Pikkuisen ehkä OT tai sitten ei: minulla oli kiinteistön perus-kaapeliliittymä 10M, ja dna:n puhelinmyyntitykki lähestyi "iloisella asialla" : liittymän nopeus nousisi ->200M ja kännykkäliittymäkin päivittyisi nopeammaksi, eikä rahaa kuluisi kuussa kuin pari euroa lisää. Tartuin tarjoukseen ja kaapeliliittymän nopeus nostettiin saman tien. Mutta sepä olikin vaikea havainnoida: "hiukan" vanhentuneella läppärillä netin nopeustesti näytti wlanilla noin 40M. Laitoin läppärin parikaapelilla modeemiin, ja nopeus nousi n.100 M:aan, niinkuin pitikin, parikaapeli kun kuljettaa tuolla nopeudella. No, tuoreehkon pöytä-pc:n wlan osoitti jo hyväksyttäviä numeroita. Sitten televisio: se on Android (Google TV)-laite. Ensin kokeilin avata siinä selaimen ja testata nopeutta kuten pc:llä. Nopeudeksi tuli 10 M. Tv on parikaapelilla kiinni modeemissa, joten jostain syystä ao. portti modeemissa on määrittynyt 10 M. No, vaihdoin tv:n wifille, ja selaintesti antoi n. 40 M. Sitten aloin ajatella, että ehkä Androidille oikea tapa ei olekaan selaintesti, ja asensin kokeeksi Android-tablettiin nopeustesti-appin, sekin kun kertoi 40M nopeudesta selaintestillä.. Tabletin wifi alkoi näyttämään appilla oikeita lukemia, joten asensin nopeustesti-appin myös televisioon, ja sama juttu. Joten on minulla nyt 200M, mutta toteaminen vaati vähän värkkäämistä. Sivuhuomiona tuo, että parikaapeliyhteydellä laitteet eivät yli 100 M nopeudesta juuri hyödy muuta kuin että kaistaa riittää nyt useammalle laitteelle yhtä aikaa. Ja aina nopeuden noston jälkeen kannattaa katsoa että kodin nettilaitteet myös käyttävät uutta nopeutta. Sitten täysin OT: Kännykkäliittymäni on Telia, ja Telialla on ilmainen mobiilivarmenne. Kun liittymä vaihtuu dna:ksi, joudun siitä luopumaan, joka hiukan surettaa. dna:n varmenne maksaa koeajan jälkeen.
Uusissakin töllöissä lankaportti on usein vain 100:n pystyvä, joten wlan on paree mikäli sisäänrakennettu. T: Vesku
^ Juurikin tuo. Ihan vähän vitutti tuo myös itse todeta käytännössä, että monet nykypäivän TV:t on toteuttu jollain v*tun 100mbit/s RJ45-liittimellä ja töllön wifi paukuttaa nopeampia lukemia tauluun. Itse tuon ratkaisin erillisellä anteroboxilla jossa 1gbit/s portti.
"Uudessa" kämpässä Wifi 6 myötä en jaksanut enää vaivautua kaapeloinnin kanssa. Läppärin wifi nopeus huikentelee gigabitin kieppeillä ja AppleTV n. 160Mbit/s, joka riittää mainiosti häiriöttömään käyttöön. Itse nettiyhteys on siis 400Mbit/s kiinteä. Pakollinen vastuuvapauslauseke: wifin kantavuus on luonnollisesti kämpästä ja mahdollisista toistimista kiinni eikä sovellu kaikille. Mutta olin yllättynyt kuinka sutjakoita nuo ovat tänä päivänä.
En huomannut selkeää kysymystä. Kotiverkon nopeus on kiinni sen verran monesta asiasta, ettei siihen voi kukaan sanoa mitään ilman tarkkoja tietoja raudasta ja softasta mikä sulla on käytössä. Huomioita, tee niillä mitä haluat. - Sulla on jotain aika vanhoja kaapeleita, jos ne rajaa nopeuden 100M (jo Cat 5e tukee yli satasen vauhteja) - Kytkinten ja keskittimien porteilla voi olla porttikohtaisia rajoituksia, kannattaa tarkistaa mihin laitteensa kytkee. - 2,4 Ghz ja 5 Ghz wifi-yhteydet ovat aikalailla erisukuisia eläimiä, kannattaa siis katsoa missä mitäkin käyttää (5 menee heikosti seinistä läpi). - Sekä wifi verkon tarjoavan laitteen, että vastaanottavien laitteiden tuki uudemmille standardeille (802.11 Mode) on aika ratkaisevaa millaiseksi nopeus muodostuu. Useat nykyaikaiset kotikäyttöön tarkoitetut tukiasemat käyttävät "802.11b/g/n Mixed" -tilaa, joka ei sekään ole täysin ongelmaton (laitteesta riippuen). - Joskus kiinteistöliittymä on jaettu, eli koko kiinteistön kesken jaetaan N-määrä mega-/gigatavuja sekunnissa, joten ruuhka-aikaan notkahdus saattaa olla huomattavakin. - Useimmiten luvataan kuu taivaalta, mutta pikkupräntissä kerrotaan mikä nopeuden pitäisi aina olla _vähintään_. - Kaikki kotiverkkoon liitetyt laitteet vaikuttavat kokonaisuuteen, silloinkin kun ne eivät aktiivisesti lähetä/lataa mitään. - Nopeusmittaukset ovat huono tapa tulkita verkon "laatua", varsinkin jos se on ainut arvo jota seuraa. (myös minulla on DNA:n kiinteistöliittymä käytössäni) En kokenut itse ongelmaksi kun ilmainen (muistaakseni Saunalahden) varmenne itseltäni aikoinaan poistui. Riippuu toki pankistasi, sen mobiilivalmiuksista ja miten verkkotodennus on siinä toteutettu.
Ehkä aiheeseen liittyvää, mutta striimaamiseen ainakin. Olen huomannut, että uusi Chromecast 4K on monissa striimeissä hitaampi vaihtamaan korkeampaan resoluutioon kuin AppleTv. AppleTv:llä resoluutio on yleensä maksimi heti alusta lähtien, mutta Chromecastilla voi kestää sen viisikin sekuntia ennen kuin laatu paranee. Olen miettinyt, että liekö Chromecastin wlan sitten hitaampi vai raudassa ongelmia vai mikä lie...? Netti on kolmisatanen 5g, joka kivasti kuitenkin ainakin toistaiseksi antaa alaspäin neljäsataa megabittiä. 5G on muutenkin toiminut hyvin. Vuorokaudenajasta riippumatta nopeus on maksimi. Toki siihen asti vain, että alkaa kunnolla yleistymään tuon käyttö. Onneksi tänne rakennetaan uusia tukiasemia. 4G on ollut jo vuosia ihan tukossa täällä. Mutta en siis nettinopeuskeskusteluksia halua tätä muuttaa, koska sellainen ketju on jo. Mutta mietin siis tuota Chromecastin striimin laatua.
Kute moderaattori huomasi, en varsinaisesti esittänyt mitään kysymystä, kerroinpa vain mitä havaitsin. Käyttämäni parikaapelit ovat aika pitkälti niitä joita tulee laitteiden mukana; purkki näyttää tutkivan mikä nopeus läpi kulkee ja asettavan portin nopeuden sen mukaan. Sony-televisioni teknisissä tiedoissa parikaapeliyhteydestä kerrotaan kattavasti "LAN: Kyllä". 5Ghz wlan ulottuu asunnossani mukavasti joka paikkaan; vanhimmat laitteeni vain eivät sitä tunnista. Suoratoistopalveluista katselen (vain) hd-tasoista kuvaa, hyvin tuo 10M riitti siihen; vain jos oli muita laitteita paljon kaistaa syömässä, saattoi esiintyä pätkimistä. Mobiilivarmenne näinä epävakaina aikoina olisi siitä hyvä, että tunnistautuminen ei jää pankkipalveluiden pystyssä olemisesta kiinni, vaan tarjoaa toisen vaihtoehdon. Pankkitunnistautuminen ja mobiilitunniste eivät sinänsä oleellisesti eroa käytön helppoudeltaan..
Tämä on ihan spekulointia, mutta: Apple TV:ssä sovellus tietää, että missä käyttäjä on, ja käyttäjän sihdatessa jonkin ohjelman sivua voidaan ohjelmaa puskuroida valmiiksi. Chromecast ei ymmärtääkseni tee yhtään mitään ennen kuin striimi käynnistetään, ja siksi ei ole samalla tavalla ennakkopuskurointia. Laskemalla kuvanlaatua voidaan varmistaa, että ohjelma alkaa nopeasti.
USB-ethernet adapteri: https://www.verkkokauppa.com/fi/catalog/usb_ethernet_adapters/USB-Ethernet-adapterit Ota selvää mikä sopii televisioosi ja laita kiinni. Oman Sony A84J:n nopeus 100mb/s -> +300mb/s.
Mitähän lie mainospuhetta. Tähtäävät pienempää bittikaistaan ja pienempiin kuluihin, mikä ei hirveän vakuuttavasti tarkoita parempaa laatua, jos edelleen pysytään h.265 hevc kodekissa. Ehkäpä jos kodekkina oli AV1 (jota läheskään kaikki laitteet ei tue), mutta mitenkäs siihen taipuu Dolby Vision. En jotenkaan jaksa uskoa, etteikö aikaisemminkin olisi jo käytetty variable bitrate koodaustapaa. Ehkäpä tämä lähitulevaisuudessa avautuu tarkemmin mistä on oikein kyse.
Voihan materiaali olla enkoodattu useilla eri tavoilla, ja tarjotaan sitten kullekin päätelaitteelle sopivin versio.
Vuosi sitten aloitin tämän langan - nyt kun dna:n tarjous päättyi, palasin kiinteistönetin 10 M perusnopeuteen. Täällä on ansiokkaasti kerrottukin että että nettinopeuksista M tarkoittaa Mb, eli megabittiä sekunnissa. Esimerkiksi kiintolevyn kokoa tai tiedostojen kokoja ilmoitettaessa käytetään yksikköä MB eli suomeksi Mt, megatavu. Tuli tuossa mieleen, kun eräs tuttavani ihmetteli että eikös sen gigatavun tiedoston (eli 1024 MB) pitäisi siirtyä 100 M netissä n. 10 sekunnissa? No ei, koska 1 MB = 8 Mb, Bytet ja bitit menevät helposti sekaisin. Eli teoriassa tuossa tapauksessa tiedosto siirtyy n. 8 x 10 sekunnissa, eli 1 min 20 sekuntia menisi ilman muita hitauksia. Edit: korjasin jmo:n huomaaman virheen.
Tässä niitten valmistajat ovat nykyään huijanneet jo kauan, käyttäen 1000:ta oikeamman 1024:n tilalla. T: Vesku