Omistan hieman yli 20 vuotta vanhat kotikaiuttimet, joiden jakosuotimet ovat edelleen alkuperäiset. Jakosuotimissa on sekä kalliimpia muovikonkkia että halvempia elektrolyytteja. Kaikki kondensaattorit ovat Bennicin valmistamia. Muovikonkat on keltaisia muovipintaisia ja elektrolyytit tummansinisiä tai mustia Bi-Polar merkinnällä. Kysymys kuuluukin, miten suurella todennäköisyydellä n. 20 vuotta vanhat konkat ovat menettäneet ominaisuutensa? Eli kannattaako noita konkkia alkaa uusimaan ja jos kannattaa, niin riittääkö pelkkien elektrolyyttien uusinta? Vai onko mahdollista, että myös nuo muovikonkat ovat lopussa? Jos nuo konkat on lopussa, niin miten niiden arvot muuttuvat iän myötä? Miten esim. 47uF/100V merkinnällä olevalle elektrolyytille käy 20 vuodessa? Kaiuttimet on siis "täysin ehjät" ja kaikista elementeistä kuuluu. Pieni epäilys on vaan alkanut herätä, että mahtaakohan nuo konkat olla jo parhaat päivänsä nähneitä. Voisihan nuo irroittaa ja mitata, mutta ei valitettavasti löydy itseltä sopivia laitteita konkkien mittailuun. Kiitos jo etukäteen vastauksista.
elektrolyytti konkat kuivuvat aina vaikkakin "hifi" käytössä konkat pääsenevät suht helpolla (pieniä jännitteitä kun harvoin kukaan kuuntelee täysiä tms). polypropyleenikin vanhenee mutta niin vähän ettei sillä pitäisi olla mitään vaikutusta audiokäytössä. ihan turha noita on kuitenkaan lähteä vaihtamaan sillä kaiuttimesikin ovat myös vanhentuneet sen 20vuotta joten kaiutinelementitkään ei ole enään sitä millaisia olivat uutena. voithan tietysti kokeilla että teet kokonaan yhden uuden jakosuotimen (kaikki uudet osat, myös vastukset yms) ja laitat sen toiseen kaiuttimeen ja nyt voit vertailla että kuuletko eroja sen ja vanhan välillä. jos et kuule mitään eroa niin vaihto on turhaa ps. konkissa luultavasti lukee päällä että minkä kokoisia ovat esim 50uf ja jännitteen kesto 50vdc tms. (myös elkon koosta voi hieman päätellä sen arvoa eli pieni sormenpään elko tuskin on 50uf tai yli mutta A patteri kokoinen on taas 100uf +)
Mittaa jokainen epäilyksiä herättävä osa. Jos osan arvo on muuttunut, osa uusitaan. Ellei arvo ole muuttunut, ei uusita. Nolla euroa maksaa mitata komponentteja pc:llä ja äänikortilla. Esim. SpeakerWorkshop-softalla saa mitattua vastukset, konkat ja elkot noin prosentin tarkkuudella, ja mittaus tapahtuu nimenomaan AUDIOSIGNAALILLA. Esim. elko antaa ihan eri mittaustulokset jos se mitataan tasajännitteellä tai audiosignaalilla tai radiotaajuuksilla, ja se audiotaajuusmittaus on tärkein asia audiokomponenteille. Ihan sama vaikka audiokonkka olisikin liian suuri-impedanssinen eli kelvoton hakkuripulssikonkaksi tai tutkataajuuksille, audiokäytössä se voi silti toimia täysin moitteetta. Muutamalla kympillä saa ostettua LC- tai RLC-mittarin, joka on kätevämpi tapa jos ei ole halua opetella tuntikausia pc-softalla mittaamisen alkeita. Nykyklopeilla kun on tapana möhliä kaikki mittaamiseen liittyvä asia tekemällä asiat väärin, kalibroimalla väärin, ymmärtämällä tulokset väärin. Idiooteille siis sopii paremmin valmis LC-mittari, mutta se maksaa yli nolla euroa, eikä ole tietoa siitä, millä taajuudella se mittauksensa suorittaa. Lisäksi valmiin edullisen mittarin tarkkuuskin on vain muutaman prosentin luokkaa, häviää tarkkuudessa "pc-mittarille", mutta kyllä halpamittarikin vialliset komponentit erottaa ehjien joukosta, joka on se pääasia. Kaikista typerintä on ostaa turhaan eli "varmuuden vuoksi" uudet komponentit, vaikka entiset toimisivat moitteetta. Mittaamalla säästää komponenttirahat, ja vaikka mittarin joutuisi ostamaan rahalla (jos nollan euron pc-mittailu ei kiinnosta), joskus se mittauslaite kuitenkin on pakko ostaa, miksei sitten tänään. Kun on saanut ostettua tai installoitua mittauslaitteistonsa käyttökuntoon, sen jälkeen on todella mukava ja nopea trimmata jakarit haluamaansa arvoon, siis tehdä vasemman ja oikean (ja keski) kanavan jakosuotimista identtiset. Vaikka 0,0001% keskinäisellä tarkkuudella jos haluaa. Absoluuttinen mittaustarkkuus saattaa toki valehdella prosentin tai pari, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kun trimmataan pareja identtisiksi toistensa kanssa. Ainoa ongelma, joka viallisesta jakosuodinkomponentista (konkka lähinnä voi vikaantua ikääntyessään) syntyy, on äänenlaadun mahdollinen heikkeneminen (pc-mittaamalla sekin asia selviää noin 3 sekunnissa, mainitsemallani softalla). Ja jos oikein kovaa luukuttaa, saattaa vanhentuneen konkan jännitekesto pettää, eli konkka menee oikosulkuun. Se tarkoittaa diskanttijakosuotimen tapauksessa diskanttielementin kärähtämistä. Jos bassojakarissa konkka hajoaa, bassoelementti ei siitä pelästy, mutta vahvistimen suojaukset saattavat laueta.
Niin selvennystä sen verran pinkeliviinicalle, että komponenteissa kyllä lukee ne arvot, mitä niiden pitäisi olla. Kysymys kuuluikin, että kuinka todennäköistä on, pitääkö nuo 1987 vuoden komponenttien arvot enää paikkaansa vuonna 2009. Eli onko esimerkiksi 47uF/100V bipolaarielkosta tullut ominaisuuksiltaan 25uF/50V. Eli jos komponenttien arvot eivät pidä enää paikkaansa, ei tietenkään myös jakosuotimet voi toimia toivotulla tavalla. Onko tämä mahdollista, että nuo konkat muuttavat radikaalisti toimintaansa ikääntyessään? Tuollaisen LC- tai RLC-mittarin hankkiminen on täysin mahdollista, jos sellaisen käyttökelpoisen laatuisen todella saa jostain vain muutamalla kympillä. Itse löysin pikaisella googlettamisella Suomesta n. 60-80 euron hintaisia laitteita. Vielä parempi olisi, jos sellainen löytyisi myynnistä Tampereen seudulta eli Elektorista, Biltemasta, Bauhausista, Bebekistä tai jostain vastaavasta firmasta. Ettei tarvisi alkaa tilaamaan postin kautta, joka tietysti sekin on mahdollista, jos ei paikan päältä löydy sopuhintaan. Myös tuolla SpeakerWorkShop ohjelmalla mittaaminen on mahdollista. Jos vain käyttämäni kannettavan tietokoneen äänikortin tarkkuus riittää tuohon puuhaan. Mikrofoniliitäntä tästä kyllä löytyy, mutta muuten laadukkuudesta en osaa sanoa mitään. En tosin tiedä, mihin liitäntään nuo komponentit tulisi kytkeä mittausta varten. Myös taajuusvasteiden mittaaminen kiinnostaisi, lieköhän se mahdollista esim. Monacor MCE-2000:sta rakennetulla mittausmikrofonilla. Ehdotukset kohtuuhintaisista mittauskäyttöön kelpaavista mikrofoneista kiinnostaa. Liitteeksi lisäsi kuvan kyseessä olevan kaiuttimen jakosuotimesta.
kaikki pelkän konkan mittaustavat kyllä vaativat sen että konkka on vähintään toisesta päästään irti (poislukien siis itse jakosuotimen mittauksen) joten jakosuodinta joutuu ainakin sen verran kolvailemaan tms kysele tuolta vaikkapa noita yleismittareita joilla saa mitattua myös konkat http://www.elektrotukku.fi/varastoitavat/appa.htm (halvempia kuin fluket mutta laaduukkaampia kuin bilteman roskat) noin villillä veikkauksella sanoisisin että elektrolyytti konkissa on muutenkin 5-15% heittoja jo valmistusmenetelmän takia joten jos esim 100uf konkka on jo alunperin ollut vaikkapa 115 ja ikääntyminen vienyt siitä sen 15uf niin lopputulos on edelleen hyvät 100uf... jos taas elko on jo alunperin ollut vaikkapa 85uf ja siitä lähtee vaikkapa 15uf pois niin elkon arvo on jo huomattavasti muuttunut. veikkaan kuitenkin ettei sinun tarvitsisi tehdä mielenrauhasi säilyttämiseksi ( ) muutakuin vaihtaa nuo elkot uusiin (vaikkapa polypropyleenisiin niin saat kuunnella seuraavatkin 20+vuotta ). (jos sinulla ei kiirettä ole niin lähetä konkat vaikka minulle mitattavaksi jos et raaski uusia ostaa tms)
Luultavasti tällä kertaa taidan jättää ne jakosuotimet ja konkat rauhaan. Mutta tulihan tässä hyvää tietoa seuraavaa kertaa varten. Kun noita miehen ikään kerenneitä kaiuttimia löytyy taloudesta useampikin pari. Täytyy vaikka hankkia tuollainen konkkien mittaamiseen sopiva mittari valmiiksi, niin se löytyy sitten kun ensi kerran on tarvetta. Kiitos teille molemmille vastauksista.
Mielestäni elkoissa taitaa kapasitanssi kasvaa iän myötä (mittarilla mitattuna), eikä pienetä. Mutta samalla hieman tapahtuu muutakin... Eipä noi uudet bipolaarielkot montaa euroa maksa, joten varmaan ne joskus kannattaa vaihtaa sinne, mielenrauhan vuoksi. Kannattaa muistaa, että elko vanhenee jännitteettömänä nopeammin kuin jännitteellisenä, bipolaarista en tiedä. Pitäisikö aina poistuessa jättää poppi kotiin soimaan lujaa, jottei kaiuttimen konkat vanhene:hitme:
Sain käsiini ripustusvikaiset B&O Beovox S 80.2 kaiuttimet. Sarjanumeron perusteella veikkaisin olevan vuodelta 1986. Vaihdoin uudet ripustukset bassoihin ja keskiäänistä piti liimata puhekela osittain takaisin paikalleen. Nyt mietityttää jakosuotimien kondensaattoreiden kunto, konkissa ei ole näkyviä vuotoja. Mittailin ARTA softwaren LIMP:llä suotimien kondensaattorit, tulokset näkyvät liitteestä. 3,3 uF konkkien 100 Hz mittaus ei pidä välttämättä paikkaansa. Näin lukee ohjelman ohjekirjassa "To get good estimation of capacitance or inductance it is recommended to put cursor on frequency where impedance magnitude is lower than 100 ohms. It assures measurement of impedance with 1% tolerance. Why? The answer lies in fact that measured impedance is bypassed with probe or soundcard input impedance that usually has value of 10k ohms". Joten 500 Hz on ensimmäinen tajuus jossa impedanssi on alle 100 ohmia. En ole konkkia ennen jakosuotimista mittaillut, joten pyydänkin viisaammilta nyt apua. Eli onko konkat vielä iskussa vai pistetäänkö vaihtoon? katso liitettä tulokset.txt