Kiitos varoituksesta! Meinasi käydä kamala vahinko, Tuisku kuulematta joltain! Mutta nyt on uusi linkki.
No täytyy kyl tunnustaa, että tuli tää biisi nyt sitten kuunneltua ihan kokonaan ja vähän naureskeltuakin siinä samalla. Itseasiassa tää on sen Keinutaan kammotuksen jälkeen ihan virkistävä viritelmä. Haettu vähän jotain hypnoottisia happo fiiliksiä tai jotain. Emmää tiedä, toi kaveri on kyllä menny niin huumoriosastolle, että täytyy kyllä hattua nostaa. Hyvin sillä pokkaa pitää. Ja ilmeisesti se Sata salamaa on senverta suuri hitti, että tulevaisuus on taattu koko Suomen Anttina vielä pitkään! ** Pistetääs sittenkin jotain ajankohtaisempaa...
Hyvää bilerokkiahan tuo EoDM, ei tämä sitä käsitystä muuttanut miksikään. Vaatisi vain mielellään jonkun avoauton tai muutaman kaljan alle, niin tätä kuulisi ihanteellisissa olosuhteissa. Ihan mielenkiintoista, että niinkin ison bändin kuin QotSA keulakuva tässä vain rumpuja soittelee... tai ainakin, jos on tehnyt niin useammallakin levyllä. Soittihan tuo Grolhkin Queenseille ne yhden levyn rummut. Anyway, kyllä tälle nyt hyvän 3½/5 voi viskata. Ja toiveen, että lähtee henki niiltä tekijöiltä itseltään... Philthy Animalin kuolemakin sattui juuri nyt, niin jatketaan ajankohtaisilla.
^Levynsä paras ja ysäri-Mötörheadin kirkasta parhaimmistoa. Hieman harvinaisempaa Motörheadia: vakavasti otettava sanoitus sille sopivan sävellyksen kera, jopa Sabbathmaista raskautta ja selvät suvantovaiheetkin kappaleessa. Rauhalliset säkeistöt ja raskassoitantainen kertsi sopivat hyvin yhteen. 4/5 Jatketaan ysärillä, mutta hieman eri tunnelmissa:
Tarot yksi näitä bändejä joiden ura mennyt vähän ohi korvien, eli Marco Hietala edustaa minulle enemmän Nightwishia kuin omaa bändiään. Hyllystä toki löytyy The Spell of Iron, joten ei nyt ihan pihalla sentään olla. Kuten tämäkin arvostelubiisi osoittaa, niin erittäin tarttuvaa ja mielestäni hyvin omanlaistaan metallimusiikkia tekevät. Selvästi oma soundinsa on bändillä mitä nyt kuullut on. Tietysti Marcon äänellä on siihen suuri vaikutus. Cdonista lähtis pari levyä halvalla, vois vaikka tilausta pistää menemään **** Vuoden kovimmalta triplalevyltä ehkä vuoden hienoin ja kaunein veto...
Vaatii munaa tehdä tänä päivänä tripla-albumi, ja jos sen tekee vielä tässä genressä niin ei voi kuin nostaa sitä hattua aika erittäin korkealle. Siitä asti kun käytännössä "projekti"bändinä aloittivat viistoista vuotta sitten on tullut bändistä tykättyä, eikä matkalle ole pettymyksiä osunut. Kehitystä on myös tapahtunut niin massiivisella skaalalla, että välillä pitää ihan melkein väkisin kaivaa vanhempia levyjä (jotka nekään ei huonoja ole missään nimessä) naftaliinista ja suorittää vähän vertailua. Biisinkirjoitus, toteutus ja ylipäätään koko konsepti on ukoilla sen verran hyvin hanskassa, että käytännössä mahdotonta tälle on muuta kun täydet antaa. Itse en ainakaan osaa, joten 5/5 täältä. ------------------------------------------------ Jatketaan suomalaisella linjalla.
Useammankaan pyörityksen jälkeen en saa tästä oikein mitään irti. Aika tyhjänpäiväinen renkutus! ** Tämmöinen tuli radiossa vastaan, ja jäi päähän soimaan...
Kappas, oli mennyt vastaus ihan ohi vaikka tuo punainen pylpyrä tuolla ylhäälläkin mollottikin. Siitäkin huolimatta, koska kukaan muukaan ei ole vielä kynnelle kyennyt, katson velvollisuudekseni pitää ketjun hengissä. Eli. Ghostin uusinhan on kauttaaltaan täynnä hienoja biisejä. Jo ensimmäinen levy kolahti aika kovasti itselleni, ja vaikka sitä myös kovasti tietyissä piireissä parjattiin toimii materiaali kyllä edelleen. Entäs sitten tämä uusin levy? Vielä parempi mitä ne edeltävät. Jotenkin vaan kaikki (biisirakenteet, saundit jne.) tuntuu viimeistellymmiltä, joten kauhean paha tätäkään on haukkua. Tässä nimenomaisessa biisissä tykkään erityisesti 1) introsta, 2) kertsin (ja oikeastaan koko biisin) 60'-70'-lukulaisuuteen kumartavasta poljennosta + nostatuksesta sekä laulumelodioista, sekä 3) soolosta (niistä molemmista). Vahva 4/5 tälle. ---------------------- Sitten musiikkia, jota tekisin itse, jos osaisin. Sointuja kun kuuntelee niin nämä on käytännössä just niitä mitä itse biisiin laittaisin jos vain osaisin. Lyriikat osaisin ainakin tähän biisiin itsekin tehdä, melodioita en välttämättä. Ranskasta siis Alcest - Solar Song. [/QUOTE]
[/QUOTE] Täällähän on tarjoiltu nyt melkein peräkkäin viime vuoden parhaimmistoa, Swallow the Sunia ja Ghostia, eikä uusin tarjokas jää laadussa näistä pahemmin jälkeen, vaikkei viime vuodelta olekaan. Alcestia on tullut kuunneltua ihan ensimmäisestä kokopitkästä lähtien (Souvenirs d'un autre monde) ja jokainen levy sen jälkeen tuntuu olevan melkein, muttei aivan yhtä hyvä. Upeimpia Alcestin yksittäisiä biisejä ko. Solar Song. Verrokiksi kuuntelin ensimmäiseltä levyltä tärpin (levyn nimi biisi) ja jotenkin levyn biisit vaan edelleen on omaa luokkaansa. Vika tietysti kuuntelijassa. Solar Songille 4/5. Jatketaan tyylillisesti samassa gengressä, eli kenkiintuijottelussa. Vaikka kovin tutun kielinen on bändin nimi ja lyriikat, on bändin kotimaa kuitenkin Venäjä:
^ Musiikki kyllä natsaa hienosti alun tarinaan ja videon kuvaston tunnelmiin. Vei niin sanotusti mukanaan. Mielenkiintoinen veto kyllä toi suomenkielen käyttö lopun laulannassa. Toimiskoos jopa paremmin kieltä tuntemattomille. Hattua silti täyty nostaa ****½ Fiilistellään lisää talvimaisemilla ja lisätään vähän tempoa...
Vuonojen maan musiikkia korville, kummasti piristää työpäivää. Vortexihan siellä myös tunnistettavasti mukana. Ja jos Green Carnationkin tulee biisistä mieleen niin extraa. 7/10 näin ensi kuulemalta ainakin. Sitten: Спойлер: oma arvio Hyi olkoon kuin puistattavan laiskan pulskaa lätkytystä kertosäkeessä. Ja tätäkin pakko kuulla radiosta vähän väliä.
Kuultu niin monesti, että ei edes tarvitse enää. Parempi kuin alkuperäinen. UO:lla on tietysti rutkasti hyviä omiakin biisejä ja joku näiden sovituksissakin on kiinnittänyt positiivisesti huomiota. Pidän kovasti myös laulajan äänestä, Kato vai mikä kaverin nimi olikaan. Ei se yhtään ihme ole, että Tarantino tämän elokuvaansa halusi. Laitetaan ihan 5/5. Vielä vähän lisää Deadpoolia:
No siis, aloitetaan sillä, että Dopes to Infinityllähän ei ole kun neljän tai viiden tähden biisejä. Tämä nimenomainen kipale sijoittuu johonkin noiden kahden arvosanan välille olemalla selkeästi helvetin kova biisi, muttei kuitenkaan ihan sitä platan kirkkainta kärkeä. Ainoa ärsyttävä asia tässä biisissä oikeastaan on se, että jopa allekirjoittanut, jonka tietämys sarjakuva-asioista rajoittuu jotakuinkin Lassiin ja Leeviin, joutuu jatkuvasti korjaamaan ihmisille että Wyndorf ei napannut kappaleen nimeä X-Menistä, vaan toisinpäin. Mutta tästäkin huolimatta hieno bändi, Wyndorfin viikset on hienot, video on ysäri ja biisikin erittäin hyvä. 4,5 / 5. Seuraava on tässä. Isobel Campbell & Mark Lanegan - Come Undone. EDIT: My Silver Lining olikin jo aiemmin laitettu, eli biisin vaihto.
Joo, aika hyvä. Ehkä olen juuri nyt sopivassa tilassa ottamaan tämän vastaan, tai toivottavasti toimii muulloinkin yhtä hyvin. Letkeää, tangomaista musisointia. Minimaalisesti mentiin parilla soinnulla ja hillityllä säestyksellä suurin osa kappaleesta, ja tyylikkäästihän se toimi. Lanegan on toki tuttu ukko QOTSA:sta. Olikohan tämä joltain hyvältäkin levyltä? Ei mikään mahdoton ajatus, että sellaisen hankkisin itselleni. Pistän tälle nyt 4-/5. Katsoinpa juuri Woon Killerin, joten miksei jatkettaisi tällä:
Koska nuo tube-videot vetää jo muutenkin sivun tukkoon niin: ^ Olihan tämä jonku vuoden euroviisuedustaja? 1/5 Ja sitten seuraavaksi. Tämmöiseen törmäsin tuossa äsken: Jojo feat EmSku-Oo mun beibe
Nää suomiräpätykset on yleensä kuuntelematta paskaa, mut olihan se nyt pakko kuunnella... ja tota, wtf lepreconn, saatko sinä tästä jotain tyydytystä? Olihan tämä vitsi? * Moonsorrown video poistettu tubesta, joten heitetääs toista suomalaista... Bändin parhaita vetoja piiiitkään aikaan
Jotain hirveetä kakkaahan tuo on. Pikkaisen kelailemalla samaa skeidaa mitä aiemminkin. Kitarat renkuttaa komppia ja laulaja matkii Peter Steeleä edelleen minkä ehtii. Rumpalia ei onneksi näkynyt. 0/5 Ei mene edes huumorista kuten tuo junnujen tekemä räppivideo yllä.