DSPeaker kaiuttimet Servolla ja Anti-Modella

Saattaa hyvinkin olla, mutta ennen sitä teen tämän http://www.dspeaker.com/fi/tuotteet/head-tracking-2000.shtml valmiiksi.

 

Onko käynyt mielessä, että muitakin miehiä on kuin pelkästään kotiteatteri/subbarimiehiä?:thumbsup:

 

Et sitten viitsinyt quotata sitä loppuviestiä kuiteskaan?

 

Tämän DSP kaiuttimen suurimpina etuina ovat mm. lähes vakio ryhmäviive koko taajuuskaistalla (ideaalinen askelvaste), Anti-Mode huonekorjaus ja basson resonoimattomuus. Nämä kaikki menevät rikki, jos käytetään erillistä subbaria. Miksi siis käyttää erillistä subbaria?

Toisekseen VLSI firman MP3 alustassa (vs1053) on vain stereo DAC, joten erillinen linjalähtö subbarille ei ole mahdollinen.

 

Valitettavasti subbari on lähes pakollinen elementti kotiteattereissa jos sinne alle 50Hz taajuuksille halutaan kunnolla voimaa. Luulisi että kun sekä "satelliitteissa" että subbarissa on sama Antimode DSP ohjaamassa signaalia niin nuo viiveasetukset ja korjaukset saadaan menemään saumattomasti yhteen. Silleenhän tuon jaon tietysti voi hoitaa, että antaa AV-vahvarin jakarin pistää signaali poikki siitä 80 hertsin tienoolta ja sen jälkeen sitten nuo antimodet hoitaa keskenään tarkemman säädön.

 

Noita servoja voi toki käyttää halutessaan vaikka 80Hz:stä ylöspäin jos on korjattu subbari. Saatan jopa itse käyttää niitä subbarin ja 8033:n kanssa 40Hz:stä ylöspäin, paitsi musiikilla jolla haluan vaalia aaltomuotoa.

Ei kaikki hyöty ole ihan siinäkään että ne toistavat alas. Se on jossain määrin sivutuote kun systeemistä halutaan poistaa jälkivärähtely ja "oma tahto". Itse pidän eniten kaiuttimien diskantista joka on myös täysin poikkeava vahvistintoteutukseltaan.

 

Tässä vähän off-topiccia aiheeseen, mutta ajattelin että ainakin osaa ihmisistä saattaa kiinnostaa.

Virtaohjauksen käyttöä liiketakaisinkytkennän kanssa on tutkittu ainakin kahdessa JAES-paperissa: Greiner - Simms: Loudspeaker Distortion Reduction ja ehkä vähän laajempi tutkimus Mills-Hawksford: Loudspeaker Distortion Reduction in Moving-Coil Loudspeaker Systems Using Current-Drive Technology. Kannattaa lukaista ketä tuo virtaohjauksen käyttö kiinnostaa. Sinänsähän näissä analogisissa toteutuksissa ei ole voitu hyödyntää mitään epälineaarisen särön staattisia korjauksia ennen takaisinkytkentää, joita DSP:n kanssa pystyy toteuttamaan helposti.

Tuosta viimeksimainitusta paperista tuli mieleeni, että miten tässä DSP-toteutuksessa on hanskattu tuo thermal runawayn vaara suurilla tehoilla, joka on vääjäämätön seuraus virtaohjauksesta. Puhekelan resistanssin kohotessahan normaalissa jänniteohjauksessa puhekela kompensoi tehohäviön tietyssä määrin automaagisesti (P=U^2/Re, U^2 pysyy vakiona mutta Re kasvaa => häviöteho pienenee), mutta koska virtaohjauksessa tehohäviö puhekelassa on P=I^2*Re, ja I^2 pysyy vakiona ja Re kasvaa lämmön vaikutuksesta => P kasvaa => Puhekelan lämpötila kasvaa => Re kasvaa => P kasvaa jne...

Ehkä tuo ei käytännössä ole suuri ongelma, mutta joitakin käyttäjiä saattaa silti kiinnostaa.

t. Janne

 

Servo 299 kaiuttimissa on myös lämpöanturi. Jos toimintalämpötila nousee vaarallisen korkeaksi juuri tuosta mainitsemastasi syystä, DSP sammuttaa pääteasteet. Jos DSP taas jostain syystä ennen sitä jäisi jumiin, watchdog sammuttaa sen ja kaiuttimen. Lisäksi vaimennusmateriaali kaiuttimen sisällä on varmuuden vuoksi paloturvallista. Tuon thermal shutdownin aikaansaamiseksi ei kuitenkaan riitä edes useiden tuntien kohtuuton luukutus huoneenlämpötilassa 22-27C, koska lämpö haihtuu tehokkaasti alumiiniselta kartiolta (kunhan se liikkuu).

Juuri topicciahan tämä on, koska juuri nuo artikkelit selventävät miksi on korkea aika alkaa tehdä kaiuttimet virtaohjatuiksi. Erittäin uraa uurtava nimi tällä saralla on Wolfgang Klippel, jonka oppeja noudatellen täälläkin näitä asioita on mietitty. http://www.klippel.de/

 

Mielenkiintoista, kotona sattuu olemaan yksi Audio Pro - subbari jossa myös käytetään virtaohjausta (siinä on kylläkin säädöissä jotain vikaa kun alkanut soida itsekseen, tn. pitäisi vaan kalibroida uudelleen, vaikka tuossa toisessa paperissa oli maininta Ace-bass -tekniikasta että sen pitäisi olla suht. epäherkkä parametrien muutoksille). Olisi mielenkiintoista kokeilla tuota servoa jotenkin, mikähän olisi hyvä liiketunnistin?

 

Ace bass käyttää "negative resistance" lähestymistapaa joka on servomaailmassa yleinen. Siinä tuo varsin mekaaninen menetelmä oli muistaakseni jossain määrin samanlainen kuin turboahdin. Liekö siitä johtuvia ACEn jossain mainitut ongelmat kuten pieni lagaus "turboviive" toiminnassa, minkä takia jotkut sanoivat bassoa löysäksi. Todennäköisempi syy löysyyteen on kuitenkin luultavasti ollut huoneen vaikutus, jos sitä ei ole millään yritetty korjata.

Yleinen liiketunnistin olemassaolevissa servoissa, kuten Velodynellä, on toinen puhekela induktiivista mittausta varten. Sillä ei saa sitä primary-tietoa eli kartion paikkaa selville (vaatisi integroinnin = ryömisi metsään), mutta hetkellisen nopeuden kyllä. Itse tehtynä liiketunnistin taas lienee helpointa tehdä kiihtyvyysanturilla, joka on vieläkin huonompi kuin nopeusanturi (vaatisi kahdesti integroinnin paikan selvittämiseksi = ryömisi metsään nopeammin). Anturi yksinäänhän ei auta paljoakaan, vaan sillä tiedolla pitäisi vielä tehdä oikeat toimenpiteet. Kuka tietää jos teemme vielä joskus kunnon ASCM subbarin joka vetelee suoran vakioviiveisen toiston alle 10 hertsin.

 

Joku suomalainen jamppa on patentoinut kapasitiivisen tunnistusmenetelmän servolle (ohjeineen XLS:lle ja Seasin L18RNX/P -elementille):
http://www.servospeaker.com/
http://www.servospeaker.com/construction/construction_fin.html
Taisi joku vaan tuolla saman saitin foorumilla todeta että aikaisempikin sovellus on olemassa (ei taida päteä tuo patentti loppupeleissä).
"Haittana" tuollainen pieni 1200V mittausjännite.

Myös piezoa ja jopa elektreettikapselia näkyy käytettäneen tunnistimena. Laserilla varmaan saisi myös jopa tuon paikkatiedon (käytettynä kuten etäisyysmittareissa). Muitakin edullisia optisia antureita löytyy, mutta ne ovat vaan vähän hitaanpuoleisia (~4 ms nopein mitä saituin löytämään), ehkä tuollaisen optisen saisi nopeammaksi kun kehittäisi anturin itse. Tuollaisen alukartioisen kartiotahan voisi vaikka käyttää heijastimena, esim. jotain valotransistoria voisi tällöin käyttää lukemaan etäisyyttä.

 

Eikös Velodyne käytä kiihtyvyysanturia servossaan? Klippi Velodynen FAQ-sivuilta:

Rythmik Audio taas käyttää toista puhekelaa mittaukseen.

 

Sekä nopeus- että kiihtyvyysanturit ovat servo-subwoofereissa yleisiä, mutta niillä ei oikein saa mitattua kartion paikkaa. Kapasitiivisellä myös paikanmittaus olisi sen sijaan mahdollista, mutta mittauskohina rajoittaa siinäkin tarkkuutta. Laserilla saa myös paikkaa ja tarkasti, mutta viive alkaa olla liian suuri. Servo 299:ssä mittaus ei ole mikään näistä.

Nyt täällä on kuvat lopullisesta versiosta.
http://www.dspeaker.com/fi/tuotteet/dspeaker-servo-299b.shtml

 

Taitaa olla nuo http://www.dspeaker.com/ sivut jotenkin hajalla, siellä taisi olla puunvärinenkin versio kaiuttimesta (taisi lukea että se oli tarkoitettu konservatiiviselle hifistille - tiedä sitten haluaako kukaan hifisti pitää itseään konservatiivisena).

Noista paikanlukijoista vielä, esim. Renishawilla on lineaarinen optinen enkooderi tai montakin sellaista tuotevalikoimassaan, mutta niistä tuo RGH25 näyttäisi aika pätevältä DSP-ohjattuun servokaiuttimeen:

http://www.renishaw.com/en/6445.aspx
http://www.renishaw.com/media/pdf/en/31a3fc98083e48ed8340cc3af89ee90c.pdf
Mahtuisi hyvin puhekelan sisään mittojensa puolesta.
Toimii periaatteessa samalla tavalla kuin tavallisen pallohiiren sisältä löytyvä enkooderi. Nuo ovat varmaan melko arvokkaita laitteita, mutta tekniikka sinällään ei ole monimutkaista (tai no tavallaan on kun mennään suurempaan tarkkuuteen).

 

Nyt pitäisi taas toimia, sivuja on tänään päivitetty tiuhaan tahtiin kun nuo Servot tulivat myyntiin webkauppaan. Välillä päivitys voi olla hiukan vaiheessa.

Tosiaan siitä on musta 299B ja hiukan raskaampi mahonkinen 299M versio, kuten paljastin jo tuollakin: http://www.dspeaker.com/fi/blogi.shtml

Konservatiivisella tässä tapauksessa tarkoitetaan DSP-aktiivikaiutinta joka ei näytä siltä että sen on ensinnäkään aktiivikaiutin,eikä siltä että siinä olisi DSP, eikä varsinkaan sellainen jossa olisi vielä paikka, virta yms. antureita sekä mittausmikrofoni apunaan.

 

Täytynee tyytyväisenä Beta version omistajana todeta, että toimii ällistyttävän hyvin :thumbsup: !!! Asumme kerrostalossa jossa ns tavallisilla kaiuttimella tila kaikuu ja ääni puuroutuu. Dspeakerilla ongelmat häviävät näin maallikon korvissa ainakin täysin. ääni on puhdasta ja silmät kiinni laittaessa katoaa olohuone ja tilalle tulee äänitysstudio tai tila jossa äänitys on tehty. Todella dynaamiset ja musiikista nauttiville ehdoton hankinta! Kiitos!

 

Katselin epäluuloisena ketjun viestien päiväyksiä aprillipilan varalta, sillä kaiuttimen konsepti vaikuttaa suorastaan liian hyvältä ollakseen totta. DSP-pohjaisten laitteiden vallankumouksesta on puhuttu jo pitkään, mutta odotukset ovat jääneet ainakin kuluttajapuolella täyttymättä. Nyt ilmeisesti uusi, älykäs teknologia on tullut markkinoille. Ei voi muuta kuin nostaa hattua, jäädä odottelemaan ensimmäisiä arvosteluja sekä alkaa säästämään rahaa omaan stereopariin.

Respect! :thumbsup:

 

Hifimaailmahan oletettavasti ottaa nyt moiset kapineet testiin . Genet vs nämä, miten käy...

 

Kuten jotkut jo tietävät, Laatulaitteella on Servo 299M kaiuttimet nyt kuunneltavana.

 

Joku Kotkan kingi kultakorvineen siis sinne mars...ja toki kattavan raportin kera takaisin DVD-plazalle.