En ole kyseistä esitystä nähnyt, mutta Lymistä on yleensä ottaen sanottava, että häneltä löytyy aika pahoja maneereita. Sinänsä ihan tasaista työtä, mutta kun se on se sama rooli kerrasta toiseen. Muuntautumiskyky puuttuu.
Kansallisteatterissa kävin katsomassa alkuvuodesta Don Juanin. Ei ollut mitenkään erikoinen. Sitä ennen oli varmaan yli viisi vuotta taukoa teatterissa käynnissä eikä ole tarkoitus mennä ihan heti uudelleen eli en taida olla mikään teatteri-ihminen.
Minna Haapkylää harvoin näkee livenä. Nyt on Kansallisteatterin www.kansallisteatteri.fi Hiljaista Musiikkia -näytöksessä tammikuuhun asti. Jes!:thumbsup:
Teatterissa kävin viimeksi joskus 2v sitten. Eipä ole ikävä kyseistä "huvia". Miinuslistalla - näytösten ajat - teatterien sijainti - lippujen hinnat - väliajalla tarjottavien syötävien yms. hinta - teatterin istuimet Sen verran huono hinta-laatu -suhde että jätän suosiolla väliin. Esitykset ovat varmasti ihan ok. Vähän sama juttu kuin elokuvien kohdalla. Mielummin katselee himassa.
Ei sattunut tuurit näytelmän valinnan suhteen sulle kohdalleen, sillä juuri tuo Don Juan oli/on huonoksi kehuttu laajemmaltikin. Minä kävin viimeeksi katsomassa Ihmisiä hyvinvointivaltiossa, ei sekään parhaaseen A-ryhmään pääse, aika lailla keskitasoa. Seuraavaksi ehkä kansallisteatterin esityksistä käyn katsomassa Kuningas Learin.
Hupsis. Ehdin jo vastata ennen kuin tajusin tässä tarkoitettavan leffateattereiden sijaan normaalia teatteria. No ei se sinänsä metsään mennyt sillä olen känyt kaksi kertaa teatterissa.
Pakko tänne tulla mainostamaan Q-teatterin Nelostietä. Äkkiä kaikki kynnelle kykenevät katsomaan, sillä se ei enää kauaa ohjelmistossa pyöri. Hulvattoman hauska roadmoviemainen esitys.:thumbsup:
Aah.. teatteria! Joskus tuntuu, että mun elämääni ei mahdu muuta kuin teatteria. Laskin juuri, että vuonna 2005 kävin yhteensä 52 kertaa katsomassa ammattiteatteria. Käyn suunnilleen 3-5 kertaa kuussa vähintään teatterissa, pääasiallisesti Tampere-Lahti-Helsinki-Turku välillä. Kotkassakin on tullut käytyä ja pitäisi laajentaa Jyväskylään ja Hämeenlinnaan reitti.
Tulee kyllä liian harvoin käytyä. Mutta teatterissa käyntiä kyllä puoltaa se, että kaikki teatterissa käynnit jäävät mieleen, mutta elokuvateatterissa ei niinkään. Onhan se aivan eri tunne kun näyttelijä esittää livenä edessäsi jotain kuin että katsosit sen valkokankaalta. Vähän niinkuin bändin keikka livenä paikan päällä, tai livekeikka dvd:ltä kotona... Nojoo, eihän teatteri pysty siihen mihin elokuva pystyy visuaalisuudessaan, mutta teatteri voittaa elokuvan kyllä 12-0 läsnäolollaan
Ihan liian harvoin, mut kyllä mä teatterin valitsen yleensä ennen leffateatteria, kun leffoja tulee katsottua aikalailla himassa kotisohvalla.
Tiistaina pitäisi mennä kattomaan Akseli Ensemblen Ranta. Irtiottoja-possea paljon mukana tuossa tuotoksessa.
Kävin katsomassa sovituksen Tuntemattomasta sotilaasta tänään Jyväskylän kaupunginteatterilla. Ensimmäinen teatteriversio ko. teoksesta, jonka olen nähnyt, ja samalla ensimmäinen teatterissakäynti sitten yläasteaikojen. Mutta kyllä kannatti maksaa lipusta. Tarinaa ei pelkästään ole siirretty näyttämölle, vaan siinä on tehty ihan oikeasti taiteellisia (ja hyviä) ratkaisuja. Varsinkin Hietasen ja Rokan näyttelijät tekivät hyvät ja eläväiset roolit (+ tietenkin Marko Tiusanen Koskelana). Kirjana on siis käytetty Sotaromaania, ja muutamissa kohdin onkin hieman kantaaottavampaa juttua päällystöä ym. vastaan. Jos tämänkaltaisia näytäntöjä olisi enemmänkin, niin teatterissa voisi alkaa käydä vaikka joka viikko.
Hienoa, että pidit. Siltikin on kysyttävä, että mitkä olivat näitä "taiteellisia ratkaisuja", joista pidit? Koska itse olin teatterissa eilen ja minusta se oli paitsi aika ponneton esitys Juha Hurmeelta (joka yleensä tekee hyvin mielenkiintoisia itsensä näköisiä teoksia), myös melko tavallinen kansalliseepoksen "läpijuoksu" ilman sen suurempia oivalluksia. Myöskään Linnalle tyypillistä sotakritiikkiä ei näytelmässä juurikaan ollut, ei siinä määrin kuin se olisi ollut mahdollista.
Kuten tuossa sanoin, niin olen aika tottumaton teatterissakävijä. Mutta esim. se Honkajoen monologi oli ihan hyvä, samoin kuin Kariluodon vuodatus. Oi kallis Suomenmaa kosketti siinä ampumisen yhteydessä. Hyvä myös, että tiettyjä kohtauksia oli jätetty pois (mm. Hauhian ampuminen). Jotenkin jäi sellainen tuntu, että eka puoliaika oli aika tavanomaista kuvausta, mutta toinen sitten kouraisi jo syvemmältä (tietenkin suurhyökkäyksen tapahtumat mahdollistavat tämän!). Mutta en ole ko. ohjaajalta tosiaan nähnyt muuta, joten aika vaikea on verrata mihinkään.
Miksi se, että Hauhian ampuminen jätettiin näyttämättä, oli sinusta hyvä ratkaisu? Sori, tuntuu varmaan kauhealta tenttaukselta, mutta kiinnostaa, koska eritoten tämän mainitsit. Itse olen Hauhian käsittelystä aika lailla eri mieltä - romaanissa erinomaisesti kuvattu (ja Linnan sotakritiikin välineenä käyttämä) hahmo jäi vaille loppusilausta, kun ei nähty hänen tohellustaan juoksuhaudassa ja mm. kirjoittamassa ylimielistä kirjettä vanhemmilleen. Honkajoen ja Lampisen monologit ovat erinomaisesti kirjoitettuja, Linnan teksti loistaa taitavien näyttelijöiden välittämänä. Ensimmäinen puolisko oli todellakin pitkältä tavanomaista menoa, se on valitettavan totta.
Ehkä tämä Hauhian ylimielisyys on aina ärsyttänyt minua. Nuoruudesta johtuvaa hölmöyttä tuodaan minusta tarpeeksi esille, kun se yksi nuori täydennysmies (joka kertoo mm. niitä lapsellisia purkkajuttujaan) koheltaa taistelukentällä.
Käyn, usein.. Työn puolesta.. Harvemmin itse salin puolella!! Siellä baaritiskin takana on minun paikkani teatterissa..:king:
Täysin samaa mieltä tästä näytelmästä. Kävin sen eilen katsomassa ja täytyy sanoa etten ole aikoihin nauranut yhtä makeasti vedet silmissä. Varsinkin Suosalo on aivan huikea. Molemmista näki täysin selvästi, että he kerta kaikkiaan nauttivat tämän näytelmän esittämisestä. Tämä ilmeni kummankin vaivattomana rentoutena lavalla. Pari kertaa molemmilta petti pokka aika totaalisesti ja loppuunmyyty katsomo oli täysin rinnoin mukana. Vaikka näytelmän ensi-ilta oli jo lokakuussa 2002, jonot esityksiin ovat edelleen kuukauden-puolentoista luokkaa. :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup: :thumbsup:
Tampereen teatterissa ja Tampereen työväen teatterissa tulee yleensä katsottua joka kauden koko tarjonnat. Harmi vaan, että turhan usein päänäyttämöt lainehtii Tampereella paskaa. Kaiken maailman Suruttomat ja Lainatenorit käyvät kummasti hermoille. Ainoa oikein loistava päänäyttämön näytös pitkään aikaan on ollut tuo kaupunginteatterin Macbeth. Erittäin positiivinen yllätys. Pikkunäyttämöiltä löytyykin jo paljonkin hyvää. Viime kauden ehdottomasti loistavin tuotos oli TTT:n Kosti Elossa pyörinyt Työväen luokan viimeiset sankarit. Ihan mieletön teksti ja yhtä mieletön sovitus. Tampereen ulkopuolella ei tule pahemmin käytyä teatterissa.