Uuden omakotitalon lämmitysratkaisut?

Omassa tönössä päädyin kaukolämpöön.

Aluksi meinasin laittaa maalämpöpumpun, luultavasti ekowellin tai lämpöässän. mutta paikallinen energia yhtiö teki houkuttelevan kaukolämpö tarjouksen joten liityin siihen. KL liittymä 3x628€ erän maksu kerran vuodessa. Vaihdin noin 2000€ (GST) ja lattialämmitys uponor wirsbo noin 1300€.

Kaikki asennukset tein itse.

Talo 260m2 ja 960m3. mutta vain alakerta (noin 140m3) tällä erää käytössä ja yläkerta kylmänä tyhjillään. välipohjassa vain 100mm eristettä. yläkerrassa villat jä höyrysulut seinissä, katosta puuttuu pätkä koolauksia ja villaa (talven projekti).
lämmityskustannukset (2 aikuista) noin 120€/kk (keskiarvo ympäri vuoden) sisältäen lämpimän käyttöveden.

Lisäksi on ILP ja iso leivinuuni, joita ei juurikaan käytetä lämmitys mielessä.

ilmanvaihtoa hoitaa ILTO 440 econo. hyvin on pelannut, mutta luulen että käy liian pieneksi yläkerran valmistuttua.

Omat ajatukset muista lämmitysjärjestelmistä. (ideaali 4henkinen perhe)

-sähkölämmitys, miksipä ei lämmitykseen mutta se normaali 300L varaaja käy pieneksi. Nykypäivän suosikki tuoteen poreammeen voi unohtaa.

-PILP, varaaja yleensä pieni 170L? nibe fighter. Ilmanvaihtoon aika olematon laite, ja kova ääninen. lisäksi asennusohjeissa on määräys että iv- putket on kytkettävä joustavilla putkilla. = laiton. (ei koko kanavista vaan koneen kytkentä pätkät)

-maalämpö: isoihin kohteisiin varmaan ok. COP tasainen ympäri vuoden.

-ilmasta veteen pumput. Toimii varmasti hyvin jossain keskieuroopassa, mutta täällä tilanne on toinen. esim. -20C pakkanen hyötysuhde kyseisellä pumpulla on aika olematon. Mainostetaan että toinmii jopa -27C asteessa niin varmati toimiikin mutta suoralla sähköllä. tuli vaan mieleen että eikö se toimi sitten olleskaan -30C pakkasella vaan jätyä jytkähtää. Kysinen pumppu voisi toimia hyvin toissijaisena järjestelmänä vaikka puukattilan rinnalla. loppukevät, kseä ja alkusyksy varmasti hoituisi hyvin ja edullisesti.

 

Olohuone ja takkahuone on kytketty samaan lenkkiin lattialämmitysvesiputkissa. Onko tuosta jotain haittaa? Jos lämmitän talon pääasiassa takkaleivinuunilla olohuoneessa ja termari on siellä niin takkahuoneen lattia on kylmä iankaikkisesti?

Lenkki on myös 180 metriä pitkä, eihän noin pitkää voi edes olla?

 

Tulikohan typo?

Eihän Uponorilta saa tuohon hintaan kuin pelkän putken.

 

Onko tuossa 3x 628 koko talon lämmitys?
Jos on niin halvalla menee, jos taasen ei niin MLP hakkaa mennen tullen tuollasen. Meillä ollut 6 vuotta MLP 220m2 ja 30m3 uima-allas . Vuotuiset kulut keskimäärin 900€ kaikki lämmitys ja lämminvesi sekä tuon uimaaltaan lämmitys.

 

6700e olisi ollut pelkkä liittyminen kaukolämpöön. Asennukset, putket, vaihdin jne päälle. Hintaa olisi tullut äkkiä lähelle 15ke? Vuosiperusmaksut sen 400e/v ja energiasta vielä 51e/MWh päälle. Ei tarvinnut edes miettiä kyllä tuon ottamista.

 

Ainakin se että menetät mahdollisuuden säätää noita tiloja erikseen. En tekisi noin.

...ei lattialämmitys ehdi reagoida takalla lämmittämiseen. Jos haluat että takka on päälämmönlähde niin laita siihen tilaan nopeasti reagoivat lämmittimet...siis patterit. Ja sitten tarvitset jonkinlaisen ilmalämmön tasausjärjestelyn että lämpö jakautuu taloon.

Tai oikeastaan paremminkin: polta puu tehokkaammin pannuhuoneessa oikeassa alapalokattilassa ja jaa lämpö sillä vesikierrolla. Säästät ympäristöäkin.

Jätä myös se termari pois lattialämmityksestä. On aika turhake.

putket tulee 100m kiepeissä joten yksi liitos tuohon tulee

pituus määrittää vain putken halkaisijan niin että piirit samassa jakotukissa tasapainossa....että kyllä se mahdollista on

 

Väsyneenä ja kiukuspäissäni katsoin väärin. Eli eri piireissä nuo ovat...

 

Meillä muistaakseni kun asennettiin lattialämmitystä niin putkimies sanoi että 100m on aikalailla maksimi yhdelle piirille, kuulemma heikkenee loppuosassa lämmitysteho

 

tuo 3x628€ oli vain kaukolämpöön liittyminen

 

tuota hinta luokkaa oli upnori vuonna -06 tai -07 en nyt tarkkaan muista missä välissä sen asensin kun olin pitkään välillä sairauslomalla.

lisäksi uponoriltakin sai alennusta ihan kivasti kun oli LVI-alan firmassa sillon töissä. tuohon hintaan kuuli 20mm putket, jakotukki, termarit ja säätimet.

 

Saanko olla eri mieltä?

Riippuu siitä mitä reagoinnilla tarkoitetaan. Jos tilassa on termostaatti, katkaisee se kierron heti raja-arvon ylitettyään. Tällöin laatta ei enää lämpene ja energiaa säästyy. Vai oletko eri mieltä?

Vain termostaatilla voit leikata ylilämpöä ja energiankulutusta. Onko se siis turhaa?

Noin pieniä kieppejä ei taida saada kuin Uponorilta. Valtaosa toimittajista tarjoaa minimissään 400-600 m kieppejä. Pienemmissä kiepeissä kun tulee väkisinkin aika kova hävikki.

Jatkoja ei kyllä käytä Suomessa yksikään valmistaja.

Vai määrittääkö putken halkaisija piirin maksimipituuden? 16-17 mm putkilla piirin suositeltu maksimipituus on n. 80-85 metriä ja 20 mm putkella n. 120 metriä. Pidempiä piirejä käytettäessä painehäviöt kasvavat muutoin liian suuriksi.

Ei kai samassa jakotukissa voi olla halkaisijaltaan erimittaisia lattialämmitysputkia?

 

Noin tietenkin tapahtuu mutta säätö menee "yli" lattian hitaudesta johtuen.

Eli ensin on liian kuuma koska lattiassa on varautunut lämpöä ja sitten on liian kylmä kun laatta on kylmennyt ja ei ole ehtinyt lämmittämään.

Tyypillisesti niin että illalla lämmitetään töistä tultua uunia, on niin kuuma että tulee hiki, lattiakierto menee kiinni ja aamulla torppa on jäässä.

Energiaa säästyilee mutta ei tuollaista pidä suunnitella.

 

Hmm, tuo riippuu toki osittain laatan varauskyvystä mutta melkeinpä enemmän lattiapintamateriaalien lämpöresistansseista sekä varsinkin laatan alla olevasta lämpöeristyksestä eli lopputulema ei olekaan niin suoraviivaista.

Jos lattialämmitys on päällä ja lattialaatta lämpenee stabiloituu laatan lämpötila huonelämpö + delta T:hen, missä delta T on lattiamateriaalista riippuva lämpötilaero (lämpöresistanssin aiheuttama). Jos lattialämmitys on pois päältä, laskee se minimissään huonelämpö - delta T :hen, koska huonelämpö alkaa lämmittämään laattaa. Lisäksi oletetussa takanlämmitystilanteessa tuo huonelämpö on normaalia korkeampi, mikä tasaa laatan todellisen lämpötilavaihtelun pienemmäksi kuin 2 x delta T. Oletus on, että alapohjan eristys on kunnossa eikä laatta vuoda lämpöä juurikaan rakkaaseen isänmaahamme.

Näin ollen puulattia askeläänivaimennuksineen sun muineen on pahasta ja klinkkeripohjaisilla ratkaisuilla elämä lämpötilamuutosten puolesta helpottuu.

 

Huh huh. Vaikka insinööri itse olenkin oli tuskaista lukea sun p*skanjauhantaa, korjaan tekstiä.

Laittakaa termareiksi lattia-anturilla varustettu termari niin lattiassa säilyy mukavuuslämpö myös takkaa lämmittäessä.

 

Jaa, että meni jossain pieleen?? No, joka tapauksessa siinä olet oikeassa, että tuo lattia-anturi olisi se varmin konsti lämpötilavaihteluiden estämiseksi.

 

Ei lainkaan.

Betonilaatan tulisi luonnollisesti olla mahdollisimman ohut. Tällöin lämpötilasäädön viiveet saadaan mahdolllisimman lyhyiksi. Tässä mielessä kipsipohjainen pumpputasoite olisi paras. Mutta putkien päällä olevan betonikerroksen paksuudella on kuitenkin paljon vähemmän merkitystä kuin lattian pintamateriaalilla. Jossakin oli esitetty karkea laskelma, että 10 mm pintamateriaalia vaatii kompensaationa veteen 4 astetta korkeamman lämpötilan.

Itse sijoitin putkiston niin, että niiden päälle tuli mahdollisimman vähän betonia (30 mm).

 

Minun on ainakin helppo uskoa tuollaista laskelmaa. Itselläni on saman lämmityspiirin päällä sekä parkettia että klinkkeriä. Syöttävä pää on parkettipäässä ja pintalämmöissä on silti melkein pari astetta eroa klinkkerin eduksi. Harmi vain että ihmisen fysiologia väittää muuta ja tykkää puulattian olevan lämpimämpi, se kun eristää lämpöä ja tuntuu heti jalan alla lämpimämmältä. Että siinä sitä joutuu miettimään vihreyttään, jos haluaa asunnon kuutiot lämpimäksi mahdollisimman energiatehokkaasti niin sitten lattia _tuntuu_ kylmältä.

 

Itse olen kallistumassa sähkö+ILP ratkaisuun, PILPin huonot iv-puolet sai sen jäämään pois laskuista, lisäksi vaa-assa painoi emännän isän ammatti sähköasentaja. LTO koneeksi sitten jokin hyvällä hyötysuhteella oleva pyöriväkennoinen.

Eristys/tiiveys hieman parempi kuin normi:
Yläpohja: 50mm SPU AL + 500mm puhallusvilla
Seinä : 50mm SPU AL + 200mm villa + 30mm kovavilla tuulensuoja
Alapohja: 250mm

Huoneistoala 145m2 ja puolilämmintä varastoa noin 12m2.

Devilink varmaan tulossa. Lisänä talviaikaan reilun kokoinen takka.

 

Oletko varma että ILPistä on mitään iloa? Itse olen pähkäillyt tuota että laittaisinko ILPin mutta tuntuu jotenkin ettei siitä ehkä ole iloa (2011 rakennetussa talossa), paitsi viilennyskäytössä, eli talon saattaminen homeeseen

 

Kyllä se varmasti lämmityskauden aikana tuo kevennystä sähkön kulutukseen mutta tosiaan vastaavasti sitten kuluttaa kesällä jos yhtä lämmintä kuin viime kesänä. Eipä ole tullut itelle vastaan mitään home-ongelmia ILP käytön yhteydessä? Itellä ainakin vähän päinvastaiset tiedot, eikös nuo puhdista ja kuivata sisäilmaa, tietysti jos kondessiveden poistoa ei ole hoidettu kunnolla niin sitten voi tulla homeongelmia.

Ja tuolle kun tekee varaukset ja vasta käyttöönottotarkastuksen jälkeen ottaa asennuksen niin saa kotitalousvähennyksenkin :thumbsup: