http://www.imdb.com/title/tt0488120/ Ajattelin tänään mennä ajankuluksi katsomaan Fracturen, kun sen traileri vaikutti jotenkin niin mukaansatempaavalta. Tällaiset rikos/oikeus-draamat ovat viime vuosina lajityyppinä olleet vähän hukuksissa, joten on toisaalta piristävää nähdä sellainen. Toisaalta taas, ongelmahan näissä juuri on se, että kun on tullut katsottua Matlockit, Poirotit, Murder Onet sun muut, niin vähän uutta taitaa olla tarjolla. No ainakin on kiva nähdä Anthony Hopkins suosikkiroolissaan älykkäänä psykologisia temppuja hyväksikäyttävänä murhaajana. Odotan tämän leffan olevan perus 3/5-kamaa, joskin puolikkaan verran arvosana voi mennä alas- tai ylöspäin.
Vähän ristiriitaiset fiilikset tästä elokuvasta jäivät. Toisaalta Fracture on hallitusti ja laadukkaasti tehty rikos-/oikeussalidraama (joskin itse oikeussalissa ei olla kuin muutamassa kohtauksessa) hyvine näyttelijäsuorituksineen. Toisaalta taas loppuratkaisu oli jotenkin väärä ja epälooginen, ja, oli se sitten ohjaajan tai käsikirjoituksen syy, elokuvassa oli hetkiä, jolloin se (elokuva) tuntui päämäärättömästi haahuilevan sinne sun tänne vailla mitään tarkoitusta. Sir Anthony Hopkins oli oma loistava itsensä, joskin eihän sille voi mitään, että tämä roolisuoritus oli kuin suora kopio hänen Hannibal Lecteristään -- eikä ne tutut improvisaatiolta tuntuvat sutkautukset ja ilmeet auta asiaa. Ryan Goslingilla riitti kyllä karisma Hopkinsia vastaan melko hyvin, mutta hänen ilmehtimisensä ja äänenvoimakkuutensa jättivät minusta toivomisen varaa. Rosamund Pike sopii tämäntyylisiin elokuviin hyvin, ja sitä paitsi häntä kyllä kelpaa katsella: on siinä upea nainen kertakaikkiaan. David Strathairn ja Bob Gunton olivat tuttua huttua tämäntyyppisissä elokuvissa. Gregory Hoblit on ohjaajana yleensä todella pätevä: hän on ohjannut muun muassa yhden suosikkitrillereistäni, Frequencyn. Valitettavasti tässä elokuvassa hän näytti ajoittain kadottavan otteensa tarinankerronasta. Elokuvassa ei ollut "laadutonta hetkeä" missään vaiheessa, mutta välillä se jäi junnaamaan paikoillaan vailla mitään selkeää päämäärää. En tiedä pitäisikö tästä syyttää ohjaajaa, leikkaajaa vai käsikirjoitusta. No mietitäänpä nyt sitä loppuratkaisua. محتوى مخفي Minusta se vaan tuntui väärältä; kaikki ratkeaa johonkin pieneen lakitekniseen seikkaan. Toki USA:N lait ovat muutenkin outoja, mutta kyllä minusta rva Crawfordin kuolemsta huolimatta double jeopardy -sääntö pitäisi päteä. Lisäksi loppu jotenkin latistui sen takia, että pahiksen annettiin ehkä voittaa liikaa: sai tapettua paitsi vaimonsa myös (tahattomasti) vaimonsa rakastajan. Katsojana aloin jo luulemaan, että tämä onkin tällainen synkän lopun omaava elokuva, jossa Hopkinsin hahmo pääsee pälkähästä. Ja sitten yhtäkkiä vaan jonkun typerältä tuntuvan seikan takia (no siis se "päässä oleva luoti" -juttu on ihan järkevä, mutta minusta loppu vaan ohjattiin väärällä tavalla) kaikki muuttuukin hyväksi. Valitettavasti joudun antamaan Fracturelle alemman arvosanan kuin alunperin kuvittelin sille antavani. Laadukas elokuva tämä on, mutta siinä olevat virheet ovat mielestäni sitä luokkaa, että ne jäävät häiritsemään katsojaa. Toki voisi ajatella, että tässä vain poiketaan Hollywood-kaavasta (kaikki on siistissä paketissa kaavamaisesti ohjattuna), mutta ei kyse ole vain siitä. 2.5/5 vaikka pienen hienosäädön (editointi, loppuratkaisu järkevämmin) jälkeen tämä voisi olla jopa 4/5:n elokuva.
Fracture oli perustason nykytrilleri. Hopkins oli oma hyvä itsensä, mutta valkokangasaikaa hahmolla oli loppujen lopuksi liian vähän Ryan Goslingin (tuon köyhän miehen Edward Nortonin) ollessa selvästi pääroolissa. Hieman eri asiat tässä ärsyttivät kuin Elvistä. Ensinnäkin asetta koskeva mysteeri oli aivan liian selkeä ja jo heti alussa huomattavissa, jolloin sen varaan ei rakentunut tarkoitettua jännitystä. Lisäksi loppuratkaisussa محتوى مخفي aseen löytymisen merkitys tuntui jotenkin liioitellulta. Eikö itsemurhan tehneen poliisin ystävä ollut sitä paitsi käpälöinyt todisteita niin, että kyseinen ase ei edes olisi osoittautunut murha-aseeksi - olkoonkin ettei Hopkinsin hahmo tätä tiennyt. Toisaalta jotenkin odotettavaa olisi ollut, että Hopkins olisi yrittänyt ohjata epäilystä poliisin suuntaan, olisihan asekin toiminut tässä oivana todisteena. محتوى مخفي No ei Billy Burke nyt sentään ihan noin naismainen roolissaan ollut. Alaston Pelko oli Hoblitilta huomattavasti tätä tehokkaampi trilleri. Fracture oli kovinkin tavanomainen eikä jännityksenrakentelu onnistunut riittävästi temmatakseen katsojaa todella mukaan elokuvan kuvioihin. Perusviihdettä. -
Olipa taas elokuva. Näyttelijät olivat ok tasoa ja Hopkinsin takia leffan vaivauduin katsomaan. Elokuvan ratkaisu on liian selvä ja tuntui oudolta katsoa elokuvan kehittymistä loppua kohden. Tuntui, että elokuva oli tehty pitääkseen katsojaa pilkkanaan. Pilkkanaan lähinnä pitäen katsojaa täysin ääliönä. Elokukavalle plussaa tunnelman luonnista leffan aivan alkumetreillä, mutta siihenpä se hyvyys jäikin. Tosin Hopkinsin virnuilua on mukava katsoa, vaikka se kuinka ylinäyttelyksi menisikin. -Kenelle suositella? -Tyhmille katsojille, joille elokuvan ratkaisu selviää vasta aivan rainan lopussa.
محتوى مخفي No oli se kieltämättä vähän "herkän" miehen tapa käsitellä tuomarin ja juryn huonoa päätöstä posauttamalla aivot pihalle -- ja vielä oikeustalolla. Vakavasti puhuen, kiitos korjauksesta.
Mielenkiintoinen elokuva tämä oli. Ongelman ratkaisua, jännitystä sekä hyvä tunnelma. Juonenkin kanssa oltiin nähty vaivaa. Miellyttävä kokonaisuus. 3/5
Hopkins on yleensä aina erinomainen ja Gosling on onnistunut muutaman kerran meikäläisen mielestä erinomaisesti. Kun nuo kaksi olivat samassa leffassa, niin pakkohan se oli katsoa. Ukkojen roolityö ei kuitenkaan riittänyt pelastamaan tusinatrilleriä. En minä etukäteen tajunnut mistä on kyse (ei pistetä tyhmyyden piikkiin, syytetään vaikka väsymystä). Vaikka ratkaisun itsestäänselvyys ei ollutkaan pilaamassa elokuvanautintoa, ei tästä mitään erityisiä kicksejä saanut. Tylsä, kerran katsottava leffa. 2/5
Tulihan tämä katottua jo 7 vuotta sitten, joten ei ihan turha. Keskinkertaista oikeusviihdykettä ja minijännäriä post-Hopkinsilla & pre-Goslingilla ryyditeltynä. *** En lue vastauksia enkä vastaa niihin, pitäkää tunkkinne.