Nyt 6kk myöhemmin voi sanoa että tässä ollaan pitäydytty. Alkaa olla jotenkin koomista aikuisten suhtautuminen siihen ettei anna alle 1.5v lapsen katsoa telkkaria. Tulee mieleen sama kun aikuinen menee juhliin eikä huo alkoholia niin sitä sitten päivitellään että miksi ihmeessä et juo?! Ihmisillä on ollut lapsia muutaman miljoonaa vuotta ja lastenohjelmia on tullut päivällä telkkarista ehkä 20 vuotta eli evoluution kannalta ei lainkaan. Silti on aikuisia jotka tuntuu vakavasti uskovan että päivittäinen television katselu on välttämätöntä pienen taaperon kehityksen kannalta. Siis ihan oikeasti. Totuus jota aikuiset eivät kuitenkaan tunnu myöntävän (ainakaan mun tuttavapiirissä) on että pienet lapset opetetaan tv:n katselijoiksi jotta äiti/isi saisi rauhassa selata Facebookkia tai tehdä jotain muuta omaa hommaa. Toinen on että halutaan itse pitää omista TV rutiineista kiinni vaikka perheeseen tulee lapsi. Se tarkoittaa että perhe viettää jokaisen illan telkkaria katsoen ihan hirveesti ajattelematta millainen ohjelma sille alle 2v piltille edes sopii. Alle 2 vuotiaalle sopivasta ohjelmasta voi ottaa yhden vinkin: Pikku Kakkonen on kielletty alle 3 vuotiailta. Sitä voi katsoa vanhempien seurassa nuorempikin. Jos PK on K3 niin mitä on kaikki muu mitä boksista tulee? K3 on tietenkin suositus ikä, mutta lähes jokaisen tutun piltit on katsonut PK:ta yksin jo 6kk ikäisestä. Yleisin syy lapsen telkkarin katsomiselle vanhempien mielestä: No kun se tykkää siitä niin paljon ja TVstä oppii kaikenlaista Jos vanhempi käyttäisi FB selailun sijaan minuutin googlen ääressä niin oppisi ettei alle 2v lapsi opi televisiosta mitään kehityksen kannalta hyödyllistä vaan se saattaa olla päin vastoin. On testattu miten "opetus" ohjelmia telkkarista katsovat taaperot kehittyy vs. ne jotka ei katso telkkaria niin todettiin että opetusohjelmia katsoneet oppivat n.10 hitaammin sanoja Propsit annan omalle siskolleni joka on opettanut pienen lapsensa jumittamaan telkkaria, ipadia ja iphonea jo muutaman kk ikäisestä. Hän sanoo ihan suoraan että tietää ettei siitä voi oll mitään hyötyä, mutta haluaa itselleen enemmän aikaa joten toivottavasti siitä ei ole haittaakaan. Toi on mun mielestä se rehellinen asenne sen sijaan että selitellään kuinka hyödyllistä boksin jumittaminen on tai kuinka meidän piltti rakastaa tv katselua. Jos yliopiston professori jää koukkuun salkkareihin niin miten voi odottaa että alle 2v lapsi pystyisi vastustamaan taikalaatikkoa. Se ei vaadi mitään taitoa Ja HUOM tarkoitan nyt alle 2v pilttejä. Vanhemmille (ehkä 4-5v) TV voi olla hyvinkin hyödyllinen. Esim Olipa kerran... sarjasta voi oppia paljonkin. Mutta se vaatii että lapsi on riittävän vanha ylipäätään oppimaan niin monimutkaisia juttuja. Alle 2 vuotiaalla on vielä aika paljon muutakin opittavaa kuin boksin jumittaminen. Tulipahan nyt vaan mieleen
Televisiosta ei lapset meillä katso kun ei televisiosta katso aikuisetkaan. Ikää nyt päälle 3v. Sen sijaan piirrettyjä padista / tabista menee päivässä arviolta 20min, joskus vähemmän, joskus enemmän. Eniten käytetään noita rauhoittamiseen, kun homma uhkaa mennä överiksi tai sitten pitämään heräillä kun nukahtaminen uhkaa värään aikaan. Piirrettyjä lisäksi tytöt pelaa jonkun verran (angry birds, lolan aapis/matikkajuna, muistipeli jne). Tämä on usein vaihtoehto piirretylle, varsinkin kun pitää saada menoa rauhoitettua. Tällöin usein joku peli toimii piirrettyä paremmin. Määrä varmaan keskiarvona 15min per päivä. Sen sijaan että tuijotetaan jotain yksittäistä asiaa kasvatuksessa, pitäisi nähdä kokonaisuutta. Tottakai me käytetään tabia/padia siihen, että sadaan omaa aikaa, kun sitä tarvitaan. Mutta ihan samalla tavalla sitä joka päivä tehdään palapelejä, ulkoillaan 2-3 kertaa (myös talvella), luetaan kirjaa, tehdään legoja, piirrellään, muovaillaan jne jne jne. Ja sitäpaitsi: Ei pieni lapsi jaksa keskittyä tuntien ajan kehittäviin asioihin, välillä nekin kaipaa taukoa ja "aivoja vapaalle". Veikkaisin että tästä maailmasta ei löydy aikuista tai pientä lasta joka jaksaisi tehdä jotain "kehittävää" koko sen ajan kun on heräillä.
Sehän riippuu mikä lasketaan "kehittäväksi". Kehittääkö se kun lapsi hakkaa kattilan kansia yhteen? Meillä lapsen aivot menee vapaalle päikkäreillä ja varmaan kauppareissuilla kun istuu vaunuissa. Toki siinäkin ihmettelee ympärillä olemaa maailmaa, mutta ei silloin puuhaa mitään. iPadia ollaan vähän käytetty, mutta useimmiten laitan päälle jonkun synan/musasoftan mitä se voi "soittaa". Meidän pojalla tuntuu olevan aika hyvä keskittymiskyky sillä se jaksaa leikkiä samoilla hommilla aika pitään kerralla, kun taas tuttujen lapset ei pysty keskittymään mihinkään paria minuuttia pidempään. Eko isi kirjoitti ihan hyvin aiheesta: - Lapsen kanssa tulee vietettyä enemmän aikaa ja juteltua asioista. - Omaa mielikuvitusta pitää kehittää enemmän keksiäkseen lapselle virikkeitä ja tekemistä. -- Allekirjoitan ton. On välillä haastavaa keksiä uutta tekemistä, mutta se on vaan hyvä. Aika monta juttua olisi jäänyt tekemättä jos oltais tekemisen sijaan katsottu vaikka tunti telkkaria. varsinkin kun olen päivät töissä niin lapsen kanssa on aikaa muutenkin rajoitetusti, niin siitäkin vähästä kun ottaisi tunnin pois, niin se olisi aika paljon.
Nyt, kun oma tyttö täytti viisi vuotta, niin voi helposti katsoa ajassa taakse päin ja miettiä onko tyttö katsonut liikaa televisiota. Itse en usko, että hän olisi, mutta joku toinen voi olla eri mieltä. Nyt tulee tietenkin sellainen mieleen, että kun puhutaan alle kaksivuotiaista, niin heillä ei vielä ole sellaista omaa tahtoa ja halua television katsomiseen, ainakaan meillä ei ollut. Sen vuoksi juuri noilla pienillä naperoilla telkun katsominen on varmasti pitkälti juuri sitä, että saadaa vanhemmalle aikaa vaikka ruoan laittamiseen tai muuhun sellaiseen, mitä ei oikein voi tehdä lapsen kanssa. Tuo tietenkin silloin, jos lapsi ei oikein muuten tahdo viihtyä sillä hetkellä itsekseen. Vanhemman lapsen kanssa asia on tietenkin hieman hankalampi, koska lapsi tietää tarkalleen, mitä haluaa ja osaa myös itse käyttää telkkua, tietokonetta ja muita laitteita. Meillä on nykyään sovittu, että lapsi saa katsoa lempiohjelmansa telkusta, kuten Jake merirosvon, mutta myös muuta pitää tehdä. Meillä ei onneksi ole sitä ongelmaa ollut, että tytöllä menisi telkku muun tekemisen edelle siten, että ei enää muuta osaisi tehdä. Pieni ongelma tuli siitä, kun tyttö oppi itse lataamaan tabletille androidin kaupasta pelejä. Tabletti oli yhtäkkiä täynnä hello kittyjä ja muuta ja tyttö välillä salaa haki laitteen omaan huoneeseensa. No sekin saatiin kondikseen keskustelemalla ja sopimalla, että muutaman kerran viikossa voi tabletillakin pelata. Tyttö kyllä osaa vieläkin yllättää hienosti. Hänellä on aiemmin ollut paljon niitä isoja duplo-legoja ja olemme miettineet, että ehkäpä hän on jo hieman liian vanha niihin. Nyt sitten synttäreillä tyttö sai meiltä ja kavereilta lahjaksi Lego Friends -leluja ja voi elämä miten ne ovat kiinnostaneet. 5 minuuttia meni siihen, kun opetin tytölle miten legoja kootaan ohjeiden mukaan ja nyt hän kokoaa ja purkaa ja kokoaa niitä jatkuvasti. Pitää hankkia vielä muitankin oikeita Legoja, kun noin kiinnostavat. Barbit ja ponit ovat saaneet (väliaikaisesti, sitähän kaikki kiinnostus tahtoo olla) hyllyyn ja Legoilla vain leikittään. Aiemmin oikeat Legot ovat olleet liian vaikeita ja siksi eivät ole kiinnostaneet. Ja pitää vielä mainita, että tyttö tietenkin ihmetteli, että mikä tietokonejuttu tässä ohjeen lopussa on ja sehän oli tietenkin Friendseihin kuuluvat nettipelit. Ihan hauskoja flash-hässäköitä hevostenhoidosta kauneussalonkiin. Kyllähän ne osaa nykyään hienosti markkinoida lapsille nuokin.