Kodin remppatopic

Voi p*rse. Kummasta jäin kiinni, Domuksen vai OT-kumin mainostamisesta? (ja vielä näin nopeasti, vaikka alterini historiaakin rakensin 5 1/2 vuotta vain tätä varten, että saan sillä kehuttua OT-Kumin tuotteita)

tai sitten en vain tuntenut netiketin pykälää 36, joka kieltää asiasta kysymisen kahdella eri foorumilla.

Sitä ei vain jaksaisi joka ikisen asian suhteen rakentaa, sovitella, viritellä ja todeta, että paskahan siitä tuli.
Sitä tulee kaivattua out-of-the-box tyyppisiä ratkaisuja, vetääkö 80 metriä tiivistettä niksnaks vai ähertääkö niiden asennuksessa hieman kauemmin.
Vanhoista tiivisteistä kyllä saa katsottua mistä kohdin kannattaa tiivistettä muokata, sen ei pitäisi olla ongelma.

 

Joo tälläinen ratkaisu se varmaan tulee olemaan, jos en saa OT-Kumilta vastausta, että heiltä löytyisi sopivaa.

Pitäisikö tässä välissä haukkua mullekaikkijahetimaailmassa OT-Kumia, eivät vastanneet työpäivän aikana kyselyyni, ala-arvoista palvelua...
Domukselta sain seuraavaksi päiväksi kirjeessä pätkän heiltä löytyvää mallia, niin heitä en pääse haukkumaan tai pääsen
siitä, etteivät pidä 25 vanhojen ikkunamallien tiivisteitä varalla varastossa. Nyt on kaikki haukuttu.

Täytyy vielä kurkkia tuota kataloogia.

Tuokin on ns. ei juuri mitään, voittaa sen jonkun 7k€:n ikkunaremontin kyllä

 

Osuinko arkaan paikkaan vai mistä nuo älähdykset?

Tarratiivisteitäkin on saatavilla myös silikonista tehtyjä malleja. Niin ja tuo tiivistäminen ei edelleenkään ole mitään rakettitiedettä, vaan itse asiassa epäonnistumisen mahdollisuus normaalien ikkunoiden kanssa on lähes nollaluokkaa. En toki tiedä kyseessä olevan ikkunan tarkkaa rakennetta, mutta luulisin että tuollaisenkin saa tiiviiksi ihan perus P- ja K-profiilin tiivisteillä.

 

Nyt olet ytimessä, osuit.

 

En nyt keksinyt tälle parempaa ketjua.

Remppaa tehdessä tuli ideoitua vähän huonekalujakin. Viime talvena tuli pääosin tehtyä ja tänä syksynä viimeisteltyä penkki/pöytä eteiseen peilin alle. Ideoita otti / kopioi Drakminin materiaalivalinnoista ja muotoa SaLe:n laitetasosta. Eli kunnia myös heille.

Materiaaliksi siis valikoitui kertopuupalkit. Näistä osan sahasin halki ja osan käytin sellaisenaan liimapuulevyn tekoon. Reunat jätin paksuksi ja keskustan ohuemmaksi painon hillitsemiseksi. Palkit liimasin kymmenen palkin levyiseksi levyksi.


Levyt sahasin jiiriin siten, että kyljet jää kymmenen astetta vinoon. Liitospintaan porasin lamellourat. Alahyllyä varten kylkilevyjen sisäreunaan sahasin sirkkelillä vinot upotukset, viimeistely taltalla.



Puristimet ei vinojen kylkien takia toimi liimauksessa, joten sahasin apupalikat, joiden avulla sain vinon jiirin puristukseen kuormaliinoilla. Ala hylly oli tasoon pakollinen tämän puristusmenetelmän takia.



Rankan hionnan jälkeen penkki oli käytössä kesän. kesän jälkeen hionan tein uudestaan ja pääsin vihdoin pintakäsittelemään. Ensin pintaan noin puoleen vahvuuteen laimennettu "tumma pähkinä" vesipetsi. Petsauksen jälkeen kaksi kerrosta läpikuultavaa osmovahaa pyyhkien ylimääräiset pois. Tämän jälkeen kevyt hionta 400 hiomapaperilla sekä viimeisen kerroksen levittäminen samaa hiomapaperia käyttäen. Pinnasta tuli tasainen, mukavan tuntuinen kädelle ja runkopalkin viilujen aukot peittyivät samalla kätevästi. Runkopalkin erisuuntiin olevat viilut imi petsiä vaihtelevasti, jolloin pinnasta tuli kirjava. Koepalaan kokeilin myös valkoista petsiä, mutta puun vaalea pohjaväri ja valkoinen petsiä imevä alue jäi vaisun näköiseksi. Pinta on nyt erittäin elävä, juuri niin kuin oli tavoitteenakin. Petsin väri olisi voinut olla hieman kylmemmän sävyistä ruskeaa, jolloin se olisi sopinut paremmin muuhun asunnon väritykseen.
Palkin reunassa olevien viilujen saumakohtien liimasotkut jäi selvästi näkyviin, koska petsi ei niihin imeytynyt. Myös sisäpinta on rujo, koska sitä ei tullut höylättyä tai hiottua ollenkaan ohuemman keskikohdan takia. No eipä sitä pohjaa sieltä koskaan näy.



Lisäilen kuvan penkinstä omalla paikallaan, jos päivänvalon aikaan pääsen kuvan ottamaan. Masentavia nämä syksyn työpäivät, piemällä töihin ja pimeällä takaisin.

 

On kyllä komia! Itse mietin aikoinaan kertopuutolpista ruokapöydän rakentamista mutta puuseppä torjui idean ja sanoi että pöytä vääntyilee aivan miten sattuu. Itsestäni se tuntuu hassulta, koska nimenomaan kertopuuhan ei vääntyile.

Ehkäpä tästä innostuneena toteutan tuon ideankin, eipähän ainakaan maksa paljoa, tai noh, 110cm levä ja 250 pitkä pöytälevy 140 euroa. Ei tuo kallis tosin silti ole.

 

Juu, eihän sen vääntyillä pitäisi ja varsin halvaksi tulee pöytälevy, varsinkin jos ottaa huomioon aineenvahvuuden. Tuon kokoinen levykin alkaa painaa jo aika julmetusti juuri sen paksuuden takia. Hionta voi olla aika urakka myös, jos ei löydä 110cm leveää höylää jostain.

Itse teen samasta matskusta vielä olohuoneen sohvapöytää. Neliskanttinen, jossa päällä ja joka reunassa on tuon viilujen kerrospinta näkyvissä. Liimattu kasaan neljästä palasta niin, että kulmista kulmiin menee liimaussaumat ja viilut kulkevat aina reunaa kohti.

 

Tuo alunperin kaipaamani tiiviste on vielä hommaamatta, mutta hommasin muut tiivisteet, jotakuinkin P-uratiivistettä, sillä vedän ikkunan sisäpuitteet höyrytiiviiksi, mutta sitten kysymys. Kuinka kulmat kannattaa vetää, "puskusaumoilla" vai leikkaa kolmion tiivisteeseen, jotta siihren saa jotakuinkin 90 asteen kulman ja vetää ulko- ja sisäkulmat yhdestä pätkästä?

profiili öbäyt tämä:



Sikasil-C:tä pistän hieman väliin, että pysyy urassa varmemmin, sopivaa nitojaa en löytänyt. 200 metriä tuota pitäisi saada vedettyä

 

Törmäsin ensimmäistä kertaa eläessäni termiin "ilmansulku". Ei varmaan ole sama kuin tuulensuoja? Miten käytännössä alapohjaan tuo tehdään? Siis.. Muuten ymmärrän mutta tuleeko tuo sulku ns villan päälle vai alle eli laattaa vasten? Ei ole ihan vähään aikaan suunnitelmissa tuota alkaa tekemään, kunhan mielenkiinnosta kyselen

 

Vastaa höyrynsulkua "hengittävässä talossa". Eli tulee eristyksen ja lämpimän tilan väliin. Mainitsemassasi tapauksessa villan päälle.

Jottei tulisi tulkinnanvaraisia jatkokommentteja, pitäisi em. villan olla hengittävää (lue: selluvillaa, tms).

 

Reilu vuosi on tullut asuttua ok-talossa, jonka suunnittelu alkoi vajaat kolme vuotta sitten. Tähän saakka on säästytty suuremmilta vahingoilta, ehkä osittain aloittelijan tuurin ansiosta. Talo on luonnollisesti joka paikasta vielä kesken, eikä varmaan koskaan tulekaan valmiiksi, mutta koko ajan lähempänä maali häämöttää. Nyt kävi kuitenkin pikku vahinko.

1,5 kerroksisen talomme yläkerta on nyt käyttöönottovaiheessa ja viikonloppuna laskettiin putkimiehen kanssa vedet yläkerran lattiapiireihin. Ja niinhän siinä oli päässyt käymään, että joku ulkopuolinen taho oli jossain välissä onnistunut halkaisemaan yläkerran kylpyhuoneeseen menevän putken, ja vettä pääsi vuotamaan kylppäriin useita litroja ja sieltä myös välipohjan läpi alakertaan saakka. Kylpyhuone siis ei ole vielä (kustannussyistä) valmis, joten siellä olevaa lattiaa ei oltu vielä vesieristetty.

Onneksi vuoto huomattiin nopeasti ja vielä suuremmaksi onneksi vesi ohjautui kylpyhuoneeseen, sillä rikkoutunut putki oli kylpyhuoneen oviaukossa ja koska lattia oli kylppärissä pari senttiä alempana kuin oviaukon toisella puolella yläkerran aulassa, ei vesi valunut aulan parkettilattian alle. Mikäli näin olisi käynyt, niin olisi harmitus tällä hetkellä paria kertaluokkaa suurempi. Nyt korjaustoimenpiteenä lattiaa joutuu piikkaamaan vähän auki, jotta putkeen saadaan tehtyä asianmukainen paikkausliitos.

Onneksi putkimies kuuluu perheeseen, joten suuria kustannuksia ei pitäisi aiheutua. En nimittäin usko, että minulla on mitään mahdollisuuksia saada varsinaista syyllistä selville: lattiapiirit asensi erään firman ammattiasentaja ja lattiavalun teki sen jälkeen toinen yritys ja toimenpiteistä on reilusti toista vuotta aikaa. Onko kenelläkään tietoa, pitääkö lattiapiirien asentajalla olla dokumentti, jolla hän voi todistaa koeponnistaneensa putket asennuksen jälkeen? Minä nimittäin en ole sellaista saanut.

 

Kokeilisin mallikappaleilla 90 asteen kulmia eli kolmiot päihin, ja jos on tiivis, niin käyttäisin tätä ehdottomasti. Voi sinne kulmaan lisäavuksi laittaa myös tiivistemassaa. Jokainen veto siis oma pätkänä.

Puskunsaumalla, aika todennäköisesti, jää rakoja. "Yhdellä vedolla ikkunan ympäri" -menetelmällä kulmataitokset jää paksuiksi, ja aikaa myöten alkaa falskaa muualta.

Massana olen käyttänyt edellä mainitsemassani opuksessa mainittua massaa; Polymersealer 303, kirkas http://www.lenson.fi/?kid=11&u=67.

 

Tulikin tuossa jo reilu 120 metriä vedettyä, alkuun meni hieman kokeillessa miten se kannattaa pistää, loppuen lopuksi tuli vedettyä lähes joka paikkaan yhdellä vedolla, missä oli siis ulkokulmat, ulkokulmat tein kolmionmuotoisella ^ lovella tiivisteeseen. Nätisti tulee 90 mutka kulmaan.

Tähän tyyliin


Sisäkulmat tuli sitten vedettyä ihan puskusaumoilla, alkuperäisetkin olivat niin.
Pitää lämpökamera vielä hakea kaverilta lainaan, niin saa selkeää dataa, että vieläkö falskaa kulmista ja menikö mutkat persiilleen

 

Muutama kuva löytyi viime talvelta, on ne ikkunat hieman falskanneet







Lisättäköön tähän vielä, että sopiva nitoja vielä hakusessa, massaa en vielä tiivisteisiin laittanut muuta kuin alussa opetellessa, aika hyvin tuntuvat pysyvän urissa ilmankin.
Nitojalla pitää jossain vaiheessa ne vielä kiinnitellä, jahka sellaisen jostain löydän.

 

Mites vakuutus? Käsittääkseni vakuutuksen pitäisi moiset korvata? Olettaen tietty, että vakuutus on olemassa...

Viime kesänä kävi kaverilla vähän vastaava. Vuoden asumisen jälkeen täysin rempatussa asunnossa huomattiin, että yksi vessa viemäriliitos ei ollutkaan tiivis ja oli vuoden tihkunut rakenteisiin vettä. Meni täysremppaan koko kämppä vakuutusyhtiön piikkiin ja nyt asuvat vakuutusyhtön sijaiskämpässä..

 

Toki meillä kotivakuutus on, mutta mutta. Tuo kuvailemasi ongelma kuuluu ilman muuta kotivakuutuksen piikkiin, mutta meillä ei välttämättä näin olisi, koska joku ulkopuolinen taho on syypää tuohon vuotoon ja korvaus pitäisi saada ulkopuolisen tahon vastuuvakuutuksesta (toki voin olla väärässä ja ehkä kotivakuutuksestakin voisi olla hyötyä). Joka tapauksessa meillä ainakin näytti käyneen todella hyvä tuuri, eikä asiasta pitäisi koitua isoja kustannuksia. Vuotokohta oli siis koko ajan näkyvissä, joten kun se saadaan paikattua, voidaan myös testata hyvin ettei vettä vuoda enää.

 

Mites jos on itse tehnyt esim. ton viemäriliitoksen? Vai saako noita edes itse tehdä? Silloinhan kai oma vakuutus hoitaa?

Tai jos olisit itse porannut tohon putkeen vahingossa? Mistä sen tietää kuka sen reiän on tehnyt? Tuskin saisit muutenkaan ketään myöntämään virhettään enää näin pitkän ajan jälkeen, jos todisteita ei ole?

Itse ainakin soittaisin vakuutusyhtiöön.

Ihan vaan spekuloin tässä.

 

Joo, ehkä jos ottaisin syyn niskoilleni ja sanoisin itse vaikkapa poranneeni putkeen, niin oma kotivakuutus saattaisi korvata. Mutta tähän astiset kulungit ovat 40 euroa, joilla ostin tarvittavat liitoskappaleet, jotta saadaan tehtyä paikkaus rikkinäiseen putkeen. Mikäli muita kuluja ei tule, niin ei vakuutusasoita tarvitse onneksi pähkäillä. Vettä kuitenkin pääsi rakenteisiin hyvin lyhyen aikaa, joten oletan että ovat jo kuivuneet. Ainakin kaikki näkyvissä olevat pinnat ovat jo kuivia.

 

Lattialämmitysmattoa?

Oiskos kellään sanottavaa tähän aiheeseen? Matot on kalliita, mutta mitkä merkit ja millaiset tehot olisi hyviä?

Asunto on patterilämmitteinen, mutta aattelin että jos laatoittais tuulikaapin lattian ja laittais siihen lämmön.

Sitten kiinnostais myös kun (makkareiden) lattiat on aika viileät, että onko kukaan saneerausremontissa laittanut tuollaista kuivaan tilaan? Maton paksuus on muutaman millin, makuuhuoneisiin varmaan tulisi muovimatto pinnaksi eli tasoitekin pitäisi olla tasainen Ja millanen käyttökustannus on ns. mukavuuslämmöllä..?

 

Aika vähän on (vielä) sanottavaa, mutta jotain kuitennii; pitäisi itsellenikin askarrella vessaan (kuivaa tilaa) mukavuuslattialämmitys. Matot on kalliita, mutta termostaatit ne vasta kalliita onkin: lattialämmitys vaatii kaverikseen vikavirtasuojan, joita ei tietenkään vanhassa talossa ole. Ongelma ratkeaa näppärimmin vikavirtasuojallisella termostaatilla (149 &euro, oli vähän arvokkaan oloinen ratkaisu 149 euron hintaisen lattialämmitysmattosarjan kaveriksi, etenkin kun paketissa tulee mukana aina perustermostaatti. Nerokasta. Nämä siis Enston Thinmat-sarjaa K-Raudasta. Termostaatti löytyi onneksi lopulta alle huntilla paikallisesta sähköliikkeestä.

Jos ei siis vikavirtasuojia löydy ennestään, kannattanee tsekata josko löytyisi ratkaisu ilman termostaatin pakko-ostoa, käytännössä siis kai lämmityskaapelit + termostaatit erikseen.