Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvan ohjaajan lämminhenkisen elokuvan pääosissa ovat Jennifer Aniston ja Owen Wilson. Marley & Me kertoo Jenniferistä ja Johnista, sekä heidän inhimillisen oikukkaasta koirastaan Marleysta, joka laittaa perheenperustamisen kynnyksellä olevan pariskunnan asiat uuteen tärkeysjärjestykseen. Jenniferin ja Johnin elämä on täynnä niin iloa kuin suruakin pullollaan niitä unohtumattomia hetkiä, joita ei etukäteen tule edes ajatelleeksi odottaa. John Groganin samannimiseen best-selleriin perustuva "Marley & Me" on tarina tavallisen elämän rikkaudesta ja siitä, mikä elämässä todella merkitsee. Katso elokuvan trailer Ensi-ilta Suomessa 20.03.2009 (USA:ssa 25.12.2008)
Joo, aika hiljaiseksi veti. Kait tämä useimpien mielestä on komediaa, mutta ei henk. koht. Elokuvassa osui ihan liian monta kohtaa henkilkohtaisiin kokemuksiin. Miksi tämä elokuva edes tehtiin? Mikä tässä on tarinan opetus? :OI
Sitä minäkin välillä ihmettelen, miksi romcomeja tehdään.. Ja vielä enemmän sitä, että katson niitä. 3-/5 (Kyllähän tämän katsoi, vaikka Owen Wilson oli mukana. Pari kertaa jopa nauratti.)
Vaimon tahdosta tuli katsottua. Ihan ok:ta kaikki muu paitsi se että leffan pointti jäi aika lailla pimentoon ja tasapaksukin oli. Draaman kaari oli enemmänkin jana. Pari tähteä.
Tän filkun jälkeenkös se yritti owen sitä itsaria? No googlasin niin ennen kai se on yrittänyt tai varmaan ollut kuvaukset jos menossa. Kun eikös sillä mennyt banks tuon jennifer anistonin kanssa? väännä siinä sitten huumoria.
Muutama hauska kohta oli leffassa mutta nekin oli näytettu ennaltaan mainoksissa ja trailereissa. Loppu oli aika surullista katsottavaa. Elokuvassa muuten Marleyta "näytteli" 22 eri koiraa En olisi tätä elokuvaa mennyt edes katsomaan ellen omistaisi samanlaista "sekokoiraa" 3+
Tunnin jälkeen tuli lopetettua leffan katsominen. Ei tässä ollut oikein mitään ideaa. Tai no idea oli tietysti kertoa koiran ja hänen omistajansa/omistajiensa tarina mutta muta mutta... Ihan hyvä leffa mutta ensimmäisen tunnin aikana ei käynyt lainkaan selväksi että mitä tällä kaikella haettiin. Yleensä draamassakin on jokin juoni eikä leffa kerro asioita vain kertomisen takia. Plussaa Anistonin nöpöttävistä nänneistä
Näköjään täällä on täysin samoja ajatuksia herännyt kuin minulla. Pidin kyllä elokuvasta muutoin ja se jopa onnistui naurattamaan, mutta tosiaan: mikä se pointti tässä loppujen lopuksi oli? Joko sellaista ei ollutkaan, tai en sitten ainakaan ole ainut, jolta se meni ohi. Minulta irtoaa ilmeisesti paras arvosana tähän mennessä, pistän 3½/5. Anistonin nännit toki kelpaavat aina, mutta ei tällä kertaa niistä ekstrapisteitä.