Viisainta olisi varmaankin jättää Geneistä suodot päälle (85hz) sitten subilla hoitaa siitä alaspäin. Kierrätät signaalin Genen läpi subille, ei tarvitse hommata ylimääräisiä vahvareita. Yksinkertainen ja toimiva setti. Kannattaa vähän katsella testejä millaisia subeja markkinoilla on, saattaa pistää harmittamaan kun vähemmällä rahalla olisi saanutkin paljon enemmän, parempaa. Velo dd-18 http://www.avtalk.co.uk//showthread.php?t=15243 Bk Monolith DF http://www.avtalk.co.uk//showthread.php?t=15234 Svs PB13-Ultra http://www.avtalk.co.uk//showthread.php?t=19269
Kiitos vinkistä.. saisinko vielä hiukan tarkennusta pariin juttuun. Eli miten käytännössä Geneiltä suodatan alle 85Hz taajuudet pois? Bass-Roll-Offilla? Ja miten saan signaalin genejen kautta subille? Minkäälaista outputtia noissa ei ole. Pitääkö se tehdä kaapeloinnin avulla jotenkin? En ole moiseen missään törmännyt. Niin ja tietenkin eroaako järjestelmä merkittävästi siitä, että käyttäisin subin jakosuodinta ja veisin siellä leikatun signaalin geneille? Esim subista jako 80Hz tuntumaan ja esivaffilta linjatasoisena subin linjatasoiseen inputtiin ja subin outputista sitten geneille? Jos antimode osaisi käsitellä monottamatonta signaalia sen kai voisi laittaa etusen ja subin väliin mutta nykyisellään se taitaa tehdä signaalista väkisin monoa. Valistakaa jos olen väärässä. T.Henkka
7070A murisee jo malttamattomana tuolla Thomannin saitilla siihen malliin että paras kiirehtiä sen tilauksen kanssa. Satunnaisten random-supparien tai av-lörpöttömien jakosuotimilla et tule saamaan sellaista matchingiä kuin vaihevasteista alkaen vain toisilleen luoduilla G-tuotteilla. Omituiset vinkurat jakotaajuuden kieppeillä eivät läheskään aina johdu pelkästään siitä huonekompinaatiosta vaan myös subbasen ja pääkaiuttimien suotimien vaihevasteitten yhteensopimattomuuudesta. Tätä ongelmaa ei tule käyttämällä niin subbasena kuin pääkaiuttimenakin toisilleen piirustuspöydältä alkaen suunniteltuja toistimia.
Jos tutkaille noita https://www.dvdplaza.fi/forums/forumdisplay.php?f=157 threadin testajä, niin siellä on tuo G7073A joka on siis isoveli tuolle 7070:lle. Ja jos verrataan esim SVS PB13-Ultraan niin kyllä aika selkeesti voittaja löytyy SVS:stä hinnan ja suorituskyvyn puolesta varsinkin jos halutaan oikeasti sinne 16hz luokkaan päästä. Ja Genelecin kaiuttimet ei suinkaan ole tehty samoista komponeneteista kuin G:n subbarit, joten ongelmia voi ilmetä ihan yhtä hyvin G:n tarvikkeilla kuin muidenkin. Missään ei ole sanottu, ettei muiden valmistajien laitteet sopisi Genelecin laitteiden kanssa.
Kysymys ei ollut siitä kenen alihaukuttimesta lähtee eniten vaan suotimien toiminnasta pääkaiuttimien kanssa yhteen. Missään ei todellakaan ole sanottu ettei muiden valmistajien laitteet sopisi Genelecin laitteiden kanssa enkä sano minäkään. Älä sano niin sinäkään vaan lue mitä kirjoitin: V-A-I-H-E-V-A-S-T-E. G:n subuttimet ja pääkauttimet ovat yhteensovitettuja työpareja. Niitten suotimien vaihevasteet ovat muiden sähköakustisten parametrien lisäksi suunniteltu toimimaan yhdessä. Tämä tietää erityisen hyvää sub/pääkaiutin -integraatiota l. tasaista taajuusvastetta loppukäyttäjän systeemissä. Monen passosysteemin omituiset vastekiekurat, mitkä menevät yleensä suoraan huoneen piikkiin, johtuvatkin todellisuudessa sub/pääkaiutin -kaksikon puutteellisesta sähköakustisesta sopimisesta ns. yksiin. Huonosti yhtenevä vaihevaste on sopassa mukana merkittävänä tekijänä.
Hep, puhuin sontaa sinulle. Olin luulossa että sinulla on 8030a purkit, vaan eipäs olekkaan. Silloin tarjoamani kytkentä ei onnistukkaan niin kuin ajattelin. Helpoimmalla saat nautittavan basson G:en omilla subbarilla. Niissä on itsessään hyvät ja yksinkertaiset suotimet jokaiseen tarkoitukseen. Toki hinta nuosee jonkin verran sitten.
Kerrotko vielä, miten noissa vaihevasteissa on huomioitu kaiuttimien etäisyys kuuntelupaikalle? Esim. etäisyys kuuntelupaikalta vasempaan pääkaiuttimeen 3m, oikeaan pääkaiuttimeen 2,5m ja subbariin 4m. Vieläkö ne vaiheet on tuossakin tilanteessa kohdallaan kuuntelupaikalla?
Etäisyyserosta johtuva vaihe-ero on lineaarinen ja korjattavissa vaihesäädöllä. Sähköakustisen systeemin vaihevaste ja bassokaiuttimen oleminen jossakin vaiheessa eri etäisyyksille design-olkkarin piippuhyllylle kylvettyjen kaiuttimien kanssa ovat hieman eri asioita. Bassokaiuttimen vaihe-erot eri etäisyyksille ripoteltujen ropoteltujen kaiuttimien kanssa kompensoidaan av-vahvistimen viivesäädöillä. Sen takia vahvareissa on ne etäisyys l. viivesäädöt.
Eli useimmat vaikuttais olevan sitä mieltä että kerjään tarpeettomasti verta nenästäni jos en hanki genelecin omaa subia (tässä tapauksessa 7070A) vaan vaihtoehtosesti laittasin vaikka SVS pb13-ultran? (jonka muuten saisin kolmisen sataa halvemmalla ja joka on huomattavasti sisustusystävällisempi kuin gene) Tuosta sähköisestä vaihevasteesta haluaisin tietää enemmän? Mitä se käytännössä sähköteknisesti tarkoittaa ja kuinka se vaikuttaa pääkaiuttimien ja subin yhteensovittamiseen? Käsittääkseni tuota SVS:n ultraa kuitenkin on ihan onnistuneesti käytetty yhdessä genelecin kaiuttimien kanssa. T.Henkka
Taisi vain meinata sitä eroa taajuustoistossa mikä johtuu ympyrän kaaresta poikkeavasta sijoittelusta (aika-akselilla signaalit saapuvat eri aikaan kuuntelupisteeseen) ja siitä miten huoneen rajapinnat muokkaavat äänen heijastuksia aiheuttaen korostumia ja vaimentumia. Edellä mainittua voi helposti korjata viivesäädöillä. Jälkimmäistä voi lähinnä tasoitella akustiikkaa parantelemalla tai equttamalla.
Se tarkoittaa käytännössä signaalitielle tulevien erinäisten sähköisten suotimien (av-vahvistimen suotimet + kaiuttimen jakosuotimet) viiveitä ja niitten yhteisvaikutusta samalla signaalitiellä majailevien akustisten suotimien viiveitten kanssa (kaiutinelementit koteloissa). Nämä eivät ole välttämättä mitenkään lineaarisia l. niitä ei voi korjata yleisellä kanavaviiveen säädöllä. Tuloksena niitten yhteiseen taajuusvasteeseen tulee poikkeamia mitä on helppo erehtyä luulemaan huoneen tekemiksi. Asiat eivät mene todelliseen akustiseen systeemiin tuotuna käytännössä niin yksinkertaisesti kuin elokuvissa tai alan lehdissä julkaistuissa av-vahvarien mittauskäppyröistä voi luulla l. vasteet taittuvat suitsait nätisti ristiin alipäästö 24 dB/okt ja ylipäästöpuoli 12 dB/okt, jakotaajuden ollessa siinä molempien käppyröiden - 3 dB:n kohdalla. Käytännössä AV-vahvarin suotimien toimintaan summautuu alipäästöpuolella subbari oman random-suotimensa kanssa ja ylipäästöpuolella pääkaiutin kenties vielä randomimman passiivisuotimensa kanssa. Tuloksena on sen tason häröpalloyhdistelmä erilaisia suotimia että niitten akustisessa summautumisessa muodostuva yhteinen taajuusvaste voi olla melkein mitä tahansa maan ja kuun väliltä eikä ihme; kukaan ei ole ennakkoon suunnitellut saati tarkastanut tällaisen sattuma-palapelin todellista toimintaa. Paras tulos saadaan kun pidetään kaikenlaiset random-suotimet ja muut stetsonista vedetyt palapelit minimissä ja käytetään pelkästään toisiaan silmällä pitäen suunniteltuja kaiuttimia, subbareita ja jakosuotimia a'la GENELEC.
Edellinen itkuhan ei muuten vielä edes koskenut suotimien suodatuskäppyröiden magnitudien sopimista yksiin ihan raakatasolla. Nehän harvemmin sopivat yksiin av-vahvistimien suotimilla ja satunnaisella pääkaiuttimella + subbarilla ilman ulkoista lisämuokkausta EQ:lla. Muokkausta tarvitseva kohde on useimmiten pääkaiutin, joten subbari-bfd -osaston ei kannata tässäkään vaiheessa vielä innostua liikaa. Puhtaimman G-systeemin suotimien magnitudivasteet ovat luonnollisesti täydellisen optimoidut.
Väitätkö Maverick vakavalla naamalla, että jos equttaa vaikka nyt sitten bfd:llä subbarin vastetta suoremmaksi (törkeimmät korostumat pois; kuopat olkoon siellä missä arkkitehti ne loi), niin jotkin pienet heitot aika-akselilla meinaa reaalimaailmassa yhtään mitään. Etenkin kun ottaa huomioon jälkikaiunta-ajat perinteisissä betonikopperoissa ja muutenkin subitaajuuksilla ihmiskorvan herkkyyden puutteen. ?? Tämä on hyvä sisäistää: https://www.dvdplaza.fi/forums/showpost.php?p=722080&postcount=7
Kuoppia sinne vasteeseen nimenomaan jääkin sopivalla pääkaiutin/subbari/av-vatkarin suodatin -häröyhdistelmäkompinaatiolla mistä helposti syytetään arkkitehtia. Ne aika-akselin pikkuheitot tekevät justiinsa sitä.
Et yksinkertaisesti saa suoraviivaa vastetta missään reaalihuoneessa. Rajapinnat + heijastukset = vuoristorata. Siinä ei yksinkertainen signaalipolku auta pätkän vertaa. Asia on helppo todentaa mittaamalla. Pelkkä subutin tilanne a) ja subutin + bfd-equtus tilanne b). Jos osaa videon ohjelmoida, osaa tilanne b):stä tehdä 100 x kauniimman kuin korjaamattomasta...
Ai nytkö on luettu lisää tietoutta ja yhtäkkiä aika-akselilla ja vaihevasteella onkin väliä? Aiemmin ääni kelossa oli kyllä sellainen, että aika-akseli-elinalla (muistinko oikein?) ole väliä, kunhan lanaa equlla suoraksi niin ääni on samanlainen.
Huone hämmentää tilannetta tietysti omalla karvakourallaan merkittävästi lisää, mutta se ei silti tarkoita että satunnaisia sekasotkusuotimia pitäisi sinne vielä lisäillä kuopittamaan jo entisestään kuoppaisia asioita. Tämä tuli aikoinaan huomattua uutta av-vahvaria kokeilemalla; vasteet muuttuivat merkittävästi vaikka mikään asetus tai muu ei systeemissä muuttunut. Jos jo suodattavan laatikon muuttumisella on näin radikaali vaikutus, mitä se onkaan kun muuttujiksi otetaan vielä pääkaiutin ja subhoover. Tulos on täysin ennustamaton tuossa vaihtoehtojen multitudissa mutta syyttävä sormi osoittaa heti huonetta. Tämän takia kannattaa minimoida tuntemattomat muuttujat ja käyttää pelkästään GENELECciä.
Vaihevasteella on väliä, en ole milloinkaan väittänyt päinvastaista. Vikuroiva vaihevaste todentuu suoraan taajuusvasteesta, ei siis uutta silläkään sektorilla vai mitä. Kaikki tiet johtavat taajuusvasteeseen.
g:ltä lienee tullut uusi esite, jonka M on lukenut Tähän asti on tosiaan ollut se viivoitinvaste vain tärkeintä. Nyt M on oppinut uuden termin, mutta onkohan ymmärrys vielä hakusessa... Tähän asti sinulle ei ole kuin taajuusvaste merkannut, joku on maininnut vaihevasteen, sinä olet sanonut, ettei merkitystä...
Genelec ei edelleen ole se absoluuttien totuus vaikka kuinka sitä yritetään paasata. Onko G:n hyvyttä vai huonoutta jos ne ei siedä muiden valmistajien laitteita? Jälkimmäistä lähinnä. Eikös M:llä ollut jokin XLS-elementillä varustettu subikin omassa setupissaan. Miksi siellä ei siis ole Genelecin tuotos, jos muiden laitteet pilaa G:n äänentoiston? Ja äänilähteenä on myös G:n tuotokset, kuten myös kaikki johdot on myös G:n. Sähkö tulee G:ltä jne. Genelecin maine alkaa vähän kärsiä niiden puolesta paatostavien jääräpäisyydestä. Kyllä minä voisin Genelecit ostaa, jos ne ei A olisi niin turkasen rumia ja B Ylihintasia.