Bio Rexissä nähty. Täytyy sanoa että välillä oli tavattoman vaikea saada selkoa puheista ilman tekstejä. Jännä pätkä, täytyisi kyllä nähdä DVD:ltä uudestaan ennenkuin annan mitään arvosanaa.
Vihdoin pääsi tämänkin teatteriin katsomaan, ja oli kyllä odotuksen arvoista. On varmaankin ensimmäinen näkemäni leffa missä tällainen kuvallinen kikkailu ei ole ainoastaan visuaalista brassailua ja ulkomuodolla pisteiden hakemista vaan animaatiomeininki todellakin tuki tarinaa oleellisesti. Moni elokuva on käsitellyt huumeita ja niiden vaikutuksen alla olemista, mutta tässä tuli ensimmäistä kertaa sellainen olo että katsojakin saavuttaa jotenkin samankaltaisen sekavan olotilan mitä elokuvan hahmoilla on päivästä päivään addiktionsa takia. Lisäksi monia hassuja pikku yksityiskohtia olisi ollut ehkä jopa mahdotonta toteuttaa ilman animaatiota. Tarina ei ollutkaan niin futuristinen ja matrixmainen scifieepos mitä aluksi luulin, vaan enemmänkin lakoninen musta komedia, joskin yhteiskuntakritiikkiä ja muutakin ajatuksia herättävää materiaalia löytyy. Animaation takia surrealistiselta ja epätodelliselta tuntuva maailma on täydellinen areena päähenkilöiden omituisille jutuille ja sekavalle käytökselle. Näyttelijät ovat kaikki aivan ässiä, etenkin Woody Harrelsonin ja Robert Downey Jr:n dialogit naurattavat venyttäessään huuruisen paranoian huippuunsa. Jopa Keanu Reeves ja Winona Ryder onnistuvat vähäeleisissä rooleissaan; tässä elokuvassa Keanun yksi-ilmeisyys on pikemminkin hyödyksi kuin haitaksi. Pientä miinusta tulee ainoastaan lopusta: Spoiler Koko hampurilaisbaarikohtaus oli mielestäni täysin turha ja meni liiaksi selittelyksi. Veikkaan että katsojat kyllä tajuaisivat muutenkin mikä oli homman nimi... Pitkästä aikaa uskallan antaa leffalle täydet viisi tähteä, vaikka saattaa olla että toisen katselukerran jälkeen tämä ei ihan niin hyvin iskekään. *****/*****
Kaipa tästäkin voisi jotain kirjoitella... Elokuva oli aika jännän kaksi jakoinen. Ensinnä se oli sekoiluelokuva ja sitten se muuttui loppupuolella juonielokuvaksi. Tämän ratkaisu ei minusta oikein toiminut. Juoni on kyllä loppujen lopuksi melko monimutkainen. Jotenkin tarina silti laahasi välillä ja jossain paikoin, eli loppupuolella taas tuli käännettä toisen perään nopealla tahdilla. Animaation ja oikean elokuvan yhdistelmä ihme kyllä tuli elokuvat huumeväritteistä maailmaa. En kyllä silti ihan hirveästi tuohon tekniikkaan ihastunut, vaikka tässä olikin perusteltu ratkaisu. 3/5
Hyvä elokuva ja täynnä muikeita näyttelijäsuorituksia. Yksi parhaita Phillip K. Dickin kirjoituksista tehtyjä elokuvia.
Nukahdin kesken elokuvan, enkä aio katsoa loppuun. Nukahtaminen ei johtunut väsymyksestä eikä myöhäisestä ajankohdasta, tämä pökäle ei vaan jaksanut kiinnostaa ja visuaalinen ilme vitutti todella rankasti koko ajan. Voinko antaa arvosanan taideteokselle, jota en ole katsonut? Voin antaa, se on ½/5.
Nukahtaminen johtuu aina väsymyksestä, eikä elokuvissa yleensä ole sisäsyntyisesti tällaista salaperäistä nukahtamista aiheuttavaa piilosanomaa. Joten katso virkeämpänä uudestaan.
En katso. 45 minuuttia riitti siihen, että pistin ihan tietoisesti silmät kiinni ja katselin ihania unia. Eli en varsinaisesti nukahtanut vaan aloin nukkumaan. Ei kaikelle paskalle tarvitse antaa toista mahdollisuutta.
Nuorena kloppina tuli luettua alkuperäisteos, joka iski silloin kovasti. Muistan pohtineeni jo tuolloin kuinka kirjan sekopuvut voisi toteuttaa elokuvaversiossa. Ohjaaja Linklater lienee pohtinut samaa, ja tulleen (veikkaisin rahoitussyistä) tulokseen, jossa koko raina on syytä toteuttaa rotoscope tekniikalla. Kaikenkaikkiaan filkka jää mieleen pyörimään, vaikkakin 99% mainstream yleisöstä kävelee kotiteatterista pois kesken esityksen.