Kaverilla on Sony VPL-VW300es, jossa HDR ei toimi Samsungin 4K-soittimella, eikä Pansun 4K-soittimella,eikä tykissä toimi pystyvenytys(hänellä on prisma). Hän odottaa Oppon 4K-soitinta, jos siinä nuo toimisivat. Aika villiä touhua, sanoisin! Oppon soitin onneksi on muistaakseni vain 500€ luokkaa, muistankohan oikein? Jos ostan JVC X5000 tykin, niin mitenkähän käy HDR-komplianttisuuden, kun minulla on tuo Sampan 4K-soitin?! JVC:ssä pitäisi toimia HDR, mutta minkä soittimen kanssa? Mites sitten Netflixissä?
^ Ei VW300ES tajua HDR:n päälle yhtikäs mitään, oli soittimena mikä tahansa värkki. Sony lisäsi HDR-tuen vasta 320ES:ään. Eikä yksikään kuluttajaprojektori osaa näyttää HDR:ää kunnolla, joten älä nyt ainakaan sitä käytä ostopäätöksen pohjana.
Kiitos tiedosta, tuntuu olevan sekavaa tuon HDR:n osalta tilanne. Joko ostaa nyt ja myöhemmin sitten taas, tai odottaa x-vuotta, siinä ne vaihtoehdot. e:mainitsemassani tapauksessa oli varmaan kyse tuosta 320ES:stä, en ole niin seurannut noita Sonyn päivityksiä, kun eivät kuitenkaan mahdu omaan budjettiini.
Mainostetaanhan monia televisioita HDR-telkkuina sillä verukkeella, että niihin voi syöttää HDR-kuvaa. Markkinoinnin näkövinkkelistä on ihan toissijainen juttu miten hyvin tai huonosti HDR-kuva esitetään. Pääasia, että voidaan lätkäistä HDR-logo mainokseen ja listata tuki spekseissä.
Yksi hyvä puoli noissa uusissa 4K-julkaisuissa ja -tykeissä on se, että ainakin tietynlaisella kokoonpanolla on mahdollista toistaa WCG-väriavaruus ilman HDR:ää. Eli saadaan paremmat värit ilman, että HRD:ää on pakko käyttää. Tietyt 4K HRD -levyt toimivat esim. JVC:llä ihan ookoosti, jos elokuvassa ei kovin kirkkaita kohtauksia ole. Sitten osa taas näyttää ihan siltä itseltään, koska tykin kirkkaus ei vain riitä. Mutta, jos tyytyy SDR:ään niin silti on mahdollista saada paremmat värit käyttöön. Taitaa olla siten, että JVC pystyy parhaimmillaan jonkin verran yli sataan nitsiin (ehkä pienellä kuvalla ja kirkkaalla lampun moodilla maksimissaan pariin sataan). Kuitenkin, jos levyllä kirkkaimmat kohtaukset vaativat 1000-3000 nitsiä, niin pitkässä kuusessa ollaan tykkien kanssa, että noihin lukemiin päästäisiin nykylampuilla. En nyt tarkkaan muista tuota nitsin määritelmää (pitäisi vaikka wikipediasta lukea), mutta teoriassa pitäisi olla siten, että kirkkauden kaksinkertaistamiseen tarvitaan nelinkertainen teho. Tuosta voi sitten kukin laskea, että miten monta kertaa tehokkaampi lamppu pitäisi olla, jotta 100:sta nitsistä pääsee tuhanteen tai kolmeen tuhanteen nitsiin.
Nit on candela neliömetrillä. Jos otetaan esimerkkilaitteeksi JVC:n DLA-X5000BE, sen valoteho olisi minun ruudullani karkeasti 180 nits x 0,8 gain = 144 nits kuvakoolla noin 104 tuumaa. -DLA-X5000BE:n UHP lamppu on teholtaan 265 wattinen. Valoa tarvittaisiin HDR:n esittämiseen toisaalta karkeana arviona siihen (1000/144) = 7 kertainen määrä, suoralla watti per neliösuhteella kai jotain 1800 W. Arvaus on taiteellinen. - Samsung valmistaa HDR 88" lituskatelkkareita. Ledeillä laitteen tehon tarve on jo 575 wattia, samalla kuvakoolla, suoralla suhteella samaan kuvakokoon tarvittaisiin 930 wattia. - Epsonin Pro L1500UNL voisi heijastaa yllä mainittuun kuvakokoon 1500 nitsiä. Säästötilassa en tiedä, ehkä puolet. Se vie säästötilassa sähköä 597 W, normaalina 955 W. Epsonissa on laser. Käytännössä kuitenkin kaikki olemassaolevat sekä hypoteettinen JVC muunnelma ei kovin hyvin toimi olohuoneessa luvuista pääteltävän lämmöntuoton takia. Epsonin säästötila olisi rajalla. Silti kun asiaa miettii, ei voi olla päättelemättä, että tykityksen historia ei välttämättä olekaan ohi. Pieni askel lasertekniikassa ja kädessä on uusi renesanssi tykitykselle.
Miten tuollaista 1000-3000 nitsin kuvaa voi tykittäessä katsoa? Aurinkolasit päässä? Tässä on nyt jotain mitä en (katsomatta) ymmärrä, kun tuntuu että jo nyt kirkkaat kohtaukset pistävät silmät siristämään
Kaippa sitä pitää pyrkiä mahdollisimman realistiseen kuvaan. Eli muutaman vuoden päästä saa kotonakin pitää arskoja päässä, kun katsoo jotain Kaliformiaan sijoittuvaa leffaa. Elokuviiin tulee varoitustekstit, joissa sanotaan, että elokuvan aurinkoon ei saa katsoa, jotta ei mene näkö. Sinänsähän tuo kuvan kirkkaus on tähän asti ollut erittäin subjektiivinen asia. Nyt teoriassa ainakin olisi mahdollista säätää kuva yhtä kirkkaaksi jokaisessa kotiteatterissa, jos vain valotehoa on tarpeeksi. Eli, kuten tuossa edellisessä postauksessa tulikin jo ilmi, niin nitsit ovat candelaa per neliömetri, jonka avulla voisi säätää kirkkauden siten, että kirkkain kirkkaus on 1000 (tai joidenkin leffojen peräti 3000) nitsiä. Ja tuo siis jokaisen kotona. edit: nykyiset bd-elokuvat ovat aina melko kompromissejä tuon kirkkauden suhteen, koska tykeistä ei sitä oikein saa tarpeeksi ulos. Joten siinä on varmaan syykin siihen, että tähän asti kirkkaus on yleensä vain säädetty niin suureksi kuin sen voi kontrastin huonontumatta.
UHD Premium required roughly 300fL (1000 nits), for the "average" AVS member with a 120" screen, if we assume 1.0 gain, that's 300fL * 43.75sqft = 13,125 Lumens. @ avsforum
Tosielämässä se ympäristö on yhtä kirkas kuin se kankaalla oleva näkymä, jolloin silmät tottuu eri tavalla valaistukseen verrattuna tositykittäjän hiilikellariin. On vaikka ne arskat päässä niin kuin Kalifornian auringossa mielellään onkin. Itse en siis säätäisi silmien verenvuototasolle kuvaa, en ole tehnyt sitä koskaan tehnyt telkullakaan enkä tietokoneen monitoreilla. Vai onko teillä äänetkin ns. referenssitasolla olohuoneissakin?
Periaatteessa pitäisi olla, jos haluaisi kuulla siten kuin on tarkoitettu. Mutta äänissäkinhän tuo lähinnä tarkoittaa sitä, että puheääne kuuluisi normaalina, mutta pään yli lentävä hävittäjä täristäisi sitten koko taloa. Tietenkään äänet eivät ihan noin mene elokuvissa, vaan hiljaisetkin äänet ovat suhteessa melko kovia verrattuna oikeaan elämään ja ei kaiuttimista oikein ulos saa sellaisia äänenpaineita kuin hävittäjästä. Mutta, jos ajatellaan elokuvateatteria referenssinä, niin omakotitalossa se ei ole mikään ihmeellinen temppu. Ei tuo 1000 tai 3000 nitsiä mikään kauhean kirkas loppujen lopuksi ole. Joten siinä mielessä ei realismia tuolla tavoitella (vielä). Normaalin aurinkoisen kesäpäivän kirkkaus on noin 30 000 nitsiä. Joten ihan vielä ei tarvitse aurinkolaseja kotiin ostaa. Tuo HDR tuo kuitenkin mielestäni positiivista muutosta juuri tuohon kuvan kirkkauteen, johon ei tähän asti ole kauheasti otettu kantaa. Oikea HDR ja WCG sekä hyvin noiden suhteen tehty leffa voi olla ihan maukasta katseltavaa, jos vain olisi siihen pystyvä tykki. Jo tuo WCG näyttää olevan iso askel eteenpäin ja itselleni jopa isompi juttu kuin HDR, koska mikään tykki ei vielä siihen pysty, mutta WCG:hen pystyy,
Eli Projectorreviewsin Artin väite "2000 lumen projector on a 100″ screen produces 584 NITS" on höpöä? Löytyy Epson 5040/6040 arvostelusta: http://www.projectorreviews.com/epson/epson-hc5040ub-pc6040ub-review-picture-quality/
Joo, toi 6040 pystyy noin 287 nits lukemaan 100" 1.0 gain kankaalle kuten laskuri kertoo mutta tokihan huom. vain ja vain yksin teoriassa. Ei ne laskurit kerro toki kaikkea todellisuudesta säädetyllä kuvalla. Tietty jos haluaa alkaa saivarrella, riittää kun screenin gain on 4.0. Mutta edelleen ylivoimainen enemmistö leffoista on todella tummia. Ylivoimanen enemmistö kaikesta katsottavasta leffamateriaalista on jossain enintään 15% täydestä kirkkaudesta tai sen alla. Niinpä koko jutun uskottavuus liittyy yhä siihen vanhaan juttuun miten musta esitetään, eikä miten valo esitetään. Tätä ei voi poistaa, koska se uusi kirkkaus lisää vaan pimeyteen aidohkon kuutamon mutta sä et saa kovin aitoa kuutamoa mikäli se esiintyy harmaassa puurossa - jota vielä huoneheijastus entisestään masentaa. Just sen mustan takia jossain JVC:ssä on kaikkien mielestä tosi ihku kuva ja sitäpaitsi onhan se. Siksi edeltävään lisäten, jos HDR homma tulee, eikä epäilyä etteikö niin lopulta voi käydä, niin siinä vaiheessa kun kirkkaus on yleisesti tykissä se yli 10 000 lumenia, pitää myös mustan tason olla jotain muuta, mitä nyt. Ja sitten vielä ne oikeat olosuhteet on sellaiset, että ei niitä HDR-tykkejäkään millään gain 4 valkoisilla kankailla katota ainakaan. Pikemmin ehkä 0,6 harmailla. Jos tuo mun aiempi laskutoimitus olisi likikään, niin mustan tason pitäisi kutistua 7:s osaan entisestä karkeena heittona jo lähteissä, siis siinä samalla kun kirkkaus kasvaa sen samat 7 kertaa. Tästä jo päästäänkin siihen, että noi Epsonin 5040 tykit ei ole sitä polvea vielä nähneetkään, ei vaikka niihin asentaisi tusinan lasereita sisään.
Silmän iiris adaptoituu valon määrän melko hitaasti. HDR elokuvan kirkkausvaihtelut eivät saa olla liian suuria jotta pimeät kohtaukset eivät menisi ohi tai sitä seuraava kirkkaus häikisi. Tuota voi käyttää tehosteena, mutta ei koko ajan. Oikeassa elämässä päivä ei vaihdu yöhön silmänräpäyksessä. Kirkkassa auringonpaisteessa syvä varjo näyttää mustalta koska silmä on adaptoitunut kirkkaan valon mukaisesti. Tilanne olisi sama elokuvaa katsottaessa. Mitä hyötyä siitä olisi, että kuvassa on yksityiskohtia joita ei voi ihmissilmällä havaita? Eikö elokuvan tekijä päätä mikä kuvassa on oleellista ja säädä kuvausvälineistönsä sen mukaan. Jostakin löytyy varmaankin tutkimustietoa siitä miten suuren kirkkausvaihtelun silmä hanskaa ilman että tumma tai kirkas pää menevät tukkon. Täysi pimeys voidaan määritellä silmän kannalta absoluuttisesti. Näin ollen mustan taso on edelleen kaiken perusta. Kirkkaudelle ei ole olemassa ylärajaa. Silmän kannalta kirkkaus silloin riittävä kun silmä menee "tukkoon". Kirkkauden lisäys vain säätää iiristä pienemmälle ja lisävalo menee hukkaan. Eli HDR kuvan kirkkauden ei tarvitse vastata todellisuutta. Silmän iiris säätyy pienemälle valon lisääntyessä jolloin silmän linssin optiset virheet haittaavat vähemmän. Siksi useimmat ihmiset näkevät kirkkaassa valossa terävämmin kuin hämärässä. Siksi kirkas kuva näyttää terävämmältä ja on näin ollen myös tavoiteltava asia, mutta muista syistä.