Velodyne SMS-1

Tuskin eroa tulee jos molemmilla vain säädetään taajuusvastetta. Velossa maksaa sitten ergonomia, mikrofonit, piuhat, kaukosäädöt, OSD:t sun muut. Saahan BFD:la samat rojut(kaukoa ja OSD:a) lukuunottamatta suht edullisesti. Eli suurin ero jäänee vain siihen käyttömukavuuteen.

 

Tämä selviäisi itse testissä .. kyllähän b kuitenkin tekee ylimääräisen muunnoksen jos oikein muistan, joten voi olla että eroa oikeasti on. Mutta onko se kuultavissa olisikin mielenkiintoinen asia

Kyllä ainakin mua kiinnostaisi

 

Niin Behringerin suodinko tässä on verrokkina?

Se ero on ainakin että Behringerin läpi pitää sitten ajaa myös pääkanavat. Siinä kun esiintyy joissain määrin laskentaviivettä ja pelkän subbarin suotaminen sillä pistää sen laahaamaan perässä. Salliihan ja suosiihan tämä sitten myös pääkaiuttimien ylipäästämistä mutta siinä menee se purismi vähän sitten... Kuka mitäkin arvostaa.

Long

 

Miksi pääkanavat pitäisi ajaa behringerin läpi?
Ja mitä mallia tarkoitat?

 

Suurin ero onkin varmaan tuo hinta ja käyttöergonomia.Ajatus siitä että sisältää monipuolisen suotimen ja parakorjaimen samassa kuorissa on kyllä kiinnostava.Jäisi tuo tietokone, softa ja mittaus/säätäminen pois kun velo sen itse suorittas(nyt osa porukasta älähtää)
DIY tuotoksiin tuo on todella kallis kylkiäinen mutta jos olisin rahamies ostaisin välittömästi.Uskon että se on laadukas kampe ja ajaa varsin hyvin asiansa mutta tuo hinta kyllä pistää vaan haaveilemaan.
Eduksi laskisin myös sen että kun sen on todennut hyväksi kaikinpuolin se pysyis osana settiä ja eikä haittaa vaikka subi vaihtuisikin.Näinhän se menee varmaan BFD:kin kanssa ainakin osalla.

 

Todennäköisesti siksi koska B ei osaa ottaa sisään kajaritasoista signaalia. 2-kanavapuristien pitää siis ajaa etusen&päätteen väli B:n kautta jotta subin vasteeseen päästään käsiksi. Tai tehdä ylimääräinen muunnos kajaritasoinen->linja ennen B:a ja subia.

Mielenkiintoisempaa olisi testata SMS-1:n vaikutusta ääneen läpivientitilassa, eli kun käytetään SMS:a vaikkapa etusen ja päätteen välissä- joko suoraan(kaikki läpi) tai 80hz:n jakosuotimella. Näin siis 2-kanavahifistelyssä.

 

Omasta ei ainakaan pysty ajamaan pääkaiuttmia läpi, joten Long taitaa puhua nyt ihan jostain muusta.

 

Aika lailla samoilla linjoilla ollaan. Varmasti pätevä laite, mutta tuo hinta tekee sen että useimmat hakevat vaihtoehtoja joilla päästää suunnilleen samaan lopputulokseen suuremmalla työllä. Olenkin tässä ihmetellyt, että miksi ei kukaan tekee vastaavanlaista säätöyksikköä. Jos hinta olisi 200-300€ luokkaa, niin uskoisin että kauppa kävisi varsin mukavasti. Oiva lisä erityisesti DIY ratkaisuihin.

 

Jos tarkoitat AD ---> DA muunnosparia niin sen tekee kyllä Velodynen korjainkin.
Tästähän syntyy luonnollisesti jonkinverran prosessointiviivettä, mutta sen voi nykyisten av-vahvistimien kaiuttimien etäisyysasetuksilla helposti kompensoida.
1 ms:n viiveestä on ollut muistaakseni aikaisemmin täällä puhetta Behringer DSP 1124P:n tapauksessa.

 

Minulla menee johto AV vahvistimen sub outista bfd:en.
2 kanavapuristi voi haaroittaa esivahvistimelta lähtevän singnaalin kahteen Y-haaralla, jolloin 1x rca=2x rca ja toisesta sitten bfd:lle ja toisesta päätteelle.

 

Kuten tuossa jo mainittiin, lisää bfd:n digitaalinen prosessointi ääneen n.1ms viivettä, joka on oikeastaan täysin merkityksetöntä. Jakosuotimien viiveisiin verrattuna tuo ei ole mitään. Samanlaisen viiveen saa aikaan siirtämällä subbarin 34cm pääkaiuttimien taakse.

Eikä tuo velodynenkään prosessointi äärettömän nopeaa voi olla eli viivettä syntyy myös sen kanssa.

 

No niin nyt laitetaan sitte yhteinen vetoomus hifilehteen jotta testaisivat tuon härvelin.Aina sitä on mukavampi tietää muutakin kuin mainospuheet.Linjat kuumiksi Risto Niskalle joka ilmeisesti hoitaa noita lehden laitetestauksia käsittääkseni.Muistelisin että lehtihän on testannu joskus aikaisemminkin jonkun jakosuotimen ja muuta rompetta.
Muutenkin hifilehden soisi ottavan enemmän onkeensa eli vaikka juttuvinkkinä näitä asioita mistä foorumeilla höpistään/kiistellään.Ja tarkotan just kotiteatteri/hifiä.Tammikuun numerossa oli jo yritystä mutta palataanpa Threadin asiaan.

 

Toki jos viive on noin pieni ja jaot subbaripäässä. Ainahan se subbari laahaa lajinsa perässä kun jako on niin alhainen jos vertaa korkeammalta jaettuun monitieratkaisuun.

Paras sijoitus tuommoiselle suotimelle olisi heti soittimen jälkeen. Signaali digitaalisena sisään, jaot siellä ja laitteen omassa DA muuntimessa ainoa muunnos. AV-laitteiden kanssa vain hankala yhtälö. Etusen ja päätteen välissä linjasignaali on analoginen ja varsin pieni tasoltaan jolloin prosessoinnin tarkkuus ja esimerkiksi häiriöetäisyys on naimisissa volumen asentoon. Vola kaakossa teoriassa yhtä hyvä kuin suodin ennen etusta ja normaaleilla tasoilla hävitään sille sitten merkittävästi. Sitten on tietenkin eri asia miten kuultava ongelma on...

Joskus pohtinut aktiivikaiutinhässäkkää jossa signaalin vetäisi digitaalisena suoraan soittimelta aina kaiuttimille asti. Siellä DA-muunnos, jako moneen, digitaaliohjatut askelvaimentimet, päätteet ja suoraan elementille. Teknisesti ihan siisti ratkaisu. Toistaiseksi jäänyt vain tekemättä...

Long

 

Molemmat ovat digitaalisia korjaimia, joten molemmat viivästyttävät signaalia hieman. 1 ms on ainakin ilmoitettu BFD:lle, Velo on varmaan melko samoissa. Käytännössähän tuota ei pysty kukaan kuulemaan. Miettikää nyt esim. millä tasolla normaali lisäviive on noilla taajuuksilla (10-50 ms luokkaa).

Muunnoksen laadussa voi olla eroja, ainakin maailmalla jotkut sanovat pystyvänsä kuulemaan BFD:n heikentävän vaikutuksen, Velo ei kuulemma vaikuta ääneen kuultavasti. Hauskahan tuollainen testi olisi tehdä. Molemmat siis pelkässä subikäytössä, mitään pääkanaviahan noista ei kannata läpi vetää.

 

Yksi ääni isoille pääkaiuttimille.

Long

 

Ei ne isot kaiuttimetkaan ole välttämättä mikään oikotie onneen. Ryhmäviive on verrannollinen taajuusvasteeseen, eli mitä nopeammin vaste laskee, sitä suuremmaksi myös viive kasvaa. Eli matalalle toistavien, jyrkästi vaimenevien kaiuttimien viive voi olla täysin samaa luokkaa. Pienimmän viiveen saa siis erittäin loivasti laskevalla vasteella (täysin suora DC:n asti tietysti paras). Dipolin 6dB/okt. tai suljetun kotelon 12 dB/okt. on siis tavoiteltava vaimenemisnopeus. Katsokaa esim. BK XLS200:n ryhmäviivettä, alle 10 ms kaikilla taajuuksilla.

 

Niin subbareiden kanssa se suodin on vain aika iso ongelma tuon viiveen kanssa. Varsinkin kun sen pitäisi olla vielä aika jyrkkä. Väen väkisin siihen viivettä kertyy. Onko se sitten ongelma ilman reilusti pienempiviiveistä verrokkia on eri juttu.

Mutta sen mitä esimerkiksi Genelecin 80x0 sarjaa on päässyt rauhassa kuulemaan se niiden basso ilman subbaria on parempi ja viiveettömämpi kuin subin kanssa. No löylyn kasvaminen tietenkin pakottaa pistämään subbaria kehiin mutta ei sekään autuutta aina tuo, loppuu niistä silti happi jossain vaiheessa... No ehkä tuo edellinen sessio ei ollut kovin realistinen. Enemmänkin surrealistinen.

Long

 

Viiveettömämpi vai vain korkeammalta vaimentuva? Saattaa usein hämätä korvaa pahasti.

 

F3 19Hz tuossa sessiossa. Mutta kuten sanoin, verrokki oli epärealistinen. Genelecin 1036A.

Long

 

Nyt aletaan olla ongelman ytimessä. Bfd on alunperin tarkoitettu käytettäväksi ennen volumesäädintä, eikä subbari-eq:na sen jälkeen, mikä on aikamoista AD ja DA-muuntimien väärinkäyttöä. Normaalikuunteluvoimakkuuksilla käytetään vain murto-osa muutimien resoluutiosta ja hiljaisilla voimakkuuksilla tilanne vaan pahenee. Sitä en tiedä, onko tämä sitten kuultavissa, jos Bfd on kytketty ainoastaan subbarin eteen, tai onko velodyne ratkaissut ongelman omassa eq:ssaan.