Kotiteatterin suunnittelua..apuja tarvitaan kipeesti

Kaikki sähköt tehdään putkittamalla sekä tosiaan johdoton-ryhmien kaikki rasiat (niin siis laitetaan myös kojerasiat) putkitetaan varmuudeksi. Näin meinasinkin.

Takaosassa olevat pistorasiat ovat tuossa vielä ketjutettu. Olet oikeassa voihan ne suoraan jakorasiallekin putkittaa, mukavempi ainakin kytkeä sitten. Putkitan ne todennäköisesti jakorasialta kuten mainitsit. Noin yleisesti ottaen, mitä käytännön haittaa mielestäsi on ketjuttamisella muuta kuin tuon kytkemisen kannalta helpompaa ja että saisi myöhemmin rasiakohtaisesti lankoja vaihdettua/lisättyä? Tiedän kyllä että ketjuttamista sinäänsä ei suositella, tuleehan siinä jo liitoksiakin matkan varrella viimeiselle rasialle aika monta. Itsekin pidän ajatuksesta että putkitukset jakorasialta per pistorasia.

Etuosassa on kaikki pistorasiat ketjutettu koska ovat kaikki samassa johtokourussa lukuunottamatta kahta 2-osaista jotka tulee olemaan katossa, jotka putkitetaankin suoraan jakorasialta.

 

no prrrkles!! jos pääset tuota asiaa kokeilemaan niin kerro ihmeessä miten homma käytännössä pelaa!! meinaan noi pro vehkeet balansoiduilla lähdöillä suoraan kiinnostais sinäänsä..

 

Yhden huomattavan edun mainitsitkin jo itse. Kojerasiaan on huomattavasti mukavampi kytkeä vain yhdet johdot kuin useampia, varsinkin jos kyseessä on 2,5 neliön johtimet. Muut ketjuttamisen "haitat" tuskin tässä tapauksessa juurikaan vaikuttavat, mutta mainitaan nyt mieleen tulevia.

1. Kytkeminen helpompaa tehdä jakorasiassa, kuin kojerasiassa ketjuttaminen.

2. Jälkikäteen tehtävät muutokset helpottuvat. Esimerkiksi yhden seinän tai sen osan purkaminen ei katkaise sähköjä ketjun loppupäästä.

3. Liittyy periaatteessa kohtaan 2. Mahdollisten kiintokalusteiden asentaminen pistorasioiden kohdalle helpottuu. Pistorasian ja johdot voi tarvittaessa poistaa, jonka jälkeen kojerasian voi tarvittaessa vaikka peittää.

4. Joissakin tapauksissa johdonpituus viimeiselle rasialle tulee liian pitkäksi, jotta syötön automaattisen poiskytkennän ehdot täyttyisivät.

Olen käytännössä törmännyt näihin kaikkiin esimerkkeihin henkilökohtaisesti. Osassa tapauksista on kyseessä ollut vieläpä itse suunnittelemani kohde, joten voisi jopa sanoa, että Siperia opettaa.

Putkitukseen otan vielä sen verran kantaa, että tuo on mielestäni oikea tapa toimia. Vaikka usein kuulee sanottavan, ettei niihin putkiin jälkikäteen mitään kuitenkaan lisätä, ovat vanhat putket usein saneerauskohteissa erittäin käyttökelpoisia. Putkituksilla on mahdollista paikata myös mahdollisia suunnittelu-/asennusvirheitä varsinkin valokatkaisijoiden kytkennöissä.

Etuosassa ketjuttaminen on sitten luonnollisesti täysin oikea tapa.

 

Eikös noissa ole molemmissa balansoidut lähdöt?? Mua kiinnostais lähinnä tuo 2626:n, siinä on m-audion sivujen mukaan ainakin balansoidut lähdöt ja muutenkin näyttää asialliselta laitteelta..
jotenkin vaan tuo motu tuntuu jotenkin liian "pieneltä" että menee kikkailuksi.. toi 19" räkkikokokin kovin houkuttelee.. sais sen hienosti räkkiin htpc:n ja ps3:n kanssa

http://www.m-audio.com/products/en_us/ProFire2626.html
Kerro heti vaan mitä oot ite mieltä tosta 2626:sta olis kiva tietää lisää käyttökokemuksia.. pystytkö testailemaan AC3 decoodauksia sillä sitten samantien kanssa??

 

http://www.thomann.de/fi/behringer_di800_ultradi_pro.htm

Ei paljoo maksa tuo balansoija thomanilla.. Oikeastaan jopa niin edullinen että voisin alkuus kokeilla vehkeitä nykyisellä äänikortilla..

 

Löytyyks muuten vastaavia vehkeitä missä olis balansoidut XLR-lähdöt??
Aattelin vaan että jos aloittaisin homman nykyisellä äänikortilla ja tuolla BEHRINGER DI800 ULTRA-DI PRO vehkeellä jossa on lähdöt XLR-liittimillä niin mikäli joskus haluaakin laajentaa/vaihtaa vehkeet "parempiin" niin ei tarvitsisi kaapeleiden XLR-liittimiä vaihtaa.. :sick:

 

http://www.thomann.de/fi/maudio_fast_track_ultra_8r.htm

PiPi Mc: Onko tuo m-audion USB-versio huonompi kuin se 2626 firewire laite??

 

Mareksoundista kyselin tota panasonicin 4000:n valoisuuden riittävyyttä näillä suunnitelmilla ja vastaus oli seuraava:

"Käy hyvin.
Huom. AE4000 on noin 40% kirkkaampi kun on lähempänä screeniä kun mahdollisimman kaukana. Erittäin hyvä tykki. Paras liikkuva kuva mitä olen nähnyt. 2000 ja 3000 sama lamppu. Uusi lamppu 4000:ssa, +50% valotehoa punaisessa = lisää maksimivalotehon, lähemmäksi = lisää vielä."

Eikös sulla Arttu ollut tuo pt-ae2000?? Sen kirkkaus ei ilmeisestikään riittäisikään, mutta tämän uuden pitäisi. Ensi viikon aikana pitäisi olla kuulemma tulla heidän demo kotiteatterihuoneensa valmiiksi jossa voisi käydä kattelemassa että miten valoisuus riittää. Huoneen kooksi kuulemma 5*7m.

 

Tässä olis päivitetty sähkökuva. Huomautuksia? Kommentteja? :hitme:

 

Ihan hyvältähän tuo näyttää. Ryhmityksen tekisin kyllä sen edellisen kuvan perusteella. Eli takaosassa laittaisin valaistuksen ja pistorasiat eri ryhmiin, jos ryhmäkeskuksessa vaan on tilaa.

 

Näinhän sen normaalisti tekisinkin, mutta tässä tapauksessa en halua kattoon yhtään kappaletta jakorasian peitekantta näkyviin kun tulee tähtitaivas kauttaaltaan. Valaisimien (jotka valaisevat seinää) alle saa sopivasti piilotettua nuo jakorasiat. Saan kyllä pistorasiat ja valaistuksen eri ryhmälle tässäkin tapauksessa vetämällä vaan 2-vaihesyötön, mutta vikavirtasuojan taakse joutuu laittamaan näin ollen molemmat.

 

Mitäs olette yleisesti mieltä tuollaisesta lavasta?
Mitä hyötyä siitä mielestänne on?
Minkälainen ja minkä näköinen siitä kannattaa tehdä?
Lattialämmityskaapelia tämän alle on varmaan turha laittaa? (muuten tulee kauttaaltaan)

Vähän tähän tyyliin?? http://www.finitesolutions.co.uk/case_studies/images/Mclaren-Crestron-Cinema/Crestron_home_cinema_Main.jpg

 

Korokkeesta kyse? Autenttisen teatteritunnelman vuoksi se on hyvä (henk koht mielipide).

Se auttaa takariviä näkemästä eturivin yli kankaalle. Tämä ei ole mielipide vaan vakta. Ja yleensä kai tuommoiset täytetään vaimennusaineella (esim hiekka) ääntä parantamaan.

Sen verran korkea että takaa näkee kankaalle kivasti oikeasta katseluasennosta (esim jos mekanismituolit siellä). Yksi portainen koroke, valoja etureunaan ja jos tarvii niin sivustaan raput vähän tiheämmällä askelluksella.

Ei tarvi varsinkaan jos se on täytetty vaimennusaineella. Tosin lattialämpöä laittaessa sopii huomioida että koroke ei välttämättä ole ikuinen.

 

Joo kyllä, korokkeesta kyse. Olen samaa mieltä että teatterimaisuutta se lisää huomattavasti.

Taakse tulee jonkunnäköiset teatterituolit joiden eteen tulee isohkot säkkituolit. Eli eturiviin ei tule tuoleja oikeastaan ollenkaan vaan säkkituolit jotka tarvittaessa siirretään paikalleen mikäli on tarvis. Kyseisen tilan läpitte kun joka päivä kuljetaan niin siinä ei mahdu olemaan kahta katsojarivistöä.

En kahta rivistöä muutenkaan tarvitse koska takarivistöön saa kuitenkin mahtumaan neljä henkeä + säkkituoleihin 2-3 henkeä. Normaalisti kun katsojien määrä on maksimissaan 2-4 henkeä..

Olen vähän ajatellut että yksi portainen koroke kauttaaltaan koska takaa katsojien korotusta tässä tapauksessa sinäänsä ei tarvita koska ei tule olemaan kahta rivistöä.

Joo voihan sen joku dummy purkaakin joskus 50-vuoden päästä, mutta toisaalta ei ole mun ongelma sit enää. Mut tietty ei muutama kierros kaapelia siellä sinäänsä haittaa koska tulee kuitenkin valussa sen verran syvälle että ei proppaukset pääse ainakaan osumaan kaapeliin.

 

Jos korokkeen alle tulee lattiaa vasten eriste, ei kannata kaapelia sinne alle laittaa jottei pääse ylikuumenemaan suotta.

 

Koroke tulee täyteen hiekkaa -> ääntä parantamaan

 

Hiekka vaimentaa varmaan korokkeen omat kuminat ja ehkä natinat täyteen laitettuna, mutta ei se muuten ääntä mitenkään paranna.

Voisikohan ääneen oikeasti vaikuttaa tekemällä korokkeesta bassoansan laittamalla täyteen villaa ja kyljet jonkinlaisesta reikälevystä. Ihan arvailujen varassa on tosin vaikutuksen määrä ja suunta.

 

Ahaa.. oppia+ikä=kaikki. Eli siis käytännössä pelkästään näyttävyyden tuoja tämä koroke?? Toimii se varmaan äänieristyksenä? Alapuolella on betonilaatta jota kautta basso kulkeutuu helposti eteenpäin muihin huoneisiin?? Vaikka betoni onkin poikki huoneiden välissä??

Tällainen olisi mielenkiintoinen toteuttaa. Toimivuudesta ei sit tiiä.. Tarttis varmaan kokeilla erilaisia vaihtoehtoja?

 

Juurikin näin. Eikö tuon hiekan "tehtävä" ole lähinnä korokkeen omien resonointien eliminoiminen? Onhan noita täytetty myös villalla ja muistelen, että jossain tapauksissa korokkeen koolauskin oli epäsäännöllinen jotta villoista tms. täyteaineesta huolimatta mahdollinen resonointi ei osuisi voimakkaana yhdelle taajuudelle.

Tuohan se joissain tapauksissa käytännöllisyyttäkin korotetun katselupaikan myötä kuten edelläkin on jo todettu. Sinun tapauksessa hyöty lienee enemmän visuaalisella puolella (valot, väritehoste tms. korokkeen etureunassa ym) teatteritunnelmaa luoden.

 

Mihin kohtaan sivuseiniä laittaisitte levyjä ensiheijastuksille??
Tota sivulevy -hommaa hankaloittaa tuo että molemmilla sivuilla on ovet juuri kriittisillä paikoilla heijastuksia ajatellen, eikö??
Käviskö siihenkin tuo A-levy??