Kaiutinostoksilla, ~1,5ke

Niin. Tapoja ja audiolifestaileja on erilaisia. Toiset niistä ovat tosin rationaalisesti tarkasteltuna järkevämpiä kuin toiset.

Esim. veneilyssä oman veneensä perämoottoria vastaan soutaminen on harrastuksista hienoimpia. Ei se vauhti vaan matkanteon vaikeus: pintakaasulla rupluttavaa 150 hv:n Yamahaa vastaan kiskottuaan tietää soutaneensa. Välillä kaasu unohtuu vähän liian auki ja sitten toki mennään melko vauhdilla taaksepäin, mutta sellaista se välillä on.
Kun Yammun sitten aikanaan vaihtaa uutuuttaan kiiltelevään 160 hv:n Mercuryyn (ei Freddie) on känsäelämys täysin uusi ja huopaamista jatkaa taas virkein mielin vaikka katkenneella airolla.
Ensikesän 2in1 -eksperimentaationa aion kokeilla modattua perämoottorisoutua paattiin asennetusta muurahaispesästä.

 

Kumpi olikaan tässä harrastuksessa tärkeää? Se, että huomaa ramppaavansa innoissaan cd hyllyn ja soittimen välissä, vai se, että sohvalla musiiki unohtuu taustalle ja sitä huomaa kaivanneensa kaivanneensa miniläppärin esiin? Jälkinmäinen vaihtoehto todennäköisesti tuottaa dvdplazalle pitkät tarinat suorasta taajuusvasteesta ja neutraalin soundin ihanuudesta..

 

En ihan tarkkaan tiedä mikä säätäjän pohjimmainen ajatus oli, mutta luulen näin : jos aina paistat pihvisi keittokirjan mukaan (valitset kaiuttimesi teknisten ominaisuuksien perusteella), että välttämättä koskaan löydä sitä ns. parempaa kokonaisuutta. Näin ihan lyhyesti esitettynä.

Melko tarkkaan lainasit saman torkkis

 

Ahaa, sinulla on siis miniläppäri. Haluatko kertoa siitä lisää?

Kun taajusvaste l. toisto on kunnossa, musiikki soi. Jos taajuusvaste l. toisto ei ole kunnossa, musiikki ei soi tämän aiheuttaman liiallisen v*tutuksen takia. Toistovirheet ja selkeä tietoisuus niistä sen ilon kuuntelusta niistää. Ei mikään "neutraali toisto ja suora taajuusvaste", arvon pölvästit. Tämän pitäisi olla yksinkertaisimmankin subjektivistin käsityskyvyn rajoissa.
Vapaakentässä säätimet nollasennossa viivasuorana alarajalleen posottava studiomonitori saattaa vaatia tyypillisessä huoneessa enemmän vasteen peukalointia kuin tyypilliset jo keskitaajuuksilta/sieltä täältä syöksyyn sukeltavat bs-pömpelit mihin tämä peukalointi on tehty jo sisäänrakennettuna. Mikä joko sopii huoneen akustisiin ominaispiirteisiin tai sitten ei.

Oikea tapa on ottaa täydellinen kaiutinaihio, aktiivinen studiomonitori, ja sitten timpuroida se omilla tai ulkoisilla säädöillä ihanteelliseen tikkiin huoneen kanssa. Eikä testailla ääliöitten valmiiksi virittelemien balanssituunauksien sopivuutta huoneeseen miljoonan erilaisen pömpelin kotikuuntelun muodossa.

Cd-hyllyllä nyt ei kannata enää rampata kummassakaan tilanteessa.


Viikon Vinkki: Koska tieto lisää tuskaa, eikä tiedosta pääse enää koskaan irti kun sen kerran on tietoisuuteensa saanut, suosittelen välttämään ainakin huonevastemittauksia jos on juuri nyt tyytyväinen toistoonsa. Tämä nyt ei topicin kaiutinvalintaan varsinaisesti liity vaan siihen kuuntelun ilon säilyttämiseen.

 

Ilmeisesti joudut kuuntelemaan musiikkia täysin kaiuttomassa tilassa Genet millin tarkkuudella sijoitettuna, jottei vitutus nouse liian suureksi.

Eiköhän täällä kaikki ymmärrä, että "neutraali toisto" on hyvästä, mutta sitä nyt vaan haluaa kuunnella jotain muuta kuin "neutraalia toistoa". Turhan ryppyotsaiselta tuntuu oma toimintasi, mutta miten vain. Kukin tyylillään.

 

Suurin osa G-soundia moittivista henkilöistä on kuunnellut G:tä dipit nollilla jossakin karmeassa akustiikassa.
Bassoalueen ja alakeskialueen pömpötys ja möly kuulostaa täysin vaimentamattomana toistettuna rasittavalta. Mutta se ei ole kaiuttimen vika.

Hifikauppojen demohuoneissa pistokokeina suorittamissani ratsioissa myymälän G-demopatteri on lähes aina säädetty päin persettä. Sijoittelusta nyt puhumattakaan.

Jos neutraali toisto ei edes lähtökohtana kiinnosta, oikea palsta voisi olla jokin muu kuin DVD Plaza.

 

Ei se toinen välttämättä ole parempi, erilainen vaan. Kyse on ehkä enemmän siitä, että kaikkeen tylsyy, jos sitä tekee liikaa ja aina samalla tavalla.

Juuri tämän takia topicin aloittajan kannattaa käydä kuuntelmassa mahdollisimman monia pönttöjä: Dali, B&W, Amhion, Genelec, Gradient, Elac, Dynaudio jne jne. Omat musiikin mukaan ja varaa reilusti aikaa per pari. Istuu rauhassa paikoilleen ja testailee.

Yhden päivän jälkeen sitä osaa ehkä paremmin sanoa mitä haluaa ja sitten voi tehdä sen ostopäätöksen.

Ja jos se ei miellytä, aina voi myydä vanhat pöntöt pois ja ostaa uudet tilalle

 

höhöhö. kyllä tämän palstan omaleimaisuus on kahdessa lauseessa tiivistetty:

1) kotiteatteri 300e, apuja pliis!!
2) omien kaiuttimien ja laitteiston fanaattinen puolustaminen ja ylistäminen

ensimmäisen kohdan ymmärrän, koska kaikilla, etenkään aloittelevilla avisteilla/hifisteillä ei ole varaa tai mielenkiintoa panostaa keskivertovuosipalkan verran laitteistoon, eikä ensimmäiseen systeemiin missään nimessä kannatakaan.

jälkimmäistä kohtaa en sitten taasen ymmärrä yhtään. toki omat laitteet ovat lähellä sydäntä ja niistä pystyy kertomaan kokemuksia enemmän kuin demosetin kuulemisesta messualueella. mutta laitteisiin liittyvää fanaattista umpimielisyyttä (joka valitettavan usein g-merkin ollessa puheenaiheena) ja suoraan muita harrastajia ja harrastajien persoonia vastaan tehtyjä hyökkäyksiä en hlökohtaisesti voi hyväksyä.

Joku kannattaa neutraalia toistoa, joku ei, minulle aivan sama. Minä taasen kannatan neutraalia asennetta kanssaharrastajia kohtaan. kaikilla on omat mieltymyksensä, tilansa ja korvansa. moni jo muissakin ketjuissa maininnut, että tämänkaltainen messuaminen lähinnä alentaa kyseisen laitemerkin arvostusta, olkoonkin että ovat hyviä kaiuttimia.

mitään sisältöähän tällainen messuaminen ei foorumille tuo. foorumille liittymiseni aikaan ja ennen sitä, täältä sai sentään asiantuntevia ehdotuksia laitevalintoihin, nykyään "keskustelun" taso on degeneroitunut eipäs-juupas väännöiksi ja muuksi epäoleelliseksi jauhannaksi. kuten tämä minunkin postaukseni. en edes aio perustella tämän postauksen tarvetta tai oikeellisuutta, kunhan vaan käpy kärähti

 

HARD OT:

Sinun ja .org -hengenheimolaistesi omaleimaisuus on tiivistetty yhdessä valokuvassa:



Mielipide ja kanta muuttuu tuuliviirin tapaan n. kolme kertaa viikossa paitsi "niinä" viikkoina jolloin se muuttuu 4 kertaa.
Johtajalampaan tai shepherd-moderaattorin määkiminen konditionaalissa ja kutsusanoilla "ehkä, kyllä ehkä, ehkä tai, ehkä ei ehkä tai, ja ehkä on ehkä ei" saattaa lauman hätäännyksen tilaan ja määkimääm perässä; "Hiresford dac och Pilinius", "Epo's without T- Rex", "Assheri ja Ikea Lackster höylättynä, ei sahattuna".

Tämän ketjun keskustelu samaan tyyliin yhdellä tyhjentävällä vastauspostauksella käytynä :

Kysymys:
"Kaiutinta... ... 1,5 k€ ?"

Vastaus:
"Ehkä olisi tai olipa kerran ehkä kaiutinvalmistajia Assheri, Dynisaudio, Bowel & Son + Wilkinson Protector, paljon muitakin vaihto-vaihtoehtoja ja many others. Sieltä löytyy ehkä parhain vaihto-vaihtoehto hintaluokassaan. Maksamalla enemmän pääsisi kyllä ehkä kallimpaankin hintaluokkaan mutta ehkä välttämättä ei sittenkään.
Kuuntelemalla liikkeitä läpi, jos löytäisi ensin liikkeeseen sisälle, ehkä saa kuulla parhaimman kaiuttimen hintaluokassaan ja toisia vaihto-vaihtoehtoja ehkä kuunneltua tai sitten ei. Kannattaa huomioda liikkeellä huudettu huomio! -jos sitä ei ole huudettu ei tarvitse huomioida oheislaitteita liikeessä. Ne ovat todella tärkeitä. Pilinius ja T-rex Nuforge kannattaa ainakin huomioida setityksessä. Jos olisi väärin letitetty, soitto ei ehkä soisi oikein tai väärin mutta ihan niinkuin sinusta tuntuisi ihanalta, valitse kaikista ihanin."

rakkain terveisin,

Pekko Perätila-Kattila, ufoharrastajat.org

"Make ehkä, not välttämättä"





P.S. Loppuun vielä referenssinä G-Jellona (Felix Leo G), jonka kanta vuodesta toiseen on, pysyy ja toimintaan lauman määkiminen ei vaikuta tippaakaan. Jos Jellonalla on mielipide, se murahtaa sen ääneen ja puolustaa kantaansa kunnes Korkeampi Taho antaa rauhoituspiikin:

 

Todistit juuri edellisen postaukseni tarpeellisuuden minun osaltani tämä offtopic loppuu tähän.

toivottavasti ketjun aloittaja ja uudelleen lämmittäjä saivat jotain muutakin kuin sitä itseään käteen. Omana neuvona annan seuraavan: kuuntelua ja kokeilua reilusti. sen jälkeen sopivimpia laitteita ja kaiuttimia kotikuunteluun.

Vaikka budjetin ylittäviä ehdotuksia yleensä karsastetaan, kannattaa kuunnella myös kalliimpia kaiuttimia, koska: a) itselle tulee selväksi kannattaako se lisäinvestointi ja b) käytettynä ne voivat mahtuakin budjettiin. käytetty hifi ei ole huonoa ja vanhanaikaista, usein saa puoleen hintaan (ovh:sta laskettuna) muutaman vuoden vanhaa tavaraa, joita harrastajat myyvät eteenpäin siirtyäkseen harrastuksessa eteenpäin.

 

Kerrotakoon myös tästä G-Jellonasta:

Uhanalainen laji, joka on ahdistettu elämään pienillä alueilla muiden ylivoimaisten lajien toimesta. Urospuolinen johtaa laumaansa, mutta raskaan rakenteen takia ei sovellu edes perustoimintaan (ravinnon hankkimiseen). Lauman käytännön askareita johtavat naiset ja siten G-Jellonalle hellasärö on enemmän kuin tuttua. Kokonaisuutena G-Jellona on tylsyyden huippu, jonka arvo perustuu lähinnä kuulopuheisiin. Kaiken huippuna on G-Jellonan äkkipikainen luonne, joka rajaa parittelun keston maksimissaan 30 sekuntiin.


Kukin tyylillään.

 

Bullseye! :king:

 

On ollut ihan hyvää viihdettä tuo ylempi keskustelu, mutta siirtynen siitä vähän off topicciin, eli kaiuttimiin.

Kävin sitten vielä kuuntelemassa Dynaudio Contour, Focus 110, Elac 244, 247, 310 Crystal edition ja taisi olla vielä joku muukin. Kaikkien voidaan sanoa olleen miellyttäviä, mutta Elac 310 nousi noista mieleisimmäksi läpikuultavan kauniin yläpään, iskuäänien tarkan ja nopean toiston ansiosta. Kaiken viimeisteli vielä 3-ulotteinen stereokuva. Ne eivät näy yleisesti käytössä olevilla mittauksilla.

Olen päässyt viivasuora taajuusvaste pakkomielteestä, kun sisäistin asian, että kuunteluhuoneen vaikutukset mukaanlukien taajuusvaste on kuuntelupaikalla kaikkea muuta, kuin suora. Kotikaiuttimien sointia jopa auttaa, että kaiuttimeen tehdään tarkoituksella sopivasti kippura taajuusvaste. Minulla on ollut aikoinaan lattiakaiutinpari, jonka alarajataajuus oli 25Hz -6db. Ne eivät kumisseet vaikka olivat pienen kerrostalohuoneen nurkissa. Eli siinä on yksi esimerkki, miten asiansa osaava kaiutinsuunnittelija osaa muokata taajuusbalanssin toimimaan normaalissa "huonossa" kuunteluhuoneessa. Kukas arvaa mistä 90-luvun toistimesta on kyse?

Eli kuten ylempää kävi ilmi, taitaa omaan huoneeseen verkkaisessa tahdissa päätyä Elac 310 pöntöt. Jos nyt vielä keksii viimetipassa jonkun mielenkiintoisen pöntön, niin käyn kuuntelemassa.

 

Sanotaan niin, että Elac 310:n kanssa ei oikein voi mennä pieleen. Loistava pönttö, jota kelpaa kuunnella sellaisenaan jopa ilman subbaria. Sitten jos rahaa löytyy niin joku subbari + anti mode 8033 kylkeen niin äänentoiston on sillä tasolla, että saa latoa aika tavalla euroja tiskiin, jotta saa edes marginaalisen parannuksen

 

Olisitko halunnut laittaa jonkun tiivistelmän jokaisesta kaiuttimesta?

 

Mutta on nuo Elac 310:t aika pahuksen rumat, vaikka sinänsä äänenlaatu onkin tärkein ominaisuus. Siis miksi tehdä kaiutin, joka näyttää halvalta tietokoneen ATX-kotelolta? Tai sitten olen yksin tämän näkemykseni kanssa.

 

Samaa mieltä ulkonäöstä.
Itse osaisin tehdä kauniimmat kotelot 2 promillen humalassa ulkona silmät kiinni kovassa pakkasessa emännän nalkuttaessa vieressä.

 

Selvä.:hitme: Oletteko nähneet noita livenä?

 

Hifimessuilla on tullut nähtyä ja kuultua.
Soinniltaan ovat kyllä kerrassaan mahtavat mutta ulkonäkö ei kylläkään miellytä mutta sehän onkin makuasia.

Ehkä vähän liioittelin.
En nyt kovin kovassa pakkasessa osaisi. Mutta jos olisi alle -15C.

 

Tuo kuva ei imo kyllä ihan tee oikeutta itse pöntöille. Tässä uudessa versiossa on sivussa raidat, eturitilän kanssa muutenkin paremman näköiset ja pintamaalaus on kevyeästi "helmeilevä" eli ei näytä sellaiselta 80-luvun ATX kotelon harmaalta kuten tuossa kuvassa.

Jos allekirjoittaneelta kysytään, niin kyseinen suunnittelu voittaa koska tahansa perinteisen puisen pönttömallin, jossa mittasuhteet painottaa leveyttä ja muoto muutenkin puhtaasti neliskanttinen.

Se täytyy kuitenkin sanoa, että itsellä osasyy noista luopumiseen oli vaihtelunhalu myös ulkonäön suhteen. Vähän aikaan harkitsin pönttöjen maalaamista kiiltävän mustaksi, joka olisi äärettömän helppoa, sillä kotelo on metallia ja sisukset voi vaan poistaa sisältä. Omat takaskobet (Elac 305) ajattelinkin jossain välissä maalauttaa kiiltävän valkoiseksi.

Elacista voisi yleensä sanoa, että jos tuosta 310 mallin ulkonäöstä ei pidä, kannattaa kuunnella myös perinteisiä kotelomalleja. Soinnissa on aika paljon samaa, vaikka imo 310:n alumiinikotelo tuo soundiin oman ripauksensa.