Tähän pitää kyl sen verran lisätä, että onhan se rakentaminen / remppaaminen ihan kivaa, mutta kyllä tuollaisen rakennusprojektin vetäminen on perheelle aika raskasta. Kun itse tekee 40h töitä ja 30-40h remppaa päälle, perhettä ja varsinkaan lapsia ei käytännössä ehdi nähdä. Vaimo pyörittää kotia, osa jaksaa paremmin, osa huonommin ja monen lapsen perheissä kotivaimon työ on remonttiperheissä henkisesti äärimmäisen kuluttavaa. Tästä syystä en sanoisi, että rakentaminen on kovin hienoa aikaa. Uskoisin, että lopulta lähes kaikki rakentaneet ovat tästä suht samaa mieltä: Jos raha ei olisi ongelma, kaikki työ teetettäisiin ja työmaalla käytäisiin ihastelemassa valmista jälkeä - sen sijaan, että siellä ollaan 40h viikossa ja iloisesti missataan esim sen esikoisen ensimmäiset sanat, askeleet tai hymyt. Suoraan sanottuna välillä melkein pistää pahaksi tilanteet, joissa äijä saa ylipuhuttua perheen aina uuteen rakennusprojektiin. Ja vielä älyttömämpää homma on, koska syynä on usein elintason (suht turha) nosto - kun jokaisesta kämpästä tienaa suht mukavasti, monella kirjamisellisesti vilkkuu eurot silmissä.
Kyllä pitää päässä viirata ja pahasti, jos mitään hehkulampun vaihtoa kummempaa alkaa itse vapaaehtoisesti puuhaamaan.
Melkoinen suoritus. Hurjan määrän rahoitusta jotkut pystyy vetämään omasta ja kotiorjien selkänahasta.
Itellä tarkoitus tehdä mökki oikeesti itse. ulkopuolisella vaan välttämättömimmät ja joskus jos joku tulee talkoohommiin nin tulkoot, mitään ilmaistyövoimaa en ala pitämään enkä talkooporukkaakaan sen kumnmemmin kyselemään.
Alkuperäiseen aiheeseen vielä sen verta, että ollaan nyt mietitty jotain talopakettia tyyliin se älppäri. Sen enempää ei olla vielä mistään päättetty.. Tarkoittaa siis käytännössä sitä, että rahaa täytyy vielä jonkin verran saada kasaan. Nyt saataisiin laina ilmeisesti 140 000 - 160 000 ekulle ilman takaajia ja tarkoitus on tosiaan ilman niitä takaajia selvitä. Minä en ainakaan tahdo sotkea asiaan ulkopuolisia eikä oikeastaan emäntäkään. Minua itseäni vain kovasti hirvittää alkaa uutta tekemään, en tiedä miksi. Tontteja saisi järkevistä paikoista 26 000 - 40 000 euroon. Riippuen tietty minkä kokoista hakee ja miten kaukaa kuopiosta. Laskeskelin tuossa, että 160 000 - 180 000 ekuun saattaisi saada järkevältä paikalta järkevän kokoisen (80 - 90m²) talon kahdelle hengelle. Kuullostaako yhtään fiksulta? Njoo, ei mulla muuta. Kunhan tahdoin johonkin purkaa tämän hetkisen "turhautumisen" Niin ja nuo hinnat on nyt pikaisen tutustumisen ja guugletuksen heittämiä, mitään lopulisia hintojahan emme vielä voi edes kuvitella. Ps. Ohittakaa koko sheiba jos siltä tuntuu, ei tässä pikku hiprakassa nyt jaksa niin asiaa enää miettiä
Mä suunnittelin emännän kanssa vuoden päivät kämpän rakentamista, laadin budjetteja, etsin eri osiin urakoitsijoita, tein hemmetisti taustatyötä jne. Matkan varrella kuulin niin monta tarinaa rakentamisen ihanuudesta, että lopputulos ei ollutkaan DIY-rakennusprojekti. Otettiin n. 10% pois suunnitelluista neliöistä sekä tontin koosta ja todettiin että muut saa rakentaa. Kehä III:n kun sisäpuolella ollaan, joten tontin/rakennusoikeuden ja neliöiden hinta on sitä luokkaa että neliöitä hukkaamalla säästää oikeasti. Päästiin onneksemme mukaan suht. alkuvaiheessa erääseen gryndattuun erillistaloprojektiin (arkkitehdin kyseiselle tontille vartavasten piirtämiä kivitaloja), jossa rakennuttaja oli todella vastaanottavainen omille muutosehdotuksille ja näitä ehti mukavasti tehdä kun antura vasta valettiin samalla viikolla kun tehtiin kaupat. Neliöitä ei siis ole aivan niin paljon kuin alunperin suunniteltiin ja jopa kotiteatterin koosta jouduin tinkimään (prkl, joutuu tyytymään noin 110 tuuman kankaaseen), mutta nyt tässä touhussa ei mene kuin vain rahat. Hermot, vapaa-ajan ja parisuhteen saanee näillä näkymin pitää itse Lauantaina käytiin ihmettelemässä keittiön konevalintoja ja väri/materiaalimaailmaa liikkeessä, mutta tuon enempää ei hommaan tarvitse osallistua. Sopii paremmin kuin hyvin tälläiselle laiskalle ja pysyvästi selkävaivaiselle jampalle
Mustikkametallin lainatilanteesta tuli mieleen että muutama vuosi sitten meille tarjottiin asuntolainaa siten että olisi vaikka 50 tonnia muiden takaamaa lainaa ja sitten siihen päälle se iso oma laina. Ehdotuksen mukaan tämä pienempi maksettaisiin ensin pois ja isommasta vaan korot tällä välin. Ehkä ei tämmöisiä enää tehdä ja täytyy muistaa että tässä kuviossa pankki voittaa aina. Ei otettu kuitenkaan vaan päädyttiin loppujen lopuksi eri taloon ja eri lainakuvioon. Pankki voittaa siltikin.
163k lainan kerran kokeneena voin todeta, että ei koskaan enää. Äärettömän masentavaa katsoa kuukausittaista lyhennystä, kun pankille menee 700 korkoihin ja laina lyhenee 300. Tämä oli jokunen vuosi sitten kun korkotaso oli ns. normaali ~5%. Nykyinen korkotaso ja heikko korkomatematiikan tuntemus yllyttää ihmiset ottamaan turhan suuria lainoja, joita ei korkojen noustua saakaan lyhennettyä.
On se helppoa kun on käteistä jolla maksaa talot. Perintö ja lottovoitto auttaa myös. Mutta me muut, työtä tekevät ihmiset joudumme kyllä ottamaan lainaa yleensä yli 163ke verran jotta saamme edes... ehh... yksiön Helsingistä. Tietty aina voi asua vuokrakopperossakin.
Ahdistaa kyllä, mutta enemmän ahdistaa syöttää rahaa vuokranantajalle +6000€ pienestä kaksiosta vuodessa. Valitettavasti tilanne vain on se, ettei suurella osalla väestöstä (minä mukaan lukien) ole mahdollisuutta antaa 50k€ käteistä asunnon ostossa. Tietenkin jonkinlaisen käsirahan saisi haalittua kasaan, mutta tämä tarkoittaisi käytännössä vuosien säästämistä ja kituuttamista, eikä "oma asunto" lyhenisi tällöin ollenkaan. Järkevästi kun ostaa ja remontoi, niin asunnon voi aina myydä eteenpäin ja jos ei voitolle pääse, niin omilla kun saa myytyä, niin ei ole ainakaan maksanut vieraalle vuokraa. Edit: Hitaudesta johtuvaa muiden toistamista.
Sama. Ja mikäs siinä, jos maksaa esim. korkoja 700/kk? Minkäslaisessa vuokrakämpässä tolla asuu? (Ja tosta 700 saa vielä verovähennykset pois, jää n. 500/kk. Ei paha). Niin ja rakentaminen (tai rakennuttaminen) ei ole hienoa aikaa. Se on: -Itkua -Raivoa -Epätoivoa -Hammasten kiristelyä -Unettomia öitä -Stressiä -Kiirettä -jne... Kaikki edellämainitut korostuvat, mitä tarkempi itse on ja mitä enemmän standardista poikkeavia ratkaisuja omaan taloon tulee (=meille paljon) No kai tämä tästä vielä iloksi muuttuu. Reilun kuukauden päästä pitäisi olla kämppä valmiina. Onhan tässä jo vuosi ja 2kk mennytkin.
Miten kalliin lainan ainoa vaihtoehto on heti vuokralla asuminen? Välissä oltiin asumisoikeusasunnossa, se todettiin paskaksi vaihtoehdoksi. Nyt on halvempi kerrostaloasunto, joka remontoidaan moderniin kuntoon. Laina lyhenee ihan eri tahtiin kun yli tuplasti kalliimman entisen asunnon velka. Suurin osa kuukausilyhennyksestä menee "omaan taskuun", muutama satanen kuussa pankille korkoihin.
Tai uudehkosta rivarista 4h+k 1500/kk.... Ja kaksi vuotta tulee täyteen tässä väliaikaisessa kämpässä just. No nyt tän voi jo onneksi irtisanoa. Piti myydä kämppä pois 2008 keväällä, ennenkuin hinnat romahtaa . Ei romahtanut ei. Myin sitten 3/2008, josta eteenpäin vain hinnat nousseet. No, tässä vain puoli totuutta. Muutettiin samalla 25km päästä 1,5km päähän raksasta ja lapset pääsi aloittamaan koulut ja päiväkodit samoilla mestoilla, joissa ovat uuteen kotiin muutonkin jälkeenkin. Kaveripiirt yms. ei muutu. Tolle onkin vähän vaikeampi laskea hintaa. Eli en valita. Kaikki on vain valintoja.
Joo, mutta remontoimaton kerrostalokaksio ei ole vertailukelpoinen uuden 180 m2 OK-talon kanssa jos sen OK-talon haluaa ja on varaa maksaa, vaikkakin joka pennosensa pankille.
OK-talon minäkin haluan, mutta en mielenterveyteni ja ihmissuhteiden kustannuksella. Puhumattakaan työttömyyden riskistä. Remontoimattoman kerrostalokolmion itse hiljalleen remontoimalla ja samalla lainaa lyhentämällä saa toivottavasti senverran rahaa kerättyä, että seuraavaksi voi katsella sitä OK-talon ostamista tai raken(tamista|nuttamista).
Onni on asua Helsingin ulkopuolella. Täältä saa alle sataan tonniin hyvältä alueelta kerrostaloasuntoja. Tietenkin jos on pakko olla se 200m2 OK-talo rantatontilla kehä 1:n sisäpuolella ja pätäkkää löytyy (tai pankki sitä antaa), niin mikäs siinä. Ei ole multa pois. Oma pää ei kyllä tuommoista lainamäärää kestä enää.