Toinen on silti edelleen huoneen vaikutusta vähentävä line source. Läppäri? Got no point... Ja Maverick, laita sitten se koko 30 talteen DSP-hankintaa varten.
Jää siis harvojen herkuksi. Ei ainakaan itsellä tule ihan heti mieleen laittaa 7300€ kahteen kaiuttimeen....
Minun mielestä on erikoista tehdä näiden kahden asian välille eroa; eikö ns. totuus äänestä miellytä korvaa? On meillä näitä kaiuttimia talon täydeltä vähän sitä sun tätä mutta kyllä se itseä eniten miellyttävä äänentoisto irtoaa näistä omista "työkaluista" Tosin eivät ole genelecit mutta kyllä nekin minulle tähän kylkeen kelpaisivat.. Sekä työskentelyyn että kuuntelemiseen. Tietenkin vastaväitteenä voisi käyttää esimerkiksi huonolaatuisempia äänitteitä/miksausta, jolloin ns. totuus äänestä saattaa olla jotain muuta kuin miellyttävää. Olen kuitenkin erittäin laajan musiikkimaun omaava, ja näistä ämyreistä on kuunneltu kaikkea metelistä ambientiin ja grindcoresta jatsiin. ~1920-2009 tuotantoa. Joku tavara kuulostaa miellyttävämmältä olohuoneessa ei-niin-tarkassa äänentoistossa mutta eihän siinä loppujen lopuksi ole mitään järkeä että tarvisi eri kaiutinjärjestelmät olla erilaiselle musiikille. Ja minun mielestäni siihen parhaaseen lopputulokseen päästään kyllä sillä mahdollisimman neutraalilla äänentoistolla joka omaa hyvän erottelukyvyn Equllla voi pelata pahimmissa tapauksissa mutta ei ole siihen tarvinnut vielä tähän mennessä turvautua.
Hienolta näyttää 8260A:n taajuusvaste ja odotettavissa on, että se toimii käytännössä. Ihmetyttää vain miksi näillä foorumeilla kukaan ei kysele DSP-versioiden luotettavuudesta. Itse olen käyttänyt tietotekniikkaa niin kauan, että tiedän, että kaikki on aina pielessä. Genelecin DSP-malleja on ollut myynnissä vasta vuodesta 2006, joten verrattuna analogisiin malleihin, näistä ei tiedetä mitään. Integraatio pelottaa tietotekniikkaihmisenä.
Genelec DSP on tuottavan teollisuuden luotettavuusvaatimukset täyttävää pro-tekoa; loppuun asti testattu ja äärimmäisen robusti. Siinä ei ole pielessä mikään. Jos yleisesti tietotekniikassa kaikki tuntuu aina olevan pielessä, syy on useimmiten käyttäjässä. Genelec DSP:n tapauksessa riittää että isäntäkone mihin GLM:n asentaa, ei ole täynnä viruksia ja haittaohjelmia.
Pitääköhän näillekkin g:n pöntöille olla AC-virtalähde syöttämässä käyttöjännitettä vai toimiikohan ihan suoraan seinästä saatavalla verkkosähköllä? Missään esitteessä ei ollut käyttöjännitespeksiä. Eli siitä jännitteen vaihteluvälistä olisin kiinnostunut.
Eikä ole ollenkaan OT! Mielestäni käyttöjännite liittyy ominaisuuksiin melkoisesti ja olisin kiinnostunut onko tämäkin niitä g:n tuotteita, jotka toimii vain erittäin stabiloidulla sähköllä! On kumma, kun kaupittelevat tuotteita, joiden käyttöjännitevaatimus on tiukempi kuin mitä verkkojännitteen normaalit vaihtelurajat. Minua kiinnostaa muutkin seikat, kuin viivoitinvaste
Minkalaisella jännitteellä toimiva versio herralle pitäisi oikein olla? Eiköhän sieltä löydy tämän suhteen ihan perussetti: eurooppaan 230 V:n versio, esalaan 110 voltin versio. Voithan kysyä G:ltä voisivatko he valmistaa sinulle j_a_k only special edition -version mikä toimii yhtäaikaa 9 V DC:llä, 400 ja 10 kV:n tolppamuuntimella tahi staattisella 3 nV:n AC-aivosähköjännitteellä.
Mutta kun ei löydy sähköverkkoon kytkettävää! Verkkojännite on standardin mukaan 230 +/-10% ja esim 1038 sietää vaihtelua vain -10/+6%, eli ei syö EN50160:n mukaista verkkosähköä. Eli vaatii sen AC-powerin sähkönsyttöön.
Olet siis ottanut salaa oppia ja vakoillut virikkeitä 1038B:n datasheetista! Oikein hyvä, j_a_k kuomaseni. Olet siis G-henkilönä vielä ns. kaapissa, mutta et suinkaan täysin toivoton tapaus. Siitä se lähtee. 1038B:n DS:ssä todellakin lukee voltage operating rangena 230V:n settingille 207-244 V (-10/+6%), mutta OM:ssä tavanomainen +-10%. Kyseessä lienee ylitunnollinen speksaaminen. Sitäpaitsi 10%:lla 230V:a ylittävän pistorasian jännite on jo 253V mikä ei ole enää tilanteena normaali saati terve.
Ihan sallittu jännite tuo 253 volttia on. Tosin prosentin aikaa vai mitä sai olla tarjolla, en muista. Aikaa pari vuotta kun on joutunut tuota viimeksi lukemaan. Kyllä minulla jo vuosia sitten oli muutaman viikon ajan isot g:n pöntöt kotona, ei sykähdyttänyt. Tietenkin niitä voisi käyttää samaan kuin Ylellä olen katsellut, eli kukkaruukun alusena. Siinä ne varmaan toimii, tosin melkoisen rumia ovat siihenkin. Joten pysyköön vaan viivoitinihmisten (=vasteen tuijottajat) pönttöinä, musiikin kuuntelua varten on onneksi kaiuttimia olemassa. Edit. Ja g:n oikein porot laitteet, vaikkapa 1036 tahtoo oikein 230, +/- 5% sähköä...
Tuntuu kuitenkin kehitys siihen suuntaan menevän vääjäämättä vaikeuksista huolimatta. Nyt on jonkun verran kokemusta, 8260:sta kuunneltu pääsiäisen yli. Saldo: GLM tiltannut kerran, yksi kaiutin bootattu kerran. Ei kovin huolestuttavaa kun olen kaikenlaista testaillut. Toisaalta, kohta ei ole mitään mitä ei tarvitsis bootata säännöllisin väliajoin :OI. Tulee sitten kompenssationa kaikenlaisia kivoja featureita, GLM:stä voi esim. hiljentää kunkin elementin erikseen.
Ovatko isäntätietokone, äänikortti ja oma toiminta tietokoneen/laitteiston käyttäjänä niin rock solidin varmoja tapauksia että ne eivät ole voineet mitenkään aiheuttaa ko. ongelmia?
Kaatuminen on aina sovelluksen tai rikkinäisen raudan vika. Ei minkään ulkopuolisen. Ts. Genelecit eivät tässä mielessä ole rock solideja. Tosin varmasti päästään peruskäytössä muutaman ysin saavutettavuuteen. Maverick, jankutatko täällä joka threadissa Genelecien hyvyyttä sillä silmällä, että saisit sieltä jotain lahjuksia? Vai teetkö sitä vaan ajankuluksesi?
Ohjelmat alkavat käyttäytyä epävakaasti myöskin epäterveeseen kuntoon päässeissä käyttisasennuksissa. Tähän kuntoon Windows-käyttiksen saa puolessa vuodessa ihan normaalilla peruspentin "asennan, kokeilen ja sähellän kaikkia ohjelmia mitä saa ladata ilmaiseksi netistä" -tavalla. Lisäksi ohjelmien kaatumista voi tehokkaasti edesauttaa jättämällä jokaisen kerran käynnistämänsä ohjelman taustalle pysyvästi käyntiin (viikossa näistä kertyy jo hyvä kokoelma) ja käynnistelemällä vielä varmuuden vuoksi tunnettuja haittaohjelmia kuten adoben, applen ja f-securen tuotoksia ennen suuntaamistaan luontosivuille neljällä selainikkunalla. Rikkinäistä rautaa ovat tietokonekaupat pullollaan ja halpisäänikorttien/perusdigiritsojen outputtien takkuilut sääntöjä, eivät poikkeuksia. DTS-ääniraitaa/rairuohoa DA-muuntimelle syöttää yrittäneistä käyttäjistä on niinikään ennakkotapauksia ja muutama usb-johtoon kompastuminenkin tunnetaan.