 mm pyöristyssäteen omaava pyöristys putken molemmissa päissä lisää suoran putkiosuuden tarvetta 50 mm. Kun simulattori sanoo putken pituudeksi 100 cm, oikea putki tehdään kokonaisuutena 105 cm pitkäksi, jossa suoraa osuutta on 95 cm ja molemmissa päissä 5 cm "pituiset" torvet.
Varsin asiallinen ja perusteellinen vastaus. Itsekin jotain tuon suuntaista ounastelin tuon resonanssikäyttäytymisen suhteen. Ja kyllähän noin ihan maalaisjärjellä (omalla sellaisella) ajateltuna ne pitemmät putket ei ole täyden sisätilavuutensa verran kotelon käytettävissä. Onko noin korkealla putken urkupilliresonanssilla mitään merkitystä subitaajuuksilla? Jos siis käytetään tarpeeksi jyrkkää alipäästöä. Nuo putket mitä suunnittelin tuohon projektiin olisivat 220mm ja 850mm pitkät. Ja vaikka nuo pitemmät putket eivät olisi ollenkaan lisäämässä kotelon tilavuutta niin se ei niin haittaisikaan, koska ylempi viritys ei tarvitse ollakaan niin tarkka... Mistä saa tuollaista vaahtomuovitankoa, mistä sais sopivat tulpat tehtyä?
Nyt heräsi sellainen kysymys, että voiko refleksiputken eteen laittaa kankaan? Tarkoitan siis sellaista kangasta jota on vaikka kaiuttimien edessä, kuten vaikka tällaista:http://hifitalo.fi/cat/product_details.php?p=429 Eli toimiiko refleksiputki silloin oikein?
Olen tekemässä ensimmäistä refleksikoteloani. Kotelo on noin 115litrainen 30cm halkaijasta olevasta pahvihylsystä. Pituutta moiselle tulee 155cm näin ollenkin mietin, vaikuuttaako kotelon mittasuhteet kotelon virittämiseen. Putki siis voisi olla leveämpi ja lyhyempi, mutta kun ilmaseksi sain.
Tilailin HP50 putkia, eli näitä: HP refleksiputki Olen simuloinneissa käyttänyt viritystaajuuden määrittämiseksi 44mm halkaisijaa. Halkaisija kuitenkin kasvaa etupuolen pyöristyksen kohdalta 50mm:iin. Huomasin tämän tietysti vasta kun kamat tilattu. Tuolla HP50 putkella 143mm pitkänä simuloinnin mukaan saan viritystaajuuden juuri haluamakseni (simuloitu siis 44mm halkaisijalla). Minulle järki sanoo että simuloinneissa käytetään putken minimihalkaisijaa, eli tuota 44mm. Mutta muutuuko tilanne jotenkin kun putki onkin "suppilon" muotoinen? Toivoisin pikaista vastausta, sillä voinen muuttaa tarvittaessa tilaustani vielä huomenna. P.S. Koitin tästä threadista vastausta etsiä jonniiaikaa saamatta vastausta (voipi olla että meni pikaselauksella ohi)...
Todennäköisesti viritystaajuus tulee olemaan hitusen korkeampi kuin tuolla 44 millin läpimitalla simuloitu. Varmaankin lähemmäksi totuutta pääsee kun ottaa keskiarvon 50 ja 44 millistä (47mm).
Winisd ei taida ihan oikein näyttää refleksinputken pituutta oikein.. heittoa on jonkun verran muistaakseni.
WinISD antaa noin 5% pidemmän putken kuin kaavalla l=(22700*d*d)/(V*fb*fb)-0.8*d laskettu putken pituus. Mutta eipä tuo järin suurta virhettä aiheuta, ei ne kuunteluolosuhteetkaan ole lämpötilan ja kosteuden mukaan stabiileja, nekin kun vaikuttaa... Ja mahdollisten villojen/vanujen aiheuttamaa kotelon ilmatilan näennäistä kasvua ei myöskään ota huomioon, se pitää itse "korjata" tilavuuteen.
Suurin ero simuloinnin ja käytännön välillä taitaa olla, että simulointi olettaa ilmavirtauksen putkeen olevan ideaalinen. Resonaattori tehokkuus on helppo tappaa villoituksella. Tekisin itse hieman korkeamman virityksen tai sitten varmasti tarkistaisin, että vaimennusainetta ei ole putken suun lähelläkään.
Raskas vaimennusaineen käyttö vaimentaa hiukan refleksivirityksen voimakkuutta. Viritystaajuuteen vaimennusaineella on laskeva vaikutus tilavuuden lisääntyessä. Joskus näistä voi olla hyötyä, joskus haittaa. Jos on jo hankkinut vaimennusainetta, ei kokeilu mitään maksa. Potkukkain ja voimakkain resonanssi saavutetaan kun suunnitellaan kotelo valmiiksi fyysisiltä mitoiltaan oikean kokoiseksi ja jätetään vaimennusaine kokonaan pois. Mahdolliset koteloperäiset resonanssit saanee kuriin laittamalla vaikka tukilevyjä epäsymmetrisesti koteloon.
Sama kaava, mutta eri parametrit. Kummatkin on sinällään oikein. Refleksiputken "tarkkaan" pituuteen liittyy sen verran paljon epävarmuutta että en pidä järkevänä kovin paljoa sitä hifistellä, muuten saa alkaa esim. korjaamaan lämpötilaa, ilmanpainetta ja kosteutta vakioksi.. Joskus kävin läpi eri kaavoja ja softia: http://koti.mbnet.fi/jahonen/Audio/Papers/Portlengths.pdf t. Janne