Ok, kiitti vinkistä! Aiemmin tämä oli kai Tampereen High End Studiolla, mutta ilmeisesti tuolla nimellä yritystä ei enää ole?
Eilen tupsahti postiin XTZ:n Sub Amp 1. Tänään pitäisi päästä kokeileen :naminami: Ensivaikutelmana (järkytyksenä) laitteen massiivinen olemus... taisi jäädä allekirjoittaneella sisäistämättä kamppeen fyysiset mitat, se on sitä nettiostamista
Niin kasvattaa. Onneksi on vaihtoehto, herkemmät kaiuttimet . Alimmilla bassoilla kotelokoko vain kasvaa äkkiä epämiellyttävän suureksi, jos haluaa oikeasti paljon herkkyyttä 20Hz asti.
Eli tekeekö kyseisellä sub. vahvistimella mitään? Olisi hyvä tietää kokemuksia ko. laitteesta ettei mene vähäsetkin rahat hukkaan
Täytyykin korjata omia tekstejäni. Monikanavajärjestelmässä tulee saada lisäbassolta 115 dBCpk ja kaiuttimilta 105 dBCpk kuuntelupaikalle. Mittauksessa tulee käyttää vaaleanpunaista kohinaa 20-120 Hz ja 20-20000 Hz kaistoilla. Kun kaiuttimien matalat taajuudet ohjataan lisäbassolle täytyy yhdistämisessä ottaa huomioon taajuuskaistojen erot. Käyttäen 120 Hz:n jakotaajuutta 5.1-järjestelmän lisäbassosta tulee saada ulos 120 dBCpk. 7.1-järjestelmässä vastaavasti 122 dBCpk. Alemmalla jakotaajuudella riittää hiukan vähempikin puhuri.
Ei, kyllä se 123.2 dBpk on oikein. Ajattele vaikka sellaista esimerkkiä että jokaisellla 5.1 kanavalla olisi samassa vaiheessa olevaa 20 Hz siniaaltoa maksimivoimakkuudella. Ilman bassojen ohjausta tuosta syntyvä kokonaisäänenpaine kuuntelupaikalla on se 123.2 dBpk. Bassojen ohjaus ei tietenkään saa vaikuttaa laittoistosta saatavaan äänenpaineeseen millään tavalla joten jos tuo halutaan toistaa oikein yhdellä subbarilla sen tulee myös kyetä 123.2 dBpk maksimiäänenpaineeseen 20 Hz taajuudella. Se että kotiteatterin kalibrointi tehdään kohinalla ei vaikuta tähän asiaan millään tavalla. Se voitaisiin tehdä ihan hyvin myös siniaallolla. Oleellista kalibroinissa on vain se että kalibroitu kaiutin toistaa 0 dBFS tason signaalin 105 dBpk voimakkuudella.
Speksi yhdelle kaiuttimelle on 105 dBCpk mitattuna vaaleanpunaisella kohinalla, jonka taajuusalue on 20 - 20000 Hz. Tästä erotetaan enimmillään osakaista 20 - 120 Hz lisäbassolla toistettavaksi. Tämän osakaistan huippuäänenvoimakkuus ei tietenkään voi olla sama kuin koko kaistan. Jakotaajuuden alapuoleinen ja yläpuoleinen kaista yhdessä ovat yhtä voimakkaat kuin koko kaista. Alueelle 20 - 120 Hz menee 99.1 dBCpk ja kaiuttimelle jää 103.7 dBCpk. Tästä seuraa että alkuperäinen laskuni oli väärin, koska myös käytin 105:tä lisäbassolle. Yhteisvaikutus lasketaan tietysti amplitudien summana, koska vaativimmassa tilanteessa kaikkien kanavien signaali on sama. Ei kannata ajatella pistetaajuuksia, koska speksikään ei niitä käytä.
Eikös tämä nyt mene liian vaikeaksi näin ajateltuna? 1 kanava = 1 -kertainen jännitetaso. 5 kanavaa = 5 -kertainen jännitetaso. LFE-kanava = 3,2 -kertainen jännitetaso peruskanavaan verrattuna koska +10 dB LFE + viiden kanavan summa = 8,2 -kertainen jännitetaso yhteen kanavaan verrattuna mikä on +18,2 dB.
Tuolla tavalla laskien olet ohjannut kaikkien kanavien kaikki äänet lisäbassolle eikä kaiuttimien kautta enää toisteta mitään. Kuuntelet siis puhdasta monosignaalia ja voit myydä muut kaiuttimet pois. Lisäbasson kautta toistettuna diskantti kuullostaa liki samalta kuin 100 vuotta sitten, joten olet palannut hifin juurille .
No näinhän se maksimaalinen äänentuotto lasketaan kun kanavia niputetaan samaan osoitteeseen. Subbarin maksimaalinen SPL- tilanne on se tilanne kun se toistaa kaikista kanavista sellaisia taajuuksia mitä alipäästösuodin ei vielä vaimenna yhtään. Alipäästön alkaessa vaikuttaa subbariin ohjautuvien äänien voimakkuus pienenee. Esimerkiksi 80 hertsin jakotaajuudella LR 24 dB/okt -suotimella subbari ei pääse maksimilukemaan yli 30 hertsin taajuuksilla koska suodin syö niitä jo siltä pois.
Kuvailemasi laskentatapa pitäisi paikkansa, jos kaiutinspeksi olisi määritelty kaistalle 20-120 Hz. Se ei pidä paikkansa koska ko. äänenpaine tulee saavuttaa suuremmalla kaistalla, 20-20000 Hz. Tämä ei tarkoita sitä että jokaisella taajuudella yksittäin soitettuna tulee saavuttaa tavoiteäänenvoimakkuus vaan, että siihen on päästävä kun koko kaista soi yhtäaikaa. Kokeille omilla laitteillasi. Soita kaiuttimesta vaaleanpunaista kohinaa 20 - 20000 Hz. Määrittele kaiutin isoksi ja pidä lisäbasso pois päältä. Mittaa äänenvoimakkuus. Määrittele kaiutin pieneksi ja nosta vaiheittain jakotaajuutta samalla äänenvoimakkuutta mitaten. Huomaat äänenvoimakkuuden laskevan, koska lisäbassolle ohjatut äänet eivät pääse kuuluviin. Jakotaajuuden ylimmässä asetuksessa kuulet vielä melko voimakasta ääntä kaiuttimista. Kaikkia ääniä ei siis ole ohjattu lisäbassolle. Lisäbasson mitoituksessa voit ottaa huomioon vain ne äänet, jotka sinne ohjataan, etkä kaiuttimen kokoäänentuottoa. Määrittelemäsi tapa johtaa lisäbasson tehon yli kaksinkertaiseen ylimitoitukseen.
Tuo on totta ainoastaan vaaleanpunaisella kohinalla, mutta ei kai missään speksissä ole sanottu että elokuvan ääniraidan spektrin tulee vastata vaaleanpunaista kohinaa, koska kalibrointi tehdään vaaleanpunaisellla kohinalla? On siis mahdollista että 5.1 ääniraidan kaikille kanaville on laitettu pelkästään 20 Hz siniaaltoa. Kyllä se oikeastaan tarkoittaa, koska maksimiäänenpaineen kannalta kyse on samasta asiasta. Eli yksi ääripää johon kaiutin voi joutua on se että se toistaa yhtä taajuutta joka on 0 dBFS tasolla, ja toinen ääripää on se että sillä toistetaan laajakaistaista signaalia jonka maksimitaso on 0 dBFS. Jälkimäisessä signaalissa yksittäiset taajudet spektrissä eivät tietenkään voi olla 0 dBFS tasolla vaan ne ovat esimerkiksi vaaleanpunaisen kohinan tapauksessa noin -25 dBFS tasolla 20 Hz:ssa. Spektrissä olevien kaikkien taajuuksien summasta sitten muodostuu se amplituditason 0 dBFS. Kaiutin toimi amplituditason sigaalilla eli se "näkee" vain kaikkien taajuuksien summasignaalin. Sen kannalta ei ole mitään merkitystä muodostuiko se 0 dBFS signaali yhdestä vai useammasta taajuudesta, siniaallosta, kanttiaallosta, musiikistä vai elokuvan räjähdys efektistä. Kaikissa tapauksissä se tuottaa saman 105 dBpk kokonaisäänenpaineen.
Säädetään vielä kerran vastausta: tuo 123.2 dBpk on siis teoreettinen maksimi joka toteutuu ainoastaan silloin kun kaikissa 5.1 kanavissa on pelkästään jakotaajuden (80Hz) alapuolisia taajuuksia 0 dBFS tasolla. Heti kun jossain kanavassa on em. jakotaajutta laajakaistaisempaa signaalia osa siitä toistuu pääkaiuttimien kautta ja subile ohjautuva osa ei voi olla 0 dBFS tasolla. Ykskytän laskema 120 dBpk lienee siis lähempänä sitä mitä subilta vaaditaan käytännössä.
No en tiedä onko tuolla niin merkitystä. Oleellista on se että paljonko signaalin maksimitaso on alipäästösuodatuksen jälkeen. Esimerkiksi jos generoidaan ruskeaa kohinaa jonka maksimi on 0 dBFS ja suodatetaan se 4. asteen 80 Hz alipäästösuotimella, niin jäljelle jääneen suodatetun kohinan maksimitaso on -0,5 dBFS. Kuudella tuollaisella signaalin summalla päästään aika lähelle teoreettista 123.2 dBpk maksimia vaikka alkuperäisen signaalin spektri oli erittäin laajakaistainen.
Totta kai on mahdollista että kaikille kanaville on laitettu yhtäaikaa samanvaiheista 20 Hz siniaaltoa. Suurinta käytettävissä olevaa sinisignaalitasoa rajoittaa vaaleanpunaisella kohinalla tehty kaiuttimien toistokyvyn määrittely. Oletus että kaiuttimen tulisi kyetä toistamaan 105 dBCpk minkä tahansa taajuuden sinisignaalilla ei ole speksin mukainen, vaan itse keksitty lisävaatimus. Kaiuttimesta saatavaa äänenvoimakkuutta rajoittaa liikepoikkeama ja tehonkesto. Monitiekaiuttimissa tehonkesto jakautuu useammalle kuin yhdelle elementille. Vaaleanpunainen kohina taajuusalueella 20 - 20000 Hz tuottaa yhdistetyn 105 dBCpk äänenvoimakkuuden kun äänenvoimakkuus 20 Hz:llä on n. 84.9 dBpk ja laskee siitä 3 dB/oktaavi ollen 20000 Hz:llä 54.9 dBpk. Vaaleanpunainen kohina taajuusalueella 20 - 120 Hz tuottaa yhdistetyn 115 dBCpk äänenvoimakkuuden kun äänenvoimakkuus 20 Hz:llä on n. 101.2 dBpk ja laskee siitä 3 dB/oktaavi ollen 120 Hz:llä 93.4 dBpk. Kaikkien kanavien toistaessa 20 Hz:n sinisignaalia basso-ohjatussa 5.1-järjestelmässä on lisäbassolta saatava ääntä 106.1 dBpk eli 99.9 dBCpk. Tutkittaessa lisäbassojen sinipyyhkäisyllä tehtyjä vapaakenttämittauksia on vertailukohtana em. 106.1 dBpk. Arvioitaessa lisäbasson riittävyyttä tulee tässä vielä huomioida crest-arvo, säteilyavarauus, kuunteluetäisyys, huonekorostus ja kaiun vaikutus. Esimerkiksi minulla laskennallisesti kuunteluetäisyyden ja kaiun vaikutus on +1.7 dB sekä huonekorostus +10.3 dB. Mittaukset tehdään puoliavaruuteen ja minulla lisäbasso seinän vieressä avautuu vain neljännesavaruuteen, joten korostus on +3 dB. Sinisignaalin huipun ja keskimääräisen tason välinen ero on 3 dB. Referenssitasoisen äänentoiston saavutan lisäbassolla joka vapaakenttämittauksissa on 20 Hz:llä saavuttanut tason 106.1 - 1.7 -10.3 -3 -3 = 88.1 dB. Vertaamalla tätä Zipmanin mittauksiin huomaan että 16 m2:n leffakoppiini ovat Audio Pro Level 110, Chorus Vertigo XLS 07 ja BK XLS200-DF Mk II liian pieniä. Juuri ja juuri riittävä on Velodyne SPL-1200 MkII. Selvästi riittäviä ovat taas BK Monolith, Genelec 7070A ja SVS PB12-NSD. Laskenta vastaa erittäin hyvin arkikokemustani riittävästä lisäbassosta. Jakosuotimen toiminta tuo oman pienen lisänsä laskennan vaikeusasteeseen. Kaikissa laskuissa olen olettanut suodatuksen olevan ideaalisen jyrkkä. Tällä ei ole juurikaan merkitystä lopputuloksen tarkkuuteen.
Missä dolbyn speksissä lukee että kanavien voimakkuuden kalibrointi on samalla myös "kaiuttimien toistokyvyn määrittely"? Toisin sanoen että miksaaja ei saa laittaa mihinkään kanavaan vaaleanpunaisen kohinan spektrin ylittäviä tasoja. Kaikessa muussa olet täysin oikeassa, mutta tuo on kyllä sinun keksimä rajoitus. Mulla on 5.1 järjestelmässä subina BK Monolith eikä se todellakaan riitä kuin 5 dB alle referenssitason voimakuuksiin edes metrin päästä mitattuna. Tosin normihuonessa ero 1m ja 4m metrin välillä ei ole läheskään niin suuri kuin teoriassa/vaapaakentässä. Käytännössä huonemoodit ratkaisee äänenpaineen eri kohdissa huonetta. Esimerkksi mun 4m x 6m huonessa vaaleanpunaisella kohinalla: 1m etukaiuttimen edessä: 85 dB, keskellä huonetta 80 dB, huoneen takana keskellä 84 dB, takanurkassa 88 dB, etunurkassa 88 dB. Mitattu analogisella Radioshackilla slow asetukella ja c painotuksella.
No onhan sillä nyt merkitystä subbarista lähtevään akustiseen outputtiin. Siinä on esimerkiksi 4. ast 80 Hz -alipäästö, vaikutusta on yli 30 hertsin taajuuksiin melko paljonkin. Jos subbarin toistokäppyrä on huoneessakin tuo ja subbari on "täydellinen" l. pystyy toistamaan täysin rajoituksetta mitä vain sisään pistetään, huippu-SPL:ää ei tule yli 30 hertsin taajuuksilla.
Eräs speksien tarkoitus on taata ohjelmalähteen ja toistolaitteiston yhteensopivuus. Laajakaistaisella vaaleanpunaisella kohinalla on speksatut äänenvoimakkuusvaatimukset täytettävissä. Tämä muodostaa minimivaatimustason toistolaitteistolle. Maksimia ei ole missään spekseissä määritelty, eikä se edes ole yhteensopivuuden kannalta tarpeellista. Mikäli ohjelmalähdettä tehdessä se miksataan ja masteroidaan sellaiseksi ettei speksit täyttävällä laitteistolla toisto ole mahdollista niin vika on ohjelmalähteessä eikä laitteistossa. Hyvä muistutus. Huonemoodien vaikutus voi olla huomattavasti suurempi kuin laskentatapojen ero. Mikä sinulla on tässä referenssitasona? Mitä signaaliä käytit? Mikä on signaalin taajuus tai taajuusalue? RadioHack-mittari tuo oman epävarmuustekijän matalien taajuuksien mittauksissa, etenkin jos kaista on kapea.
Lisäbasson toisto on jakotaajuuden alapuolella vajaa. Jakotaajuuden yläpuolelle ulottuva toisto osittain kompensoi tätä. Ideaalisen jyrkällä jakosuotimella valkoisen kohinan 20 - 80 Hz äänenvoimakkuus on 93.8 dB. Jakamalla käyrän mukainen toisto 10 Hz kaistoihin alueella 20 - 120 Hz saadaan 91.6 dB. Lisäbasson speksiä voidaan siis tässä tapauksessa keventää 93.8 - 91.6 = 2.2 dB. Tulos on enemmän kuin mitä olin näppituntumalla arvioinut. Puuttuva osa äänenvoimakkuudesta toistetaan kaiuttimesta. Kokonaisuudesta ei teoreettisen täydellisillä laitteilla jää puuttumaan mitään.