Kodin automaatioratkaisut

Vanhassa talossa kannattaa muistaa se ettei talo ole nykystandardien mukaisesti "muovipussi". Ja jos/kun sinne laitetaan koneellinen ilmanvaihto, jolla tehdään talo alipaineiseksi, alkaa nurkat ja pistorasiat vetämään. Pistorasiasta sen huomaa helposti kun pistää kynttilän tai käden viereen ja sieltähän tuulee sisälle. Samalla tietty jokaisen "höyrysulkumuovin" reijän kohdalla eristeet (yleensä lasivillat) tummuvat. En tiedä onko tuosta haittaa, mutta vanhoissa <90-lukua rakennetuissa taloissa höyrynsulkumuovit eivät ole kuin vain tavallista muovia ja ne on liitetty toisiinsa, ei höyrynsulkuteipillä vaan tavallisella pakkausteipillä. Valitettavaa on että 90% rautakaupoista ja ammattilaisista tekee edelleenkin teippaukset asiaankuulumattomalla teipillä, esim. mustalla rakennusteipillä. Mikä ei kestä paikallaan eikä liene höyrytiiviskään. Rakonor Sitko lienee ainoita normaaleista kaupoista löytyviä oikeita höyrynsulkuteippejä, jotka myös kestävät.

Kyllähän pelkkä ILP parantaa älyttömästi sisäilmanlaatua, sen huomaa jo tässä 2011 rakennetussa talossa jossa on koneellinen ilmanvaihto. Tai sitten Me vain haistaan niin pahalle

 

Toinen on Tescon No 1. Tiivistalo.fi:n lisäksi sitä saa ainakin Puukeskuksesta. Samantyyppinen kuin Rakonor Sitko ja oman kokemuksen perusteella tarttuu erinomaisesti höyrynsulkumuoviiin, tuulensuojakipsiin, puuhun jne.

 

Sitko oli hyvää mutta sitä tuli vain 1 rulla talopaketin mukana ja eihän se riittänyt mihinkään. Lisää ei löytynyt Riihimäen eikä Hyvinkään rautakaupoista.

 

Onko kukaan hoitanut valaistuksen ynm. ohjauksia Siemensin Logolla? Logoa olen alustavasti suunnitellut uuteen omakotitaloon. Hankintahinnaltaan tuo olisi aika edullinen ja sitä pystyisi ohjelmoimaan mielensä mukaan.

 

Ulkovalaistus, tallinovi, hälyttimen tilapäinen ohitus, lämmityspistorasia ym on hoidettu Logolla. Hyvin on toiminut.

230RC + DM16 230R paketti käytössä.

Laajennettavuushan tuossa 230 peruspalikassa on heikko, ainoastaan DM laajennuksia on saatavana.

24V laitteeseen saa jo analogisia tuloja ja lähtöjäkin, jos on tarvetta vaikka lämpötilojen ohjaamiseen.

Uudemmilla RCE versioilla saa myös ketjutettua useampia logoja keskenään ethernetin kautta, jolloin laajennusvara kasvaa.

 

Ajattelin hoitaa homman Logon 12/24RC:llä mutta nyt kun kuuli että siihen voi saada ethernetin niin pitää se sitten olla 12/24RCE. Hinta vähän kyllä nousee. Logon ohjelmaa saa sitten varmaan säätää läppäriltä mistäpäin rakennusta tahansa.

Valaistuspainikkeiksi ajattelin Elko plus hituvirtasarjaa.

Nyt pitää vaan alkaa suunnittelemaan mitä kaikkea tuolla logolla voi/kannattaa ohjata. Ja kuinka noita analogisia tuloja/lähtöjä voi hyödyntää.

 

Tee ensin luettelo järjestelmistä joita taloon tulee. Onko niissä omat säätimet vai mahdollista ohjata ulkoisesti, esim. ilmanvaihtokoneen saa ilman säätimiä toimitettuna, jolloin voit itse vääntää ohjelman tähän.

Jos kattilalaitoksen omaat, tähän saat hyödynnettyä säädintä, kun verkoston sunttauksen hoitaa järjestelmä jne. EDIT: Uusi talo, joten tuskin tulee öljykattilaa, mutta esimerkkinä.

Mutta tuolla ylempänä (edellisellä sivulla) olikin listailtu joitain toimintoja mitä voi hyödyntää kotona. EDIT: taisi olla parikin sivua taaksepäin.

 

Logon analogiset lähdöthän ovat erillisellä modulilla, 2 kpl 0-10V / AM2 AQ moduli.
itse perus PLC palikassa on 8 inputtia, joista 4:ää voidaan käyttää analogisena (0-10V).
kaikki lähdöt ovat PLC:ssä relelähtöjä, joten niillä ei analogilähtöjä saa toteutettua.

24 ja 230 modulit eivät ole keskenään yhteensopivia.

-K

 

Onnisella on tänään kaikki iv romppeet alennuksessa. Eli kannattaa käydä ostoksilla. Onnisen "ilman päivät"

 

Kertokaapas enemmän tuota ilmanvaihtoa tuntevat miten toteuttaa LTO-kennon jäätymisenesto. Koneena on Ilto 440 valokennolla varustettuna. Etulämmitysvastusta tuohon ajattelin, mutta minkä mukaan sen ohjaus kannattaisi toteuttaa? Vakionahan tuo vastus menee päälle vasta siinä vaiheessa kun kenno on jo jäässä, mikä ei mielestäni ole ihan paras mahdollinen vaihtoehto. Eli tarkoituksena olisi vaikkapa Siemensin Logon kanssa ohjailla vastusta, mutten tiedä mitkä lämpötilat ja kosteudet ovat ne tärkeimmät ohjauksen kannalta.

 

Taisit kysyä tätä jo aiemminkin, ja vastuksien määrä oli yhtä runsas kun nytkin.

Vaikka vastasinkin, en valitettavasti osaa kertoa mitään toteuttamiskelpoista ratkaisua. En ole perehtynyt kennokoneiden sulatusautomatiikkaan. Sen verran olen Iltosta lukenut (IV-suunnittelija tyypitti sen meilllekin, mutta en hyväksynyt konetta) että monet ovat saavuttaneet tyydyttäviä tuloksia valokennon paikkaa pitkäjänteisesti säätämällä. Näin sulatusrutiini alkaa kun kenno ei ole vielä jäässä mutta huurtumaan päin.

Onko ongelmana se, että kone alkaa pätkimään vasta kun kenno on jo umpijäässä ja sulatus kestää kauan -> tuloilmaa pätkitään niin että sen huomaa jo ilman laadussa?

 

Valokennoista ei itselläni ole kokemusta. Ilmeisesti kuitenkin "jää" peittää kennon säteen, jolloin huurtumisen esto kytkeytyy päälle?

Mutta jos käytät etuvastusta on/off-säädöllä, niin silloinhan tämä kannattaa laittaa päälle vasta kun LTO on jäässä jo, muuten kulutat "turhaan" energiaa tuloilman lämmittämiseen jolloin hyötysuhde laskee. Mutta jos etulämmitysvastusta säädetään, niin silloinhan tehoa kannattaa säätää niin, että LTO on juuri ja juuri huurtumisen rajamailla.

Joskus pohdin johonkin kohteeseen kuutio LTOn huurtumisen estoa poistoilman kosteuden ja LTOn pintalämpötilan perusteella. Ongelmaksi koitui se, että suunniteltaessa pitäisi tietää LTOn kylmin kohta poistokanavassa, kun tätä mittausta ei sitten enää valmiissa kohteessa siirrellä. Mutta sinun tapauksessa tämä voisi jopa onnistuakin, koska voisit tutkia konkreettisesti LTOn kylmimmän pisteen ja sijoittaa pintalämpötilamittauksen tähän kohtaan ja huom! SÄÄTÄÄ vastuksen tehoa/LTOn ohituspeltiä niin, että pintalämpötila ei laske alle kastepisteen kun ollaan nollan alapuolella.

Mutta yleensähän LTOn huurtumisen estäminen "oikeissa" iv-koneissa (kuutio ja keikko) tehdään LTOn yli olevan paine-eromittauksen perusteella rajoitussäätönä niin, että paine-eron ei anneta nousta asetusarvoa korkeammalle säätämällä joko LTOn ohituspeltiä tai sen pyörimisnopeutta. Tätä paine-eron asetusarvoa pitää vain sitten kompensoida käyrällä ilman virtausnopeuden mukaan (puhaltimen tehon). Ongelmanahan tässäkin tapauksessa on se, että tällöin LTO rupee olemaan jo huurteessa, mutta parempaa tapaa säädön toteuttamiseen ei kukaan vielä ole keksinyt.

 

Sulatusautomatiikka koneessa tosiaan on mitä on, muttei ratkaisu toki lähelläkään heikoimpia onneksi ole. Suurin ongelma kyseisessä koneessa lienee tuo tuloilman esisuodatuksen täydellinen puuttuminen kesäpellin ollessa kesäasennossa. Koneeseen tutustuneet tietänevät mistä tässä puhutaan. Pitäisi varmaankin kokeilla vaihtaa kennon paikkaa, josko se vähän auttaisi.

Viime talvena ainakin tuntui, että kone kävi jatkuvasti sulatuksella. Sulatuksen aikana ei luonnollisesti voi käyttää esimerkiksi tehostusta ollenkaan. Ilman laatu ei sentään kovin heikoksi mennyt, mutta pilkunviilaajana ärsyynnyn moisesta turhuudesta. Itse asiassa kenno ei tunnu todellisuudessa olevan juuri ollenkaan jäässä, vaikka sulatusautomatiikka aktivoituisikin...

Ajattelin toteuttaa tuon etulämmitysvastuksen ohjauksen Logon PWM-lähdön avulla, jolloin siinä on käytössä ihan oikea säätö. Mikään pelkkä on/off-systeemi ei kovin toimiva taitaisi tosiaan olla. Juuri tuota huurtumisen rajakohtaa yritän tässä pähkäillä. Eli mitä kaikkia arvoja pitäisi mittailla ja mistä paikoista, jotta logiikka "tietäisi" mihin arvoon tuloilman lämpötilaa haluttaisiin saada. Kai jotain karkeaa säätöä pystyisi saamaan aikaan jo ihan kanavissa virtaavan ilman lämpötiloilla ja vaikkapa poistoilman kosteudella sekä virtausnopeudella?

Toisaalta kulutanko energiaa sen enempää "turhaan", jos lämmitän ilmaa jo ennen kennoa, kun kuitenkin jälkilämmitysvastus sitä lämmitelee kennon jälkeen?

 

Silloin et kuluta energiaa turhaan, kun LTO on huurteessa, mutta LTOn hyötysuhde laskee, jos ilmaa lämmitetään kun huurtumista ei tapahdu.

Sen paremmin tuntematta Logon lähtöjä, mutta mahtaneeko säätimen pwm-lähtö kestää vastuksen kuormaa? Nämä pwm-ohjaukset kun yleensä on tarkoitettu esim. vahamoottoreiden ohjaukseen jotka ottavat muutaman VAn tehon.

Yleisempi tapa ohjata sähkövastuksia on ohjata esim. tällaista 0-10V viestillä.

Tuloilmahan ei huurru, vaan poistoilma. Joten tuloilman lämpötilaa et voi säätää, tai siis voit, mutta tämä ei anna oikeata lopputulosta.

Kuten sanoin, LTOn pintalämpötila kylmimmässä kohdassa pitää pitää kastepisteen yläpuolella (tai juuri ja juuri kastepisteessä) kun ollaan nollan alapuolella. Tätä varten sinun pitää mitata poistoilman kosteus, poistoilman lämpötila ja LTOn pintalämpötila. Täten kosteuden ja lämpötilan perusteella lasketaan kastepiste (kaava on hieman monimutkainen, apuja saa tästä kirjasta), jonka perusteella sitten säädetään etulämmityspatteria niin, että LTOn pintalämpötila poistokanavassa pidetään kastepisteen yläpuolella.

Mutta jos haluat jotain karkeata, tähän riittää pelkkä valokenno, pintalämpötila tai paine-eromittaus.

 

Niin siis luonnollisesti ajattelin ohjata Logolla puolijohderelettä, jonka perään tuo vastus tulisi.

Täytyy tutustua linkin antimiin vielä paremmalla ajalla.

Niin eihän se tuloilma toki huurrukaan, mutta käsittääkseni se nimenomaan jäähdyttää kennoa, mikä johtaa kosteaa ilmaa sisältävän poistopuolen huurtumisen. Ajatuksena on siis lämmittää tuloilmaa tarpeen mukaan sen verran, ettei jäätymistä tapahdu.

Tarvitsee tutustua linkkiin vielä paremmin. Kiitokset.

Entä jos korvaisi tuon kennon lämpötilan mittaamisen tuloilman lämpötilan mittauksella? Toki säätö olisi tällä tavalla epätarkempi, mutta karkeat säätöarvot tuollakin tavalla varmaan saisi laskettua? Hienosäätöä voisi sitten tehdä yrityksen ja erehdyksen kautta varmaankin...

Onko kellään tietoa saako tuota Ilton etulämmitysvastusta miten helposti asennettua jälkikäteen? Tarkoituksena olisi tosiaan kytkeä se tuohon itse rakennettavaan ulkoiseen ohjaukseen, eikä suinkaan Ilton omaan...

 

Ajattelin hommata muutaman Strömfors Connect-painikkeen. Strömforsin pistorasia-adapterit ja kaukosäätimet ovat vain niin poskettoman hintaisia, että niitä en mielelläni hankkisi. Jos siis hankin vaikka näitä ja jonkun muun kaukosäätimen, niin toimivatko laitteet keskenään?

 

Epäilen, että vastuksen ja kennon välissä ei ole kovin paljon tilaa sijoittaa lämpötilan mittausanturia. Toisekseen uskoisin, että vastus on vain kierukka kanavassa, jolloin lämpötila ei ole kauttaaltaan tasainen kanavassa. Joten lämpötilamittaus ei ole kovin tarkka. Lisäksi aina kun on lämmönsiirrin kyseessä muodostuu lämpöhäviöitä, joten tuloilman lämpötila ei vastaa LTOn kylmintä pintalämpötilaa. Joten voisin kuvitella, että olisi helpompaa kiinnittää anturi LTOn lamelliin sen kylmimmälle kohdalle.

Etulämmitysvastus ei tarvitse sijaita koneen sisällä, joten sen voi sijoittaa suoralle pätkälle raitisilmakanavaan, jos asennus jälkikäteen on hankala muuten. Toki alkuperäisen vastuksen kanssa on otettu huomioon sähköturvallisuusmääräykset. Yleensähän kone avattuna vastuksilta katkeaa jännite.

 

Riippuu sitä mitä haluat tehdä.

Jos haluat käskeä kaukosäätimellä connect painikkeita ja pistorasia-adaptereita, ei mitään ongelmaa.

Jos taas haluat ohjelmoida connect painikkeen ohjaamaan pistorasia-adapteria + käyttää samaan aikaan kaukosäädistä pistorasia-adapteriin, tulee ongelmia

 

Osaisko kukaan jeesata kuinka olisi helpoimmin toteutettavissa sellainen kotona/poissa-kytkin, mikä yksinkertaisuudessaan vain kytkee ilmanvaihdon ja lämmityksen pienimmälle tasolle kun ollaan poissa.

Iv-kone on Enerventin EDE-automatiikkaa käyttävä laite ja lattialämmitys Uponorin Conrol systemillä ja langattomilla termostaateilla toimiva.

 

En löytänyt äkkiseltään tuon EDE-säätimen kytkentäkaavioita, joten en tuohon ilmanvaihdon toimintaan osaa sanoa...Tosin asunnossa voitaisiin kyllä ilmanvaihtokin kokonaan pysäyttää, jos ollaan pidempiä aikoja poissa, eikä tiloissa ole tänä aikana esim. kosteuskuormia (toki määräykset eivät tätä puolla ok-taloissa). Tähän varmasti löytyy ulkoinen tulo.

Mutta lämmönpudotuksesta, ainakaan toimitilamaailmassa (esim. yölämmönpudotukset), ei saa aikaiseksi säästöjä. Kiinteistön täytyy olla pidempään tyhjillään, jotta toiminnosta olisi jotain hyötyä säästön suhteen (esim. viikko).