Universaali tämä vastaus ei ole, mutta tuntuvat suosivan enemmän vga:ta näille ei "standard" resoluutioille, koska vgalla ilmeisesti voi valita resoluutioksi myös muitakin kuin 720p/1080i/1080p.
Jälleen tyhmä aloittelija kysyy liitännöistä, sorry, yritin lukea threadin läpi, mutta en löytänyt vastausta Eli pitäisi liittää yhteen: Sanyo PLZ5 tykki (hdmi:lla vahvariin) Sony Bravia (yksi hdmi-sisääntulo) Topfield hdmi-boxi Sonyn DVD-soitin (ei hdmi:ta) onkyon 674 vaffari, jossa kaksi hdmi-sisääntuloa ja yksi ulos (tykille) Mites moisen sekasotkun saa liitettyä? Suuret kiitokset jo etukäteen!
Jääkö normaalisti banaaniliittimen se säikeinen osa niin löysäksi, että liitin pyörii vahvarin navassa. Siis se säikeinen osa on kyllä tiukassa, mutta liittimen "akseli" pyörii sen säikeisen osan sisällä. Luulisi, että koko liittimen pitäisi tuntua jämäkältä. Mutta Te enemmän näistä asioista tietävät, kertokaa kokemuksianne. Kiitokset.
Sinulla on todennäköisesti "kullattu hifilaatuinen OFC UltraCopper High End"-liitin. Sellaisissa juuri esiintyy teknisiä puutteita. Siksi laboratorioissa ja mittalaitetekniikassa muutenkin käytetään ihan muunlaisia banaanipistokkeita. Sellaisia, joissa ylimenovastus on aina pieni, ja virrankestoisuus 16...25 ampeeria. Pyörivä kontakti ei ole hyvä, se pilaa esim. lämpömittarin anturilla tehtävät mittaukset, lämpötila heittelehtii missä tahana, koska mikrovolttitasoiset virrat eivät jaksa hypätä pätkivän kontaktin suuren ylimenovastuksen yli. Se, että joku ei korvillaan kuule pätkivän liittimen säröä, ei tee huonosta liittimestä hyvää. Lopeta "hifi"-liittimien käyttö ja siirry militaari/aerospace/labra/teollisuusliittimiin. Esim. näissä on erinomanen hinnan ja laadun suhde: http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=1340&productID=2485 http://www.yeoy.fi/index.php?main=64&productCat=1340&productID=8655 Kaikki tällaiset jousitetut halkaistut liittimet kuluvat käytössä, eli kun ne alkavat pyöriskellä ympäri pienellä voimalla, liitin vaihdetaan välittömästi uuteen. Onneksi nuo ovat niin halpoja, että ne voi vaihtaa uuteen vaikka kerran viikossa, jos siltä tuntuu. Eli kun kerran kuussa uusii liittimen (vuotuinen kulu noin 9 euroa per liitin), sen ylimenovastus pysyy ylivertaisesti parempana kuin miljoona euroa maksavassa kullatussa HiEnd-huijausliittimessä, jota ei koskaan vaihdeta uuteen. Hifiliittimien huonoin puoli on juuri surkeassa hintalaatusuhteessa ja olemattomassa vaihtotiheydessä; ei uskalleta uusia liittimiä kerran viikossa, vaikka niiden paska laatu sitä edellyttäisi. Muistetaan se, että kultaus naarmuuntuu aina pois pinnasta kun liitintä käytetään, eli se kultaus on vain varastokultaus ja tyhmien ostajien huijauskeino. 100 kpl pusseissa kannattaa liittimet ostaa (noin 77 euroa per pussi), on sitten reilusti varaosia jopa monikanavasysteemin pistokkeita vaihdella usein. Hyvä testi on ylikuormittaa liitintä. Ajetaan vaikka 50...100 ampeerin hitsausvirta tai akun latausvirta banaanipistokkeen läpi. 25 neliömillin kaapeli kestää 100 ampeeria kuumenematta. Voi panna eri merkkisiä banaaniliitoksia peräkkäin samaan kaapeliin. Ja mitä huomataankaan? Nopeiten kuumenee "hifi"-liitin hienoine kultauksineen. Lopulta sen muovit sulavat/palavat pois ja ohuet jousiliuskat voivat alkaa hehkua punahehkuisina. Vastaavasti alle euron teollisuusliittimet vain hieman lämpenevät, ja jos liittimen kumiosa on slikonia (kuten on joissain valmiissa mittalaitejohdoissa), se kestää ainakin 250 asteen kuumuuden mitenkään siitä kärsimättä. Eli olivat virrat sitten pikoampeereita tai kymmeniä ampeereita, hifiliitin häviää aina kaikki kisat. Vaikka se on kallein ostaa.
Mitä mieltä olet DVB-G vaikkapa vahvistimen sisällä liittimien takana olevista johdoista; nehän ovat vieläkin huomattavastikin ohempia; kuin mitä yleensä käytetään esim.ns.highend-kaiutinjohdoissa..
Poikkipinta-ala kertaa pituus kertaa johtimen jäähdytyspinnan ala jne. Jos laitteen sisällä olisi 10 m pitkä kaapeli, nirunarupaksuus ei enää kelpaisikaan. Litteä tai putkimainen tai moninapainen kaapeli kykenee kuljettamaan enemmän tehoa kuin umpijööti. Kyllä insinöörit tietävät paljonko johdonkäppänä sietää lämpenemistä ja saa hävittää voltteja kulkumatkallaan. Oletko katsonut miten paksua lankaa diskantin puhekelaan menee, tai mistä se puhekela muodostuu? 100 watin pro-diskanttikin käyttää lähes hiuksen ohutta lankaa. Jos lanka nestetyppijäähdytetään, sitä voi ohentaa vielä lisää. Kaikki siis riippuu insinöörin tai nörtin tekemistä mitoituksista. Ellei osaa laskea oikeaa kaapelin paksuutta, kannatta käyttää varmuuden vuoksi liian paksua. Mutta ei liian liian paksua. Jossain menee sekin raja, että kaapelin mekaaninen massa alkaa vääntää liitoksia rikki esim. diskanttielementistä ja piirilevyfoliosta. Eli jos laitetta heiluttaa tai se kolahtaa muutaman sentin matkan ilmasta pöydälle/lattialle, kaapelimassa ja geevoima yhdessä voi riuhtoa liitokset rikki. Autoissa ja moottoripyörissä käytetään "liian ohuita" kaapeleita, massan ja kustannusten säästämiseksi. Kaapelit siis lämpenevät huomattavasti käytön aikana, mutta ne on mitoitettu sietämään kuumana eläminen. Kotona ei kannata ihan yhtä rajusti kiusata piuhojaan, koska hukkalämmön lisäksi ilmenee muitakin haittoja, esim. äänenlaatu tai kuvanlaatu kärsii.
Kävin kierteleen kauppoja ja löyty halvalla toslink kaapeli. Ainut vain että siinä on toinen liitin hieman erikoisempi, jollaista en ole ennen nähnyt. Osaako kukaan sanoa miksi tuossa toisessa liittimessä on tuollainen pitkä piikki ja mikä sen käyttötarkoitus ja soveltuvuus on?
Tuo ohut liitin on mini-toslink. Joissain laitteissa käytetään yhdistelmäliitintä, jossa on minijakkiliitin ja toslink samassa liittimessä. Moinen löytyy esimerkiksi iMacin takaa.
Ei vaan osaa... Sonyn laitteet: TV KDL40D3000 DVD DVP-NS78 Vahvistin STR-DG710 DVD:stä ei saa kuvaa HDMI:n kautta ulos ei sitten millään. DVD on kytketty vahvistimen HDMI inputtiin ja vahvistimesta menee HDMI-piuha vahvarin outista telkkariin. DVD-soittimesta on speksattu scartin avulla skaalaus mihin telkkari pystyy (1080i) ja ei kuvaa ei sit millään. DVD-soittimen HDMI-valo ei pala, ei edes välähdä... Television HDMI-valikosta ei löydy yhtään laitetta vaikka kuinka laittaa tölsyn niitä etsimään. Kokeilin myös kytkeä DVD:n suoraan televisioon, mutta kuvaa ei HDMI:n kautta tule millään. Kokeilin myös kaikkia kolmea television HDMI-liitäntää. Mitä pitää tehdä, että saa dvd-kuvan näkymään HDMI-liittimien kautta? Joku ihan basic-juttu mitä en vaan nyt tajua...
Tänne postaan tän kysymyksen kun en tiedä mihin. Eli kellään mitään hajuu minkä tasonen toi Oppon Hdmi liitin on. Ja osaako joku sanoo onko noissa kalliimissa paljonkin eroa kuvanlaadullisesti halvempii Hdmi:hin
Semmonen probleema ois kun viritinvahvistinta oon hommaamassa enkä tosta elektroniikkakielestä mitään ymmärrä:hitme: , niin tarttis tietää mimmoset liitäntä mahdollisuudet tarttee viritinvahvistimessa olla, jotta siihen saa kytkettyä: - Telkkarin - dvd-soittimen - digiboxin - tietokoneelta äänet ja kuva - Ja kaiuttimet tietysti (- Mahdollisesti pleikkari 2) Ja vaaditaanko esim telkkarista 2 scart-paikkaa. Mulla on vain 1 scart paikka, diboxissa on vain 1 scart. Lisäksi minulla on tämmönen hama AV Selector 100 S Onko siitä mitään hyötyä? Paljon kiitoksia niille jotka jaksavat vastailla.
Pitäisi nokian 9902 satelliittilaite (jossa vain scart.liittimet) kytkeä tykkiin komponenttijohto löytyy valmiina, joten soitin verkkokauppa.comiin ja sieltä kertoivat että tällä onnistuu Tarvikkeet / Kaapelit / Video adapterit Näytä kaikki 15738 Hama Scart - YUV + Video In/Out adapteri. Video IN/OUT kytkin. Scart (YUV) sekä RCA-liitännät. Soveltuu HDTV käyttöön. Myös Helsingin ja Pirkkalan myymälän hyllyssä Näytä 10-15 työpäivää 14.90 Lisää koriin Vaan enpä saa kuvaa näkyviin, mitä tehdä? Voisiko joku valaista.
Tarvitsisi liittää hieman hankalasti sijoitettu tietokone olkkarin vahvistimeen ihan vain musiikin kuuntelua varten. Tarvittavan kaapelin pitääs asettuu varmastikin 15-20 metrin hujakoille. Onko tuolla pituudella normaalissa (lue_ halvassa) stereo-piuhassa havaittavissa merkittäviä laatueroja? Muutenkin tarvitsisi käydä Partcossa hakemassa piuhoja ja heillä olisi myynnissä kohtuu edukkaita stereopiuhoja tuossa hintaluokassa. Uskaltaako moisen ostaa vai pitäisikö suosiolla harkita suojatun kaapelin ostamista, josta rakentaisi audiokaapelin?
Vaikea asia. Jos ostaa halvan, joutuu 100% varmuudella ostamaan sen jälkeen kalliimman (ja taas kalliimman ja taas kalliimman), koska halpa piuha kerää häiriöitä, ja ääni on pelkkää sirinää ja pörinää. Asia on omakohtaisesti testattu, minulla 10-15 m matka ainakin kerää kamalat häiriöt tavallisen halpaluokan kaapeleilla. Ihan hukkaan raha menee halpakaapeleissa. Sitten kun ostaa hieman kalliimman kaapelin, niin sekin vielä sirisee ja pörisee hieman. Tämä on hankala asia, jokainen joutuu itse päättämään, sietääkö tätä häiriötasoa vai ei. Esim. minä siedän, koska ääni tulee REC-tietokoneista, joita vain tarkkaillaan sivukorvalla, että onko ääni ollenkaan kotona vai ei. Varsinaiseen PLAY-tietokoneeseen en kelpuuta tämän laatuluokan piuhaa. Eli joutuu kenties ostamaan varustelukierteen lopuksi sen sikakalliin kolmannen...sadannen kaapelin, huippusuojatun, vasta sen avulla häiriötaso laskee riittävän alas. Ja siten on komero täynnä puolikelvottomia keskiluokan kaapeleita, joista pitää rakentaa vaikka hyppynaruja pihan lapsilaumalle. Tai voi ostaa metalliputkia, jossa voi kuljettaa halpaakin kaapelia suojassa. Metalliputkien metrihinta on halpa verrattuna käärmeöljykaapeleihin, siis huijauskaapeleihin, joita myydään yksisarvisen hilse-eristeisenä ja sateenkaariusvalla pinnoitetun monokideplatinan turvin, kovaan hintaan. Esim. piliteemasta saa valkoisella muovilla pinnoitettua kupariputkea 25 m pitkän kiepin 105/115/145 eurolla (10/12/15 mm paksua kuparia). Tai krominväristä kiiltävää putkea 2 metrin suorina pätkinä 9,90...22,90 eurolla putken paksuudesta riippuen. Jatkoskohdista tosin tulee rumia (ferriittiholkin sisällä jatkoskohta kannatta pitää). Vielä halvemmalla saa rautakaupoista/komeromyyjiltä 25 mm "kromipintaista" teräsputkea, vaateripustusputki. 250 cm pitkinä kankina minulla niitä on. 25 mm paksun putken sisälle (22...23 mm sisäreikä) mahtuu rca- ja xlr-kaapeleita liittimineen pävineen, kun noissa pienemmissä vesiputkissa joutuu katkaisemaan kaapelista liittimen pois ja juottamaan tilalle uuden.
Mulla on toi dvd- soitin kytkettynä component- lähdöstä telkkariin ihan tavallisilla rca-johdoilla , ja se antaa mielestäni ihan hyvää proge kuvaa niilläkin. Eli paraneeko kuva huomattavasti jos ostaisi oikean komponenttikaapelin vai riittääkö tavallinen rca-johto ??? ( 1.5 metrin johdot)
Riippuu miten hyvään RCA-johtoon vertaa. Hyvä audio-RCA-kaapeli kelpaa sellaisenaan videotaajuuksille, mutta huono ei kelpaa. Asia on helppo testata itsekin, vaihtamalla Y-kaapeli toiseksi. Kirkkaustietoa kuljettava kaapeli vain vaihdetaan, silmä näkee erot helpommin kirkkaustiedossa kuin väritiedossa. Värikomponentipiuhat (Pb sekä Pr) saavat olla melko paskoja, eikä silmä huomaa kuvassa pahaa virhettä. Suosittelen siis aluksi ostamaan yhden antennikäyttöön suunnitellun koaksiaalikaapelin (0,20 euroa per metri plus liittimet päihin) Y-piuhaksi, annetaan entisen stereo-RCA-piuhan tai vastaavan olla värierotietoa siirtämässä. Tämä on halvin tapa parantaa kuvanlaatua; uusitaan vain Y-piuha. Toki jos on niin paljon rahaa, että uusisi myös värikomponenttipiuhat samalla urakalla, mikäs siinä sitten, muttta se siis maksaa huikeat 0,40 euroa metri lisää, eli 1,5 metrin matkalla pitää ottaa massiivinen 0,6 euron pankkilaina, sekä liittimiin vielä 1-2 euroa lisäksi. Konkurssi odottaa, sukutila on pakko myydä, pantata autot ja kesämökit, anoppi täytyy vaihtaa orjamarkkinoilla leipään. Suomeksi: alle yhdellä eurolla pystyy itse valmistamaan gigahertsitasolle kelpaavan lyhyen videokaapelin, metallisine rca-pistokkeineen. Kolmella eurolla koko komponenttikaapelin. 10 m lisäpituus maksaa 6 euroa lisää. Avainsana pilkkahintaisessa gigahertsikaapelissa on antennikoaksiaali ja metallikuoriset edulliset rca-pistokkeet, kromatut. Kullattu pistoke on huonomoi, se maksaa enemmän ja kultaus kuluu käytettäessä pois, se on vain varastokultaus/huijauskeino. Se, että kullan väri ei tunnu käytössä katoavan, johtuu siitä, että tarkoituksella huijausliittimet tehdään karkeapintaisiksi, jotta kulta pysyisi kuoppien pohjilla huijaamassa silmää, vaikka kulutuspinnoilta kultaus on kadonnut jo ensimmäisellä käyttökerralla. Kromipinta on kulutus- ja hapettumiskestävämpi, ja siitä näkee vauriot helpommin. Tietää, koska on tarve juottaa uusi 0,40 euroa maksava pistoke kulahtaneen tilalle. ____________________________________ Jos omistaa hyvän stereomallisen PASSIIVISEN ETUVAHVISTIMEN, itse tehty on paras, sen avulla voi kiertokytkintä tai muuta nappia painamalla vaihtaa kaapelin toiseksi, näkee todella helposti kumpi kaapeleista on parempi. Toimitaan näin: 1) Y-komponentti eli kirkkaustieto: Liitetään huippulaatuinen lyhyt RCA-liittimin varustettu (videokelpoinen) kaapeli näytönohjaimesta tai muusta kuvalähteestä passiivietusen Right Out -liittimeen. 2) Y-komponentti eli kirkkaustieto: Liitetään huippulaatuinen lyhyt RCA-liittimin varustettu (videokelpoinen) kaapeli näyttölaitteesta tai muusta kuvaa vastaanottavasta laitteesta passiivietusen Left Out -liittimeen. 3) Y-komponentti eli kirkkaustieto: Paskalaatuinen verrokkikaapeli, oikein halpa ja huono, liitetään passiivietusen "Source 1"-liitäntään eli ensimmäiseen ohjelmanvalintaan; Left-liittimeen toinen pää kaapelista ja Right-liittimeen toinen pää kaapelista. 4) Y-komponentti eli kirkkaustieto: Hyvälaatuinen verrokkikaapeli, liitetään passiivietusen "Source 2"-liitäntään eli toiseen ohjelmanvalintaan; Left-liittimeen toinen pää kaapelista ja Right-liittimeen toinen pää kaapelista. 5) Värikomponentit Pb sekä Pr johdotetaan suoraan kuvalähteestä näyttölaitteeseen, käymättä lainkaan passiivietusen kautta, nyt ei testata värikomponenttien laadun pysyvyyttä, vaan mustavalkotiedon muutoksia eri kaapeleissa. Kun sitten passiivietusen ohjelmavalitsimesta valitaan "kuunneltavaksi" ohjelmanlähde 1 tai 2, saadaan näkyviin huonon tai hyvän kaapelin välittämä kuva, ja tasan varmasti jokainen tällöin huomaa kumpiko kaapeli sumentaa kuvaa pahemmin. Jos hyvä ja huono kaapeli ovat yhtä pitkiä, silloin voi verrata myös haamuisuuden määrää. Passiivietunen luonnollisesti lisää kuvaan oman haamunsa, mutta yhtä pitkillä verrokkikaapeleilla haamut onneksi ovat samassa kohdassa, eli pystyy vertaamaan haamujen määrää toisiinsa. Se kaapeli, jossa haamut ovat voimakkaampia, on huonompi. Eri mittaisilla verrokkipiuhoilla ei haamuja saa tutkia, koska ei pysty erottaman passiivietusen synnyttämää haamua kaapelin synnyttämästä, ei pääse oikeaan johtopäätökseen, varmuudella amatööri syyttää jompaa kumpaa kaapelia passiivietusen puutteista.
Kiitoksia erittäin monipuolisesta vastauksesta Sitä vielä että millaisia nämä 30 -40 euron komponenttijohdot ovat laadultaan , vai kannattaako suoraan ottaa kolvi käteen ja juottaa itse sopivat piuhat ??? ja mulla on noi nykyiset piuhat siis jotain laatua robinhood(eli ihan peruspiuhat) !!!
Onko kellään kokemusta noista Bilteman optisista tosilink-kaapeleista, pirun halpoja tuntuvat ainakin olevan, tekeekö mitään, vai kannattaako lyödä rahat kalliimpaan piuhaan, eli onko todellisia laatueroja jos verrataan tuollaisiin muutaman kympin optisiin kaapeleihin?
Itse hankin aikoinaan kanssa jotain halpis toslink piuhoja välillä 1m - 5m (ei kylläkään biltemasta), ja hyvin on toiminut. Mitä näitä postauksia olen lukenut niin alkaa laatu vaikuttaa vasta yli 10m vedoissa. Mulla on vahvarista 5m optinen kaapeli toslink jakajaan josta lähtee erikseen kolmelle eri laitteelle 1m pätkät ja hyvin toimii. laitan tuohon linkin siihen jakajaan: http://www.polarpanda.com/store/pro...=1131&osCsid=47ec308b7f2a4c72a7dfb5cb8cb684f7