Kuulokkeet 150-300€ ???

Terve vaan kaikille. Uusi foorumilla. Ajattelin kysäistä, että mitä mieltä porukka on, kannattaako edes harkita päivittämistä mihinkään ~150e kuulokkeisiin kun tällä hetkellä käytössä on Koss PortaProt, ja ainoa käyttö on musiikin kuuntelu (vaihtelevan laatuisia mp3) sekä elokuvat tietokoneelta jossa integroitu äänikortti?
Tarkoitan siis että saako tuon hintaluokan kuulokkeista kaikkea irti ilman kuulokevahvistimia ja erillisiä äänikortteja ja CD tasoista musiikkia?
Kaipaisin vähän jytympää bassotoistoa ja tilavuutta elokuvakäyttöä varten.
Jos hommassa on mitää pointtia, saa myös ehdottaa jotain tuon hintaluokan kuulokkeita. Saa olla langallinen ja ei tarvitse mitään melunsuodatuksia yms. Hyvä hinta/laatu suhde siis ainoa kriteeri.

 

No niin, onnistuuhan se tietenkin mittauskytkentä rakentelemalla ja vastuksia vaihtelemalla. Se ei kuitenkaan muuta faktaa että pelkällä yleismittarilla ilman lisävälineitä (koekytkentälevy, vastukset) tämä mittaus ei onnistu.
Tässä mittauksessa käytettävän yleismittarin pitää sitten olla laadukas true-RMS -mittari, minkä vaihtojännitealue näyttää oikein myös korkeammilla taajuuksilla kuin 50 Hz:llä. 10 € huoltoasemamittarilla yli 50 Hz:n mittaukset menevät varmasti aunarilleen kun vaihtojännitealue näyttää ihan mitä sattuu.


Oikein kätevä esa, kuten esim. sinä, jolla on hommat hanskassa ja amiksen perusfyssan lisäksi myös amiksen ABCDEFG -atk-ajokortti (raskaimpien atk-yhdistelmien erikoisajokortti) suoritettuna, ei kuitenkaan tärvää aikaansa näin turhaan mittaukseen vaan toteaa suoraan käytännössä merkitsevän lopputuloksen; mittaa Room EQ Wizardilla taajuusvasteen sen mieltä askarruttavan kuulokkeen navoista.

 

Itse käytin Sennheiser HD600:a (voisi väittää jo high-end -kuulokkeesti) vuosia suoraan putkitelevision kuulokelähdöstä, ja vaikka kuulokevahvistin jne. teki soundista täyteläisemmän, niin ei se ero mikään mullistava mielestäni silti ollut.

Koss PortaPro:t ovat nimensä mukaisesti reissukuulokkeet ja sellaiset kerran omistaneena voin sanoa, että pitkällä käytöllä ne eivät kovin mukavalta päässä tuntuneet. Sanoisinkin, että merkittävin muutos parempiin kuulokkeisiin sijoittaessasi on ergonomia/mukavuus. Mallien välisistä äänenlaadullisista eroista voi toki alkaa väittelemään, mutta kyse on oikeasti päivän ja yön erosta mitä tulee verratessa kannettavia kuulokkeita täyden koon pehmustettuihin kuulokkeisiin -- puhun nyt yleisestä käyttömukavuudesta mihin äänenlaatukin toki liittyy.

Paljon hyvää palautetta saaneet Sennheiser HD555:t esimerkiksi voisivat olla sinulle passelit ja budjettisi vieläpä alittuisi reilusti (käsittääkseni noita on mahdollista saada alle 100 euronkin).

 

Ei, jälleen kerran väärin.

1) Koekytkentälevyä tai muutakaan ihmeellistä ei tarvita. Sen kun painaa sormilla sen vastuksen ja yleismittarin piikit niihin johtoihin, jotka on laittanut sinne kuulokeliitäntään. Sormien välinen impedanssi on sen verran suuri, että syntyvästä parasiittisestä rinnankytkennästä ei tule mitään merkittävää virhettä mittaukseen. Helppoa, nopeaa ja edullista. Sormin koskettelua ajatellen nuo jännitteet ja virrat ovat kuulokeannossa täysin vaarattomia.

Ja jos kauppaan asti ei jaksa lähteä, niin nuo vastukset voi hankkia sivuleikkureilla vaikka siitä n vuotta sitten hajonneesta laitteesta X, jota ei ole vielä jaksanut viedä kierrätykseen. Niiden laadulla ei ole mitään väliä tässä, kunhan suurin piirtein ehjiä ovat, mikä varmistuu resistanssin mittausvaiheessa.

2) Mittarin ei tarvitse olla mikään True-RMS-mittari. Sellaista tarvitaan vain, mikäli A) mitattava signaali ei ole sinimuotoinen ja B) sen muotokerroin ei ole tiedossa. Ohjeessani käytettiin 1 kHz sinimuotoista signaalia, jonka voi mitata minkä tahansa halpahalliyleismittarin vaihtojännitemittauksella. Myös analoginen viisarimittari käy, mikäli sellaisen vielä jostain onnistuu löytämään. EDIT/LISÄYS: Nuo perusmittarit eivät sisällä mitään taajuudelle kriittistä osaa, vaan hieman yksinkertaistaen mittaavat vaihtojännitteen keskimääräisen arvon. Esim. analoginen viisarimittari näyttää sitä vähemmän heiluvan lukeman, mitä korkeampi taajuus, kun massan hitaus stabiloi viisarin teholliseen arvoon. Toki kun paljon audiokaistan ulkopuolelle mennään, niin tarvitaan parempia mittareita, mutta tässähän ei ole siitä kyse.

Tuo sisään syötetty sinisignaali pysyy myös ulostulossa sinimuotoisena. Nimittäin kaikkien normaalien audiolaitteiden - mukaanlukien putkivahvarit - harmoninen särö on niin pientä, ettei sieltä kuulokeulostulosta tule tehollisesti merkitsevissä määrin muita taajuuksia s.e. kuulokeannon impedanssin mittaustarkkuus tästä mitenkään kärsisi. Ainut suurempi potentiaalinen ongelmatilanne on, mikäli voluumi on ns. kaakossa ja signaali leikkaa. Siksi ohjeessa on mainita normaalista kuunteluvoimakkuudesta.

Kanttiaalto tai muu erikoisempi aaltomuoto voidaan normi yleismittarilla mitata myös, kunhan mitattu tulos kerrotaan muotokertoimella, joka korjaa aaltomuodosta johtuvan tehollisen arvon heiton sinimuotoiseen signaaliin nähden. Mikäli aaltomuoto koko ajan muuttuu tai on tuntematon, turvaudutaan true-RMS-mittariiin tai vastaavan laskentatoiminnon sisältävään oskilloskooppiin.

Mutta ei näitä kuulokelähtöjen impedansseja tällaisilla aaltomuodoilla mitata, vaan toistettavuuden ja yleisen vertailtavuuden nimissä tietyllä taajuudella olevalla sinimuotoisella signaalilla. Yleisin pistetaajuus hifi-alan julkaisuissa on 1 kHz.

 

Eihän nyt mitään johtojakaan kannata käyttää. Työntää vastuksen suoraan kuulokeliitäntään ja kokeilee kielellä! Helppoa, nopeaa ja edullista. Tämä parasiittinen mittaustapa on kaikkien tosimittaajien käyttämä.

1 kHz:n antoimpedanssin tietämisestä ole yksinään juuri mitään iloa. Jos ei osaa Room EQ Wizardilla mitata sitä ihka oikeaa taajuusvastetta suoraan, antoimpedanssi pitää selvittää vähän useammasta kohtaa kuin 1 kHz:stä jotta tästä tiedosta olisi jotain käytännön hyötyä. Sanotaan vaikka taajuuksilla 50 ja 500 Hz, 1, 5, 8, 15 kHz. Tässä kohtaa mittaus käytännössä kusahtaa 10 €:n yleismittarin AC-alueen näyttämän heittelyyn; tulee liian poikkeavia lukemia 50 Hz:llä kuin 15 kHz:llä vaikka samansuuruista jännitettä mitataan. Kuulokevahvarin taajuusvasteissa l. nyt mutkan kautta antoimpedansseissa puhutaan niin pienistä eroista että tätä mittarivirhettä ei saa olla yhtään.

Jos ei-true-RMS -scheissemittari (jonka mittapäitä pidetään vielä tärisevillä lapasilla kiinni mittauskohteessa) näyttää vaikkapa 5 kHz:llä 0,8 V kun sisään tulee 1 V, mittaus on pielessä siltä istumalta.

"Mutta sehän on vain 0,2 volttia, ei sillä ole väliä jos piirtää kulmakertoimen derilaatalla?" Virhe on ~2dB l. likimain etsityn vastepoikkeaman suuruinen.



P.S. Haluan vielä korostaa että kukaan ei-spede ei mittaa tällaista asiaa enää tänä päivänä näin hankalalla menetelmällä.

 

En aivan suoralta kädeltä luottaisi halpismittareiden kykyyn mitata 1 kHz taajuuksista vaihtosähköä. Kannattaa ainakin ensin tarkistaa asia ko. mittarin spekseistä. Impedanssi olisi hyvä mitata useammalla taajuudella mikä lisää mittausaikaa. LCR-mittarilla kolmen taajuuden impedanssin mittaamiseen menee n. 30 sek.

 

Huoh. Tuolla kuulokelähdön impedanssin mittauksella on ihan eri tarkoitusperät kuin kuulokkeen taajuusvasteen määritys. Mitatessasi taajuusvasteen kuulokkeesta mittaat koko toistoyhdistelmän taajuusvasteen. Mitatessasi kuulokelähdön impedanssin et ole myöskään mittaamassa kuulokelähdön taajuusvastetta, vaan sen sähköistä sovitusta. Nämä ovat eri asiat. Taajuusvaste voi olla viivasuora vakiokuormaan (jolle se määritetään), mutta muuttuu kuorman impedanssin funktiona riippuen sisäisestä impedanssista. Taajuusvastemiehille lähdön impedanssi toki kertoo siitä, voivatko taajuusvasteen poikkeamat johtua kuulokelähdöstä tietyllä kuulokekuormalla. Tämä tieto auttaa tietämään, mitä laitteistossa pitää muuttaa sen parantamiseksi.

Tuohon päätelmään kuulokelähdön sähköisen sovituksen hyvyydestä riittää käytännössä hyvin yksi impedanssimittaus kuulon herkällä alueella esim. yleisesti käytetyllä 1 kHz taajuudella. Impedanssin suuruus syntyy yleensä siitä, että vahvistinta suojataan oikosuluilta, ylikuormitukselta yms. ongelmilta, joita syntyy työnnettäessä kuulokkeiden plugi kuulokeantoon tai suunniteltua matalampi impedanssinen kuuloke virranantokyvyltään rajoitetussa laitteessa. Siksi annon kanssa sarjaan laitetaan tyypillisesti vastukset, joiden vaikutus resistiivisinä komponenttina on lähes taajuudesta riippumaton audioalueella. Vähänkään paremman kuulokelähdön impedanssi ei mitenkään merkittävästi muutu audiotaajuuskaistan yli, vaan pysyy suuruusluokaltaan samana. Toki koko taajuuskaistan impedanssimittauksella tuonkin asian voi varmentaa, mutta jos jo 1 kHz antoimpedanssi on 300 Ohmia, niin mitä mieltä enää mitata muita taajuuksia. Voidaan suoraan todeta annon olevan huono. Mikäli antoimpedanssi kilohertzillä on alle 1 Ohmi, voi ainakin akateemisessa mielessä kiinnostaa onko asia näin myös muillakin taajuuksilla.

Kuulokkeiden (ominais)taajuusvasteet syntyvät pääasiassa niiden mekaanisesta rakenteesta. Tämän päälle liian suurella kuulokeannon impedanssilla voi lopulliseen vasteeseen tulla lisämutkittelua, koska kuulokekuorman impedanssi on tyypillisesti reaktiivinen ja vaihteleva. Mutta korkeaimpedanssisella ja vähemmän reaktiivisella kuulokkeella taajuusvaste voi olla oikein hyvä. Kyseessä ei ole siis kuulokkeen tai vahvistimen taajuusvasteasia, vaan niiden sähköinen sovitus.

Halpojenkin yleismittarien sisäiset impedanssit ovat megaohmeja, joten mittarit eivät ota nimeksikään virtaa mittapiiristä ja siksi muuta mittaustulosta taajudenkaan funktiona. Mittarit käytännössä aina tasasuuntaavat diodeilla vaihtojännitteen "tykkiväksi" tasavirraksi, jonka tehollisen arvon ne mittaavat, mikä on hyvin tarkkaa halvastikin toteutettuna.

Ei kai tässä nyt kukaan väitäkkään, etteikö mittausta voi tehdä nopeammin, paremmin, tarkemmin jne. Mutta tässä eräs nimeltä mainitsematon henkilö väitti ensin että impedanssin voi mitata yleismittarin resistanssin mittaustoiminnolla saaden jonkun hyväuskoisen sankarin niin tekemään. Sen jälkeen tämä samainen nimeltämainitsematon henkilö totesi, ettei yleismittaria voikaan käyttää vaan tarvitaa jotain super-hyper-über-laitteistoja. Mutta kun ei - riittää ihan perusyleismittari, muutama vastus, kynä ja ruutupaperia.

LISÄYS: Ja, mikä hupaisinta: Nyt impedanssivaste pitääkin jo mitata koko audiokaistalta, vaikka jokunen viesti sitten ei mittaustavan perusteella tuntunut kiinnostavan kuin impedanssi 0 Hz eli DC-taajuudella, jota ei kuulokkeisiin pidä edes mennä syöttämään. :thumbsup:

 

Eipäs ole. Sillä on tasan tämä tarkoitusperä. Vaikuttaminen kuulokkeen navoissa vaikuttavaan taajuusvasteeseen on ainut tieto mikä ainakaan minua tässä asiassa kiinnostaa.

Kuulokevahvistimen antoimpedanssi itsessään on EVVK.

Käytäntö on osoittanut että halpojen lelumittarien AC-alueet näyttävät muilla kuin 50 Hz:llä enemmän tai vähemmän päin persettä. Tätä voi jäädä veivaamaan ja speduloimaan miksi näin käy mutta niin siinä vain käy.

Sen impedanssin VOI MITATA yleismittarin resistanssin mittaustoiminnolla ILMAN SIGNAALIA l. luurilähtö ei-jännitteisenä. Luurilähtö jännitteisenä l. signaali päällä sitä ei voi tavallisella yleismittarilla ilman järjestelyjä mitata.

Jos tämä asia halutaan selvittää tarkemmin, heitetään yleismittari jorpakkoon ja otetaan tietokone äänikortilla ja mittausohjelmalla esiin.

Oletko nyt tyytyväinen artikulaation selkeyteen?

 

No se sitten sinua kiinnostaa. Harmi, olet missannut tärkeän pointin. Olen pahoillani yritin parhaani. Ehkä ymmärrät nämä asiat sitten joskus.

Melko tiukat referenssit. Itse käytäntö on sen universaalisti osoittanut... WOW. Ei kai tässä sitten enää mitään. No onhan sen sitten pakko olla näin. Anteeksi vaiva. Mutta harmi, että joillakin on ilmeisesti ollut eri hra käytäntö kylässä, kun täysin päinvastaiset mittaustulokset AC-sinisignaaleilla kaikenkarvaisilla taajuuksilla.

Enpä kovin... Tuolla mittaat DC taajuudella impedanssin resistiivisen komponentin. Tässä on kuitenkin kyseessä ollut impedanssi, johon kuuluu myös reaktiivinen komponentti. Esim. jos kuulokeannon vahvistimen ulostuloon on laitettu konkka blokkaamaan kuulokkeille haitallinen DC-komponentti, niin yleismittarisi resistanssimittaus ei näytä yhtään mitään tulosta. Silti siellä konkan takana lymyilee ne sarjavastukset...

Mutta lisää mittausteoria opetusta voin antaa yksityisesti vaikka viikon intensiivikurssilla. Olisiko 200 €/h + ALV, ennakkomaksu 2 000 €. Muuten asia jääköön osaltani tähän.

 

OT:

Tuohon hintaan voin tarjota sinua vuokralle jännitteenkoettajaksi erikoismittalaitteella kohteista vaativimpiin.

 

Joopajoo taas nähtiin kuinka nälkä kasvaa syödessä. Denon AH-D2000 lähti tilaukseen. Kuuntelumahdollisuutta ei ollut, mutta päädyin lukemani perusteella siihen tulokseen, että ne soveltuvat parhaiten omaan käyttööni tukevan ja matalalle menevän basson vuoksi, koska myös leffakäyttöön kuulokkeet siis tulevat.
Ajattelin myös jossain vaiheessa mahdollisesti tilata Asus Xonar Essence STX äänikortti/kuulokevahvistimen tietokoneeseen. Eiköhän niillä luulisi pärjäävän

 

Onko järkeä ostaa AKG k601, tietokone ja mp3 käyttöön? Riittääkö cmoy-kuulokevahvistimessä potku? Tietokoneessa on joku paska integroitu äänikortti, kärsiikö laatu paljoa, jos tökkäsen äänikortti > cmoy > k601? Uutta äänikorttia en näillä näkymillä ole ostamassa. Hintaa tuolla olisi vain n.150e.

Vai pitääkö suosiolla tyytyä hd555/595?

 

Muutamia viikkoja tässä on tullut kuunneltua näitä Denon AH-D2000 ja täytyy kyllä sanoa että bassopää toistaa voimalla ja alas näin integroidulla äänikortillakin ja tuo elokuvistakin bassoraidat hyvin esille. Toki ääni on myös kaikilla muilla osa-alueilla 10x parempi vanhoihin luureihin verrattuna. Tarkoituksena olisi kyllä budjetin salliessa ostaa se Asuksen Xonar Essence stx äänikortti/kuulokevahvistin sekä mahdollisesti tehdä tuo "markl" modaus ainakin osittain.

OT: sattuuko kenelläkään olemaan tietoa toimiiko tuon Xonar äänikortin S/PDIF ulostulo samanaikaisesti kuulokevahvistinlähdön ollessa käytössä?

 

vähä offtopikkia mutta onko kellään tämmöisestä kokemusta?

http://www.mavaudio.com/base/product/tube_magic_d1/

 

Vaikka tuo on merkiltään ehkä tyylikkäin mitä olemassa, kiertäisin sen ainakin kolmesta syystä:

1) elektroniputki signaalitiellä. Kuten kaikkien putki- ja kidevekottimien, tämänkin vahvistimen halutaan tekevän oma puumerkkinsä toistamaansa ääneen. Muuten siinä ei olisi enää vuonna 2010 sitä putkiloa. Tämä ei vetele, putkivehkeet ja muut tahalliset äänenvärittimet ovat totaali-OUT.

2) kuulokelähdön antoimpedanssia ei kerrota

3) Tuossa on volume control bypass -namiskuukkeli kuulovaurionvaarallisessa paikassa etupaneelissa. Tuota kun hipaisee epähuomiossa esim pimeässä volumea hamutessaan luurit korvilla niin seuraavaksi etsitäänkin putkitoimista kuulolaitetta.

 

Itsellä on tuo etunen ja voisin korjata vähän.

1) Linjatasolla valittavana on sekä tube out, että tavallinen oparilla vahvistettu out. Kuulokelähtö ei mene putken kautta. Olisi nastaa jos myös sen voisi laittaa sen kautta. En tiedä onko tervettä ottaa adapterilla tube outeista signaali kuulokkeille, voi mennä säröille ainakin kovaa kuunneltaessa.

2) Antoimpedanssia ei tosiaan kerrota. head-fi:n sivuilla olevassa pitkässä threadissa on kokemuksia monenlaisilla kuulokkeilla. Maveric jaksanee ajaa jokaista valmistettua kuuloketta. Itse olen testannut AKG 141 MKII:lla, jerkkua löytyy ja soundi on hyvä. Gainia tässä vehkeessähän on aivan tuhottomasti, mutta ei silti suhise. Volumea ei paljon ehdi kääntää oli ajettavina kuulokkeet tai päätevahvistimet.

3) Direct-nappi on tosiaan vaarallinen, mutta vaatii määrätietoisen painalluksen määrätietoisen painalluksen. Nappi ei ole kevyt. Kerrasta sitä oppii jos vahingossa painelee.

Maverick on _todella_ hyväsoundinen laite hintaisekseen ja mahdottoman monipuolinen. Sitä voi käyttää putkietusena, tavallisena etusena, kuulokevahvistimena, putkipuskurina sekä tavallaan myös äänikorttina USB:n kautta. Olen tehnyt mittaukset RMAA:lla siitä (kelatkaa sivun alas): http://www.head-fi.org/forums/f5/maverick-audio-dac-amp-446764/index57.html Maverickin ääni on lämpimään päin kalleellaan myös putki ohitettuna kuten säröarvot antavat viitettä. DAC itsessään voi tehdä vähän säröä tai sitten esim. kondensaattorit. Tätä ai kannata kauhistella, voin sanoa että ei soundaa huonolta.

Putkisoundia kohtaan ei kannata olla negatiivinen. Ainakin etuvahvistimen puolella se antaa sopivan pienen lisämausteen, soundi ei sinällän ole kovin paljon erilainen. Päätepuolesta ei ole vielä kokemusta, mutta veikkaan eron olevan paljon suurempi. Jonkun putkipelin voisi ostaa jossain vaiheessa ajamaan keskiääniä. Lauluäänet toistuvat todella hyvin jostain syystä kun signaaliin laitetaan säröä pikkuisen mausteeksi.

Jossain vaiheessa lähitulevaisuudessa saapuu uusin versio Zero DAC:sta eli Zero 09. Saa nähdä laittaako Mavea paremmaksi.

 

No en nyt sentään ihan jokaista, lieb Gott. Mutta kysymys ei ole siitä. Kysymys on kuulokkeen taajuusvasteesta.

Jo se yksi vahinkopainallus luurit korvilla riittää kuulon tuhoamiseen. "Korvia ei pysty vaihtamaan hintaluokassaan kalliimpaan hintaluokkaansa edes takuuaikana", kertoi terkkari taannoin ääliökaverilleni joka räjäytti yllytyksen seurauksena papatin korvassaan.

Olisi mielenkiintoista kysyä tuon purnukan principal aivo-designeriltä mitä on liikkunut mielessään tuon itsetuhonappulan volumesäätimen ja virtakytkimen väliin sijoittaessaan. Tuota voi helkkarin hyvin luulla pimeässä esim. viereiseksi virtakytkimeksi... seuraavalla kuuntelukerralla adios kuulo.

Otan jo aikaa milloin ensimmäinen ko. vehkeellä tärykalvonsa pohjannut ilmoittautuu head.fi:lla.

 

Joo, ei tuo tosiaan sovellu varomattomalle. Namiska kuitenkin on itsessään erittäin jäykkä, ei mene pohjaan ainakaan vahingossa. ihmisiä on kuitenkin mahdoton suojella itseltään, vaikka nappi olisi sijoitettu perälevyyn.

Tein muuten Zero 09:n (OPA 627:llä) ja Maverickin välillä vertailun. Molemmat ovat varsin päteviä mitälie kuulokevahvistimia/etusia, mutta Maverick voitti ainakin 1h käytössä olleen Zeron yläpään erottelevuudessa. Zero vei RMAA:n mittauksissa Mavea, johtuen lähinnä paremman DAC-piirin suoriutumisesta. Maven analogipuoli lienee kuitenkin parempi kuin Zerossa, sillä resoluutio on parempi.

Olen sisäänajamisen kannalta epävarma. Oli sillä elektroniikassa vaikutusta tai ei, niin testaan Zeron ja Maven kuitenkin n. viikon kuluttua uudestaan.

Vähän häiritsee puhua nimimerkin kanssa saman nimisestä laitteesta, mutta en aio muuttaa linjaa

 

Onkos kellään kokemuksia akg k 530 kuulokkeista, jotka näyttäisivät olevan tarjouksessa verkkokaupassa 54.90e (ovh. 129.00e). Eli ovatko kuulokkeet hyvät ääneltään? Ne tulisivat tietokonekäyttöön eli niillä kuunneltaisiin musiikkia ja katsottaisiin elokuvia. Ja ovatko kuulokkeet mukavat päässä eli pystyykö pitämään muutaman tunnin putkeen ilman että korvalehdet rasittuisivat? Vaativatko kuulokevahvistimen vai toimivatko hyvin ilman?
Tässä vielä linkki kuulokkeisiin: http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=31137

 

^ http://www.mbnet.fi/nettijatkot/2008/01/kuulokkeet/