Mattatöllön metsästys!

http://www.flatpanelshd.com/article.php?subaction=showfull&id=1245931674
"LG LH9500 is launching in 47 and 55-inch versions (the 47” will not be available in all countries). The 55-inch model is priced at 2999 Euro and arrives in late August. The 47-inch version is not going to be much cheaper, LG says."

Ruotsissa näköjään esitelleet noita jo kesäkuussa, eipä vaan näy myynnissä.
Tapa tämäkin nostaa kysyntää...

 

No joo, yksinkertaistus ja karrikointi on tietty pahasta.
Vaikkei noissa linkeissä asiaa paljoa käsitelläkään, niin lukemieni juttujen ja näkemieni dokkareiden mukaan ledit säilyttävät laatunsa elinkaarensa aikana huomattavasti paremmin kuin loisteputket.

On sitä kestävyyttä tosin ollut ennenkin; meillä on Saloran "huippumalli" 80-luvulta, jossa kuva on parempi kuin useimmissa puolet nuoremmissa putkissa. Tv-korjaajat nimittävät kuvaptkea ikuiseksi. On siinä ainakin yli 20k käyttötuntia takana, ehkä jopa yli 30k.

Mutta jos töllöjen loisteputket käyttäytyvät kuten muutkin loisteputket (teknologia on varsin vanhaa verrattuna teholedeihin, joten yhtäkkinen kehitys tuntuu epätodennäköiseltä), niin niiden laatuu alkaa heiketä alusta asti. Toinen ongelma lienee elinkaaren pituuden suuri vaihtelu. Tämä tosin vaivaa varmaan myös ledejä, mutta pienenee koko ajan, onhan menossa jo ties kuinka mones teholedisukupolvi.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos osti vuosikymmen sitten kalliin putkitöllön, niin tiesi, että kuva pysyy hyvänä suunnilleen sen vuosikymmenen ja hiipuu vähitellen, jolloin töllöä voi käyttää kakkos-, kolmos-, jne.-töllönä.

Loisteputkitöllöillä ainoa varma asia on se, että kun putki töllöstä kilahtaa, niin töllö Sorttiin vilahtaa. Putkien vaihtaminen kun ei kannata. Jos on ostanut kalliin töllön, niin homma voi hiukka ärsyttää, jos kilaus käy vaikka 10k tunnin jäkeen. Ja jos keskimääräistä ikää on luvattu 30k, niin loisteputkien kirkkaus ja väri pysyy 90%n haarukassa ehkä vain puolet ajasta. Sen jälkeen asian huomaa jo puusilmäkin.

Ledit taas voivat hyvin toimia tossa 90%:n haarukassa 90% eliniästään. Tietty rgb-ledit olis optimaalisia, mut sit pitäs olla joku näppärä systeemi näytön kalibrointiin yksi rgb-ryhmä kerrallaan parin vuoden välein. Fosforenssillä toimivilla valkoisilla ledeillä on huonompi hyötysuhdekin, kun osa energiasta menee just tohon fosforenssiin.
Joka tapauksessa, vaikka 90% haarukasta pudottaisiin jo aikaisemminkin, on se niin monta kertaa pidempi aika kuin loisteputkilla, että töllö ehtii hyvin viettää aikansa kakkos-, kolmos-, jne.-töllönä.

Tänään ostetun leditöllön kuollessa suosittuja kuvalähteitä ovat luultavasti oled-rullaverhot (huoneen pimennys ja ulkovalon hyöduntäminen = tosi vihreetä/viileetä), aktiivitapetit (voi päättää millä seinällä kuva kulloinkin on) ja pienet lediprojektorit (mobiliteetti).

Tarvii, varmaan lopettaa spekulointi, ku muuten tulee hinku hakee vanha x-sarjan sony uudeksi töllöksi. Ei vaan miellytä silmää ollessaan pois päältä.

On se kumma, et Sony on jo niin iso, että se voi jättää yhden vuoden joulumarkkinat väliin mymällä vaan vanhoja malleja pois. Hiukka isompi juttu kun Apple & Nokia, jotka vaan jäävät pois alan messuilta. Ajatella, jos vaikka Nokia ilmoittaisi, että "Ensi vuonna ei tule uusia malleja, vaan myymme vain vanhat varastot pois."

Vähän sääli kun rgb-ledit on poistumassa. Parin vuoden päästä varmaan todetaan, että valkosten ledien hyöty (pari senttiä ohuempi töllö) on samanlainen markkinointiargumentti kuin megapikselit kameroissa. Mitä väliä sillä on tuleeko töllö ulos seinästä ripustuksen jälkeen 8 vai 10 cm? Sopivalla designilla pari senttiä paksumpi saadaan ihan yhtä linjakkaan näköiseksi.

Tasolle sijoitettuna hyöty litteydestä on vielä pienempi, mut kyllä se silmään osuu. Ei ne tv-tasot, kuvalähteet ja vahvistimet kuitenkaan litisty. Parhaiten hyödyn litteydestä näkee työpaikoilla, joissa pc-monitoreissa on siirrtytty littuihin ja nyt saa pähkäillä mitä sillä tyhjällä tilalla monitorin takana tehdään, kun ei ole kuitenkaan varaa ostaa uusia kalliita toimistohuonekaluja...

Samanlainen muotiaalto tuntuu olevan tää kirkaspintaiset paneelit. Kun ei enää tarvitse peitellä paneelin ongelmia, siirrytään takaisin mattapintaan. Huvittavaa tällä hetkellä pc-monitorien kanssa on, että kalleimmat ja halvimmat ovat mattaa. Eli uusin ja vanhin paneelisukupolvi. Töllöissä vaan tilanne on tällä hetkellä pahin, kun mattaa on tarjolla niin vähän...

 

Kunnollinen matta nyt siis tarjolla:
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=46777

Mut ei kelpaa; tahtoo 47":n

 

Mun metsästys jatkuu tuolla:
https://www.dvdplaza.fi/forums/showthread.php?p=1269867#post1269867
ja saaliskin taitaa olla jo tiedossa...

 

Kun nyt on saanu puolisen vuotta venailla tota 47LH9000:sta, eikä verkkokauppa pysty toimittamaan, niin vaihtoehtona Saksasta tilaamiselle voisi olla joku muu malli.
Varsinkin kun LH9000 on jo niin vanha (esitelty tammikuussa 2009).

Oisko raadilla tiedossa mitään muita (heti/kohta) saatavilla olevia malleja, joissa olis taustaledi ja ennenkaikkea täysmatta kuvapaneelin pinta?

 

Jokos alkaa olla näköpiirissä lisää mattatöllöjä. Tai ainakin vähemmän kiiltäviä.

Pitäisi alkaa katsella itselle päivitystä kun kuulemma tuo nykyinen peili voisi olla mahdollista sijoittaa vanhemmille

 

Todella vaikeaa tuntuu olevan mattapintaisen löytäminen...

 

Niin, totuushan on että kiiltäväpintaiset paneelit on halvempia valmistaa joten valmistajilla on tässä asiassa ns oma lehmä ojassa. Jos joku epäilee tätä niin miettikää nyt vähän: kiiltävään paneeliin ei tarvitse laittaa mattapinnoitetta joten se maksaa sen verran vähemmän. Mattapintaiset paneelit ovat ennen pinnoittamista kiiltäviä. Eli tehtaat mieluusti myyvät halvempaa tuotetta kalliimmalla kun se on muka jotenkin parempi...

 

Juu ei, karkea mattapinnoite maksaa muutaman euron. Syy löytyy yksinkertaisesti siitä, että mattapinnoite huonontaa paneelilta lähtevää kuvaa kauttaaltaan. Lisäksi se toimii valaistussa tilassa eri tavalla, ei välttämättä parempana kuin kiiltävä paneeli. Itse ainakin pidän kiiltävää paneelia hyvällä AR-filtterillä parhaimpana vaihtoehtona, jos ei nyt ulkona auringon paisteessa televisiota katso, tai ikkunat eivät ole suoraan television edessä.

EDIT: Tuossa esimerkki miten hyvällä AR-filtteröinnillä heijastuksia saadaan vähennettyä huomattavasti kiiltävällä paneelilla:



Samsung C8000 - LG LX9500

 

Siis muutama euroko ei ole suurina sarjoina tuotannossa valmistajalle riittävä syy säästötoimenpiteisiin? Siis näille samoille puljuille jotka yrittää säästää 0,01 euroa per laite laittamalla niihin alimitoitettuja kondensaattoreita tms jotka sitten poksahtaa takuuaikana...?

Ja kuitenkin jostain syystä tähän asti mattapintaiset paneelit ovat olleet selkeästi enemmistönä.

 

Ei ole se syy miksi mattapinnoite on katoamassa. Hyvä AR-filtteri on varmaan samanhintainen kuin matta AG-filtteri, monikerroksisena varmaan kalliimpikin.

Perus ilmanvaihtojärjestelmä on ollut selkeästi enemmistönä autoissa tähän asti, nykyään tunkevat ilmastointia joka autoon, go figure.

 

Tuskin AG-käsittely on minnekään katoamassa, ellei AR-käsittely poista heijastuksia kokonaan. AG-käsittelyn paras ominaisuus on heijastuksien sumentaminen, eli ruutua katsellessa ei joudu tekemään jatkuvasti päätöksiä siitä onko heijastus vai ruudun tuottama kuva se asia mitä pitäisi katsella. Kun heijastus on sumennettu, niin katse hakeutuu automaattisesti ruudun terävämpään kuvaan. Jos heijastus on tarkka, niin siellähän voi näkyä jotain mielenkiintoista. En tiedä onko tästä mitään tutkimusta olemassa, mutta pinnoitteen vaikutusta voisi verrata vaikkapa ruudulta informaation löytämisen nopeuteen ja katselijan elintoimintoihin pidemmän session aikana.

 

No ehkä syy on sitten se että ihmiset yritetään houkutella ostamaan jälleen uusi tv uskottelemalla että kiiltävä on parempi tai ainakin muotia? Ihan sama mulle mikä se syy on, kiiltävä on kokonaisuutena huonompi kuin matta, imho .

Olisiko tuossa syynä se että nykyään autot ovat kokonaisuuksina niin tarkkaan suunniteltuja ja kaikki mahdollinen integroitu helposti tehtaalla asennettaviksi moduuleiksi että varsinkin liukuhihnalla sarjatuotannossa on valmistajan kannalta helpompaa laittaa joka autoon se ilmastointilaite kuin korvata se osassa autoista jollain muulla laitteella? Kun joillakin markkina-alueilla se on kuitenkin pakko sinne laittaa ja muuallakin se olisi vähintään lisävaruste. Eli kyseessä on tuotannon yksinkertaistamisen kautta saatava säästö vaikka ilmastointilaite sinänsä maksaa enemmän kuin pelkkä tuuletin. (Ja sitten kun vielä ne ilmastointilaitteet tehdään halvalla jossain kiinassa niin siinäkin tulee säästöä takavuosiin verrattuna.)

Ja tämä varmaan osaltaan pätee kiiltäviin lcd-paneeleihinkin, helpompaa on tehdä pelkkiä kiiltäviä paneeleita kuin tehdä osa mattapintaisia, samalla tuotantolinjalla.

 

Ei ole, AG-filtteri on aivan samanlainen kalvo paneelin päällä kuin AR-filtteri, vaatii saman työmäärän laittaa kumpi tahansa, ts. yhtä helppoa olisi tehdä pelkkiä mattapaneeleita.

 

Toki olisi yhtä helppoa tehdä pelkkiä mattapaneeleita kuin pelkkiä kiiltäviä, mutta asiaan vaikuttavat muutkin seikat, kuten olen yrittänyt sanoa. Jos kuitenkin päätetään tehdä molempia, se ei enää ole yhtä helppoa vaan vaatii omat järjestelynsä. On siis helpompaa tehdä vain yhtä laatua. Ja kumpi sitten valitaan, aiemmin suosittu matta vai uusi kiiltävä? No tietenkin se uusi kiiltävä, koska se näyttää uudelta vanhaan verrattuna ja on siten ehkä helpompi myydä helposti manipuloitavalle asiakkaalle jolla on jo toimiva tv... Ja samalla kun paneelitekniikka muutenkin kehittyy, voidaan ne kehityksen mukanaan tuomat parannukset liittää alitajuisesti siihen kiiltävään pintaan varsinkin jos vastaavaa vertailulaitetta ei mattana ole. Teollisuuden tavoitteena on kuitenkin jatkuvasti myydä uutta tavaraa kuluttajille.

Oli miten oli, jos minä tarvitsen mustaa peiliä, voin käyttää siihen tarpeeseen telecasteriani. Televisiosta haluan nähdä vain sen elokuvan tai tv-ohjelman jota katson.

 

On toki helpompaa tehdä yhtä laatua, toinen asia onkin sitten, onko sillä käytännön merkitystä? Nykyajan kasauslinjoilla ei ole kovin vaikea vaihtaa yhtä komponenttia. En tiedä ko. prosessista sen tarkemmin, mutta olettaisin sen kestävän ajallisesti lennosta vaihtoon, jopa pariin minuuttiin. Ja voihan niitä linjoja olla kaksi, molemmille malleille, joita pusketaan niin paljon kuin linjasta irtoaa. Todennäköisesti kuitenkin tilausten perusteella, ja jolloin kuluttajat päättävät mitä tehdään enemmän. Vaikea sanoa kun en ole tehtaalla vieraillut.

Kirkas pinnoite valitaan kuvanlaadun takia, tosin kuvanlaatuun vaikuttaa tietenkin lisäksi itse paneeli, koneisto ja filtterit, mutta paras kuvanlaatu paneelilta saadaan "kirkkaalla" päällysteellä.

Tuon Samsungin Flatpanelsdk:n revikasta, jossa on tuo "kirkas pinnoite":

Tuossa otettu mattakalvo pois. Kuvasta näkee korostetusti matan ja täysin kirkkaan, ilman AR-filtteriä olevan paneelin käytännön eron valaistustilanteessa:



Tuossa aiempi, miten hyvä AR-filtteri vaikuttaa kuvaan:



Ja tuossa mattakalvon huonontava vaikutus pikselitasolla:

Spoiler

Jos ja kun saavat tuon Moth Eye-päällysteen toimimaan ja yleistymään, ei tarvitse miettiä kalvon merkitystä lainkaan.

 

Maksaako muuten Samsung sinulle jotain palkkaa tms...?

En kyllä huomaa edessäni olevassa n. 6v ikäisessä mattapintaisessa läppärin näytössä mitään esimerkkikuvasi kaltaista sumeutta. Kuva on terävä ja värit kirkkaat. Jos mattapintaisuus jotain harmautta aiheuttaisikin, sitä voidaan kompensoida esimerkiksi kirkkauden, kontrastin ja värikylläisyyden säädöillä tai tekemällä paneeli jonka em ominaisuudet sopivat valmiiksi yksiin mattapinnoitteen kanssa.

 

Jos kerran mattapinnoite huonontaa kuvanlaatua niin miksi järjestään ammattikäyttöön tarkoitetuissa kalliissa tietokonenäytöissä on vuosikausia käytetty mattaa ja käytettäneen Applea lukuunottamatta jatkossakin?

 

Voi Jeesus, mikä ihme minusta tekee Samsungin palkollisen, jos yritän esittää esimerkkiä hyvästä AR-filtteristä? Omistatko mattakalvotehtaan?

Mattakalvo aiheuttaa selvää sumeutta ja selvää noisea, mikä näkyy selvästi esimerkiksi puhtaalla valkoisella. t: 10 matta ja 3 kirkasta läppäriä omistanut, tämäkin viesti 4 vuotta vanhasta matta X60:stä.

Koska olettavat niitä käytettävän loistevalohelveteissä yms. Jokainen valokuvaeditoija esimerkiksi tietää minkälainen vihollinen mattakalvo on, huonontaen värejä, pilaten kontrastia, heikentäen terävyyttä. Mattakalvo saa aikaan sen, että esim. jokainen valokuva näyttää siltä kuin siinä olisi huonoista valaistusolosuhteista johtuvaa noisea vaikka kuinka paljon. Jos kuvanlaatu ei ole kriittinen työssä, mattakalvoa kannattaa käyttää mikäli olosuhteet sen vaativat.

 

En tiedä mistä on kyse, mutta kirkaspintaiset ovat lähtökohtaisesti ylisaturoituja. Mattapintaisissa värit toistetaan luonnollisemmin ja oikein. Siksi niitä käyttävät ammattilaiset. En tiedä sitten mistä tämä johtuu, mutta näin vain on. Toki ylisaturoitu kuva näyttää monen silmään kivemmalta, mutta ei luonnolliselta.