Sen verran komemusta tuosta vahvistimesta käytetystä chipeistä, että 4 ohmin kuormaa ei 2 kanavaisessa systeemissä juurikaan kannata kokeilla, ainakaan 24 tai 36 voltilla, yhdellä akulla (12v) toiminee. Pääteastechipissä virranrajoitus 4-5 A:n tienoilla, alkaa korkeamilla jännitteillä lämmön noustessa rajoittamaan tosi helpolla, joten 6-8 ohmin kuorma suotavaa. Hintaansa nähden varmaan ihan toimiva paketti.
Hmm.. Miten määrään kuinka suuren ohmi kuorman vahvistimelle annan? :hitme: Irtoaako tuosta halvemmasta (2x50W) kunnon jytinät 12v vai kannattaako ostaa se kalliimpi. (2x100W) Riittääkö siinä 12v mihinkään vai onko pakko hankkia kaksi akkua?
"Digitaalivahvistinpiireillä" kun toimitaan, on melko helppo mieltää virrankulutushommelit. Toiminta poikkeaa huomattavan paljon analogisten vahvistimien toiminnasta. Lasketaan aluksi hypoteettinen esimerkkitilanne superkarrikoidusti ja käytetään ideaalia digitaalivahvistinta ja ideaalia kaiutinta: 12 voltin käyttöjännite vaikkapa akusta lähtöisin 4 ohmin kaiutin 12 / 4 = 3 ampeerin virta kulkeutuu kaiuttimeen 3 * 12 = 36 watin tehosta on kyse. No niin. Digitaalivahvistimilla käy yksinkertaistettuna niin, että: A) kun kuunnellaan 36 watin tehotasolla, silloin akusta otetaan 36 wattia tehoa (12 V 3 A) ja kaiuttimeen menee myös 36 wattia, ja kulkeutuva virta on sama 3 A kaiuttimessa sekä akussa. Jos akku on mitoitettu toimimaan yhden tunnin ajan 3 A kuormalla, kuunteluaikaa on yksi tunti. Akku siis on tyypiltään 12 V 3 Ah. B) kun kuunnellaan hiljempaa, vaikkapa 4 watilla, silloin taaskin 4 wattia otetaan akusta ja 4 wattia myös päätyy kaiuttimeen, mutta nyt virrat ovat aivan toisenlaiset. Nimittäin 4 ohmin kaiutin 4 watilla toimiessaan tarkoittaa kaiuttimen navoissa näkyvää 4 voltin jännitettä, jolloin virtaa kaiuttimeen menee 1 ampeeri. Ja koska akussa edelleen näkyy normaali 12 volttia ja vain 4 watin tehoa akusta otetaan, akusta otetaan nyt virtaa ainoastaan 4 / 12 = 0,3333 A. Eli akun virta on kolmannes akaiuttimeen päätyvästä virrasta. Vahvistin siis toimii virtaa kasvattavana laitteena. Akku suorastaan lepäilee, sitä ei 0,333 ampeerin virta paljon hetkauta. Kuunteluaikaa saadaan ideaaliakulla 0,333 ampeerin kuormituksella 9 tuntia (käytännön akulla 10-12 tuntia tms.). C) kun kuunnellaan kovempaa kuin 36 watilla, esimerkiksi 125 watin teholla, silloin 125 wattia otetaan akusta ja sama 125 wattia päätyy kaiuttimeen, mutta virtojen määrät heittävät nyt häränpyllyä, käy tasan toisinpäin kuin äsken. 4 ohmiin kaiuttimessa 125 W tarkoittaa 5 ampeerin virtaa ja 25 voltin jännitettä. Akussa on edelleen kiinteä 12 volttia, joten akusta lähtee 125 watilla ulos 10,4166 ampeeria virtaa. Digitaalivahvistin toimii nyt virtaa pienentävänä ja jännitettä nostavana laitteena; akku alkaa kärsiä melkoisesti yli 10 ampeerin virrankulutuksesta. Kuunteluaikaa ideaali akku tarjoaa vain 17 minuuttia 17 sekuntia (käytännön akku hyytyy jo 5-10 minuutissa koska kuormitus on laittoman suuri). Eli nyrkkisääntönä siis on se, että mitä kovemmalla äänellä kuuntelee, sitä massiivisemmin akkuparka menee polvilleen ja kärsii ja tyhjenee. Analogisilla vahvistimilla ei samaa rankkuuden nopeaa kiihtymistä tapahdu, esim. A-luokan vahvistin kuormittaa akkua yhtä paljon riippumatta volumetasosta ja onko mitään kaiutinta edes olemassa. AB- ja B-luokan vahvistimilla on kyllä lievä virrankulun lisääntyminen volumetasoa nostettaessa, mutta varsin lievä jos sitä vertaa digitaalivahvistimiin. Analoginen vahvistin tavallaan tyhjentää akun lähes yhtä nopeasti riippumatta kuunteluvoimakkuudesta. Digitaalinen vahvistin taas tyhjentää akun volumetasosta riippuen. Jos kuuntelee hiljaa, akku voi riittää viikkokausiksi, ja jos kuuntele täysillä, akku voi tyhjentyä muutamassa minuutissa.
Sitten vielä käytännön digitaalivahvistimien ongelmatiikasta, äskenhän höpisin ideaalista vahvistimesta. Termi digiamppi koskee kaikkia hakkuroimalla toimivia eli ei-lineaarisia vahvistimia. T-luokan ampitkin siis katsotaan digiampeiksi hakkurointinsa takia, vaikka ne ovatkin analogista ottosignaalia hyödyntäviä. 1) Aluksi simppeli pieni pulma, joka ei paljon haittaa, eli hyötysuhde. Käytännön digivahvistin syö hieman tehoa vaikka kaiuttimen heittäisi kaatopaikalle ja vaikka volumesäätimen vääntäisi nollaan. Lisäksi eri tehotasoilla hyötysuhde vaihtelee. Yksinkertaistettuna voisi sanoa vaikka niin, että 20% menee kankkulan kaivoon. Eli jos ideaalit laskelmat lupailevat 60 minuutin käyttöaikaa jossain tilanteessa, niin hyötysuhdehukan takia toiminta-aika onkin vain 80% tästä eli 48 minuuttia. 2) Sitten vakavampi pulma, joka on halvoille digivehkeille tyypillinen, eli virtarajoitus. Vahvistimessa käytetään tietyn hintaisia ja tietyn virtamäärän sietäviä puolijohteita sekä keloja. Virtarajaa ei yleensä pysty ylittämään ollenkaan. Analogisissa vahvistimissa virtaraja ei ole ongelma, moni hifivahvistin puskee kaiuttimeen iloisesti usean kymmenen, jopa yli sadan ampeerin hetkellisiä virtoja. Digiamppi ei samaan kykene, se on suunniteltu tietylle maksimivirralle ja sillä sipuli. Yliohjausreservi puuttuu. Täytyy totella valmistajan tai mittaustulosten määräämiä arvoja. Jos sanotaan, että 8 ohmin kaiutinta pitää käyttää, sitä on toteltava. 4 ohmin kaiutintakin voi luvattomasti käyttää, mutta silloin virtarajat ylittyvät herkästi, voi kuunnella vain maltillisilla tehotasoilla. Kannattaa kytkeä 2 kpl 4 ohmin identtisiä elementtejä sarjaan, silloin syntyy 8 ohmin elementtipari ja 8 ohmille suunniteltu vahvistin toimii optimaalisesti. Kertaus: analogisilla vahvistimilla on lähes yhdentekevää käytetäänkö niissä 1 ohmin vai 100 ohmin kaiutinta tai jotain siltä väliltä, vahvistin toimii aina. Digitaalivahvistimissa sama vaivattomuus ei päde. Liian pieniohmiset kaiuttimet laskevat kuunteluvoimakkuuden hiljaiseksi, koska muuten vahvistinkomponenttien virtaraja ylittyy. Ja liian suuriohminen kaiutin taas voi pilata diskanttivasteen ja jopa saada vahvistimen värähtelemään, värähtely tuhoaa (diskantti)elementin. Halpa digiamppi vaatii tietynlaisen kuorman ollakseen vakaa ja toimiakseen tyydyttävästi. Ei liian rankkaa kuormaa eikä liian kevyttäkään.
Riippuu kaiutinkytkennöistäsi, millainen kuorma vahvistimelle. Jos elementin persieessä lukee 4 ohmia, laitat 1 sellaisen kiinni, se on 4 ohmia. Jos kaksi rinnan, plussat yhteen, on 2 ohmin kuorma, jos sarjaan (ekan elementin miinus ja toisen plussa yhteen ja 1. plussa ja 2:n miinus vahvistimeen) saat 8 ohmin kuorman. Siinä 100 watin versiossa 2 kpl pääteastechippejä, eli tupla virransyöttökyky. Joten, sillä voi käyttää matalempaa kuormaimpedanssia ja sitä kautta saada enemmän tehoa ulos. Mutta 8 ohmin kuormalla ei ole merkitystä, koska jännite rajoittaa tehon. P=U*U/R, eli jännitteen tuplaus 4-kertaistaa tehon, eli kannattaa harkita 2 akkua sarjaankytkettynä. Kannattaa huomata, jos maksimitehoja käyttää, että johdotuskin on riittävän tukeva ja laittaa vahvistimen viereen low ESR-elkoa, jotta vahvistin saa sähöä kunnolla, koska tuollainen akku (varsinkin halvat) eivät ole maailman parhaita virranantajia.
Mutta tuolloin on oletuksena, että signaali on ideaalinen kanttiaalto ja sitä signaali ei yleensä ole, eikä oikein toivottavaakaan. Yleensä puhutaan sinitehosta, niin 36W/2 eli 18 wattia on teholukema, jota 12 voltilla saa 4 ohmin kuormaan täyssiltapääteasteella.
En tarkoituksella alkanut sekoitella soppaan RMS-tehoa, piikkitehoa tai ties minkä aaltomuodon sisältämää tehoa, annoin vain supersimppelin lähtökohdan asioiden vertailuun, eräänlaisen ääritilanteen, jota ei voi ylittää. Tilanteen, joka toimii myös tasajännitemielessä. Fakta joka tapauksessa on se, että jos 123,456 wattia tehoa akusta otetaan, tehon aaltomuodosta riippumatta, tehoa otetaan juuri se 123,456 wattia. Eli jos sanoin akusta otettavan 36 wattia esimerkkitilanteessa, silloin esimerkkitilanteessa otettiin 36 wattia akusta. Aaltomuodosta ei puhuttu mitää, eikä se esimerkkiin liity millään tavalla. Akku nimittäin tyhjenee täsmälleen yhtä nopeasti vaikka siitä purettaisiin 123,456 wattia ihan millä aaltomuodolla hyvänsä. Kunhan ei ylitetä akun kestokykyä, eli pureta typerästi miljardin terawatin teholla pikosekunnin ajan ja sitten loppu aika ollaan purkamatta. Kun purkuvirta pysyy järjellisissä rajoissa ja järjellisissä aaltomuodoissa, on yhdentekevää "mitä musiikkia kuuntelee", ainoa määräävä tekijä on todellisen tehon pois ottaminen akusta, että montako wattia akusta otetaan tehoa. Tätä tarkoitin, akun purkamista tietyllä teholla. ----------------------------------------------------- Kokonaan oma luentonsa on se, miten saadaan mikäkin aaltomuoto päätymään kaiuttimeen saakka hengissä, monimutkaiseksi menee akkukapasiteetin riittävyyden tarkka määritys. Kaiuttimen ottoimpedanssihan vaihtelee suuresti kaiutintyypistä ja taajuudesta riippuen. Siirtyvän tehon todellinen määrä on käytännössä mahdoton määritellä tuntematta kaiutinta ja musiikkia. Eli on mahdoton sanoa miten kauan mitäkin musiikkia voi käytännössä kuunnella jollain akkutyypillä jollain kaiuttimella, ellei tiedetä etukäteen simuloiden (tai jälkikäteen koemittauksen perusteella) seuraavia asioita: 1) koko musiikinkuuntelusession sisältämä aaltomuoto ja pääteasteen antojännitetaso eli volumepotikan asema koko ajalta, että voidaan laskea sisällön sisältämä True RMS (hypoteettiseen kuormaan, joka selvitetään kohdassa 2) 2) kaiuttimen impedanssivaste niiltä taajuuksilta, joita kyseisen musiikkisession kuluessa esiintyy, jotta voidaan laskea kaiuttimeen kulkeutuvan todellisen virran eli tehon määrä koko session ajalta. 3-999) iso kasa muitakin asiaan vaikuttavia asioita, esim. akun sisäinen resistanssi SEKÄ sisäinen impedanssi. Akkukin voi hukkalämmetä purun aikana eri määrän riippuen puretaanko sitä miltei tasavirralla vaiko hetkellisten piikkien aikana purskemaisesti. Superkonkilla tai muilla järeillä lisäkonkilla avustettu akku antaa paremman hyötysuhteen ja pidemmän purkuajan, koska akkua päästään purkamaan varovaisesti tasaisella maltillisella virralla, konkkien ottaessa vastuun suurten hetkellisten piikkivirtojen tarjoamisesta. Mitä "heikompaa" akkua käytetään, sitä enemmän pitäisi konkkapatteristoon uhrata rahaa. Tunnin purkuajalle tarkoitettu akku selviytyy tunnin purkuajalla tyhjentämisestä helposti, kunhan pidetään purkuvirta lähes vakiona. Esim. kun 12 V 10 Ah akkua puretaan tasaisella 120 watin teholla (kaiuttimeen asti pääsee noin 100 wattia keskimääräistä tehoa). Kun purku siis tehdään kohinalla tai siniaallolla tai muulla tasaisen tehon omaavalla signaalimuodolla, on aivan sama millaista akkua tai konkkapatteria käyttää, koska jos 120 wattitunnin kapasiteetin omaava akku on mitoitettu antamaan tunnin ajan 10 ampeeria, se antaa sen 10 ampeeria tunnin ajan. Mutta silloin kun kuunnellaan käytännön musiikkia, jossa esiintyy 10% ajasta voimakkaita bassoiskupiikkejä, niin silloin akku kärsii valtavasti niinä raskaina hetkinä, jolloin tehoa imetään suunnilleen kilowatin verran eli noin 100 ampeeria (12 voltin akkupoloisen antojännite notkahtaa bassopiikeissä noin 10 volttiin). Eli jos tunnin kuuntelusession aikana 6 minuutin kestoisesti imetään kilowatin suuruista tehoa bassoäänille ja loput 54 minuuttia tunnista imetään keskiäänille ja diskanteille tarkoitettua 22,2 watin tehoa, akusta teoriassa lähtee ulos sama 120 wattituntia, kunhan akku vain kestää tällaista purkua. Pieni 10 Ah akku tuskin selviää kunnialla kilowatin purkutehoista, joten konkkapatteriston tai superkonkan tehtäväksi täytyy antaa keskimääräisen purkutehon nostaminen 120 wattiin. Pahimmillaan, oikein heiveröisen pienen akun tapauksessa, on pakko käyttää kaksoishakkuria, joka purkaa akkua tasavirralla ja varastoi hakkurin omiin elkoihin tilapäisen energian, jotta audiovahvistin saa käyttöönsä kilowatin piikkitehot silloin kun niitä tarvitaan. Kaksoishakkureiden hyötysuhde on tietysti huono, mieluummin kannattaa unohtaa tuplahakkurit ja mitoittaa akku ja avustuskonkat/superkonkka niin järeälle tasolle, että "energiavarasto" sietää myös musiikin hetkelliset piikkivirrat. Rikkoutumatta, ylikuumenematta, menemättä polvilleen. T-ampit ja vastaavat digiampit EIVÄT VARASTOI TEHOA itseensä. Eli jos bassoelementtiin menee kilowatin teho, se teho tarvitaan vahvistimen sisäänotossa juuri sillä samalla hetkellä. Digiampit tavallaan ottavat sisäänsä samaa aaltomuotoa kuin ulos antavat, varastoimatta energiaa mihinkään. Analogiset hifipäätevahvistimet 50 Hz muuntajineen poikkeavat tästä melkoisesti, niissä on aina valtavasti elkokapasiteettia, eli kilowatin hetkelliset tehot voidaan varastoida vahvistinlaitteen sisäisiin elkoihin.
Pääteasteen kyky antaa antojännitettä on lähes riippumaton akkujännitteestä. Pääteasteessa voi olla ties mikä "kytkinrakenne" ja jopa jännitteenmuuntokeloja eri vaiheissa vahvistinrakennetta, välillä SMPS...kaiutinantokuristin. Esim. 12 voltin akulla toimivia autopäätevahvistimia löytyy lähes mihin tahansa teholuokkaan parista watista useaan kilowattiin. Kannattaa siis ottaa selville juuri sen nimenomaisen vahvistimen ottojännitealue ja antojännitealue ja virtakyvyt, jota aikoo käyttää. Mittaustuloksista on suurta apua, valmistajan yli-optimistisiin ilmoituksiin ei aina kannata luottaa.
Joo, aika omanlaisesi tehomääritelmän heitit kehiin. Kuvaa vahvistimen antotehon vikatilanteessa. Miksi ei mikään normaalitapa kelvannut??
Aina kannattaa laskea kaikki asiat varmuuden vuoksi maksimin mukaan, eikä minimitilanteeseen varautumalla. Esim. jäähdytysteho. Jos vaikka 100 megawatin laivamoottorin jäähdytysjärjestelmä laskettaisiin 50 megawatin mukaan, laivan matka tyssäisi keskellä merta koneiden kiinnileikkaamiseen. Samoin tietokoneiden ja audiolaitteiden jäähdyttäminen pitää hoitaa niin, että laite toimii keskeytyksettä vaikka 20 vuotta putkeen. Olisi tyhmää jos pc tilttaisi kesken tärkeää laskentaoperaatiota tai musiikki mykistyisi aina voimakkaimman äänen kuuluessa. Se, että kuluttajalaitteissa jäähdytysteho lähes poikkeuksetta alimitoitetaan, kuten komponenttien virrankestokin valitaan riittämättömäksi, ei ole minun vikani, eikä anna oikeutusta toimia yhtä idioottimaisesti kuin ahneet kiinalaiset insinöörit ovat toimineet valitessaan liian pienet komponentit. Jos minä harrastan OverKilliä ja varmuuden maksimointia, teen sitä vaikka muu maailma suunnittelisi rakkineensa rimaa hipoen kaatumisrajalla kiikkuvaksi. Eli jos akusta voi siirtyä 111 wattia energiaa johonkin laitteeseen, varaudun siihen, että se jokin laite tosiaan saa niskaansa 111 wattia energiaa. En varaudu johonkin naurettavaan siniaallolla ilmenevään kakkosen neliöjuurella jaettavaan jännitearvoon, josta aiheutuu tehon puolittuminen, ja sen jälkeen muka jäisin odottamaan koska tulipalo syttyy kun käytänkin siniaallon asemasta MLS-kohinaa eli kanttiaaltoa mittasignaalina. Ohitan myös fettien ylimenojännitteet ja muut lievät häviöt. Varaudun siis siihen, että se akusta liikkeelle lähtevä 111 wattia päätyy sellaisenaan puhekelalle, vaikka käytännössä ainakin 5% katoaa puolijohdehäviöihin matkalle, yleensä jopa 20%. Mitään haittaa ei siitä seuraa, että varautuu järeimpään mahdolliseen tilanteeseen mieluummin kuin lintsaa mutkat suoriksi ja yrittää säästää jäähdytyslevyn koossa/hinnassa 10% tms. Esim. laajakaistaelementtien vaatimaton tehonkesto pakottaa rajaamaan vahvistimen antotehon turvalliselle tasolle, ettei kartio lennä kilometrin päähän hetkellisen ongelman takia, esim. kytkentäpaukahduksen tai audiokaapelin irtoamisen ja maayhteyden katoamisen takia. Kun vahvistin leikkaa tai joutuu häiriötilanteeseen, se puskee ulos suurinta mahdollista tehoaan, siis suunnilleen tuplasti sen mitä siniaaltoa ohjenuoranaan käyttävä pelle kuvittelee kaiuttimeen menevän, ja pelleltä hajoaa 7 kaiutinta sekä subbari yhdellä napsauksella kun koira nykäisee audiopiuhan irti. Mikään ei koskaan hajoa jos varautuu myös häiriötilanteisiin. Varautuu vahvistimesta lähtevään maksimaliseen antotehoon. Joka ei siis ole siniaaltoa.
Päätin virittää (Keventää) omaa blasteriani ja sahasin siitä 2/3 pois, näin jäi vain 1 basso/keskiääni ja ruuvasin kuitenkin 2 diskanttia kulmiin kiinni, vahvistimeksi vaihdoin HongKongin ihmeen Nyt ihmettelen että miten saan basso keskiääneen molemmat kanavat (Monoksi)? siis kun diskantteja on vasen ja oikea mutta basso keskiääniä vain 1, voinko vaan johdottaa vahvarista vaseman sekä oikean kanavan + ja - elementin + ja - napoihin. Vai otanko oikeasta kanavasta + ja vasemmasta -.
Noniin vihdoin vahvistin saapui ja kun sain sen kytkettyä niin vain toinen kanava toimi ja sekin vain 5minuuttia. Sen jälkeen vain mute/error ledi syttyi päälle ja vahvistin meni mykäksi. Alkaa pikkuhiljaa luottamus näihin halpoihin kiinalaisiin vahvistimiin loppua :| Seuraavaksi sitten 41hz.comista AMP9. Alkaa vaan ghettoblasterille tulla hintaa kun mikään vahvistin ei tahdo kestää.
Vähän tuntuu oudolle. Kyllä nuo vahvistimet ihan toimivia on ollut. Ei ole varmasti mitään oikosulkuja? Millä sen 5V:n käyttiksen muodostit, eikö tuo 2x100W vaadi sen?
Huomioi muuten se sitten, että toi Kiinan lahja maailmalle imuroi jatkuvasti virtaa, vaikka se olisi sammutettu vahvistimen omasta kytkimestä. Virtajohtoon siis oma katkaisija.
Varo vain 41hz.com AMP4 vahvistimen piirilevyssä ja ohjeissa oli virheitä. Aika v-mäistä koota laitetta, joka ei sellaisenaan voi toimia. Itse hommasin mökille satasella Pioneerin autoradion. 4 vahvistinkanavaa, cd, radio ja USB liitin mp3 musiikille. Vähän isompi muistikortti mukaan, niin ei tarvitse pelata cd levyjen kanssa lainkaan. Mittasin, että cd levyä soitettaessa kohtuullisella volyymillä, soitin otti 0,7 A. USB tikusta soitettaessa kulutus oli 0,6 A. Eli 7 ampeeritunnin akulla laite soittaa musiikkia noin 7 tuntia. Luukuteltaessa toki vähemmän aikaa. Noissa vahvistimissa on ihan kohtuullisella hyötysuhteella toimivia integroituja piirejä.
Onks kukaa kokeillu tai mitä mieltä onnistuisko sillee et laittais kajarit tollasee salkkuu sillee et ne olis sisäl, et se kans pitää avaa ku kuuntelee? eli siis ne kaijutti met olis toises kannes kiinni. Edit. mistä sais halvalla pari kappaletta kaiuttimii ja sellasen akun mist ei tuu nesteet ulos jos sit vähä pyörittelee ? + Olisko kellää myyä tollast AMP9:sii? ton tyyppisee salkkuu http://www.minoa.fi/taiteilijantarvikkeet/images/salkku 2.jpg pitäs kaiken mahtuu ( mitat 455 x 330 x 152 mm. )
ei tuolla sivustolla ole mielestäni mitään mainintaa että tarvitsisi 5V käyttövirtaa(?): http://www.sure-electronics.net/download/AA-AB013_Ver1.2_EN.pdf 5V tarttee jos haluaa mutea vahvistimen, näin itse ymmärsin tuosta. Aluksi toimi ihan hyvin, mutta vain toinen kanava soi, hetken päästä kumpikaan kanava ei enään toiminut. Mitään oikosulkuja ei pitäisi olla. toisesta kanavasta tulee noin sekunnin ajan musiikkia kun kytkee virrat ja sen jälkeen menee mykäksi. kun kytkee uudelleen virrat se soi taas sekunnin verran ja menee mykäksi. missäköhän mahtaa olla vika?
Niinpäs olikin tuo 5 volttia, jotkut kun tahtoo erillisen ohjauspuolen jännitteen ja katselin liittimien tekstejä. Mitä sulla on kaiutinkuormana? Ne 8 ohminen basso ja pietsodiskantti per kanava? Varmaan yleismittarilla olisi hyvä tarkistaa ettei oikosulkuja ole. Samoin virtapuolen liitokset (eipä niitäkään paljoa pitäisi olla) ettei käyttöjännite akulta notkahda. Mykistyneestä vahvistimesta olisi hyvä mitata ne vikaindikaattorit, TC2000 14 ja 18 pinnien tila.
Hep, nyt kun olen ehtinyt testailemaan enemmän tuota blasteriani ulkosalla, täytyy kyllä sanoa että olen erittäin tyytyväinen sen suorituskykyyn! Muutaman metrin etäisyydeltä kuunneltuna parhaimmillaan, mikä olikin alkuperäinen suunnitelma (hifiblasteri lähinnä omaan nautiskeluun). Ja kyllähän tuo toimittaa, noin 30 hertsistä ylöspäin puhdasta bassoa joka kuuluu ja tuntuu lähietäisyydellä Ja tuo p.audio / celestion -kombo toimii yhteen jopa paremmin kuin osasin odottaa Kokonaisuutena ääni on täyteläinen ja puhdas. Teen piakkoin vielä mittaukset tuosta laitoksesta. Akkukestokin on parempi mitä oletin, täysillä tuon kyllä saa tyhjäksi kolmessa tunnissa mutta normaalikuuntelussa akku on kestänyt jo lähemmäs kuusi tuntia eikä vieläkään ehtinyt loppua