Eikös tässä nyt puhuttu subbasen toistovaatimuksista. Onko tämä Dolbyn virallinen spesifikaatio muuten nähtävissä jossakin?
Toki puhuttiin, juuri siinä osassa jonka jätit lainaamatta. Tuo oli vain lisäys, ettei kukaan lukija luule äänen hävinneen jonnekin laskutoimitusten myötä. Dolbyn sivuilla on ladattavissa esim. tämä pdf. Dolby ei ole ainoa standardien asettaja. SMPTE on monen muun instanssin laatiman standardin pohjana. Tärkeitä ovat myös AES, DTS, THX, SDDS, DVD-konsortio, EBU ja Grammy.
Eikö olisi aika tehdä oma standardi DVD Plazalle? Sellainen, että edellä mainitut merkit kalpenevat sen rinnalla niin nimensä kuin vaatimuksiensakin puolesta. Vain absoluuttisen parhaat vaihtoehdot täyttävät speksin eikä virheisiin ole varaa. Uudet mittaustavat äänen värin ja vibojen aistimiseen lanseerataan, eikä näin ollen purppuran kuuloinen ääni välttämättä enää mene speksiin. PS. Tässä säikeessä on menty aika paljon ohi alkuperäisestä. Ei siinä sinällään mitään vikaa, mutta tämän viimeaikaisen keskustelun voisi mielestäni ottaa aivan omaksi säikeekseen tästä.
Tulin samaan lopputulokseen siinä vaiheessa kun ketjussa todettiin lista standardien valossa (ko. sijoitukseen ja huoneeseen) "reilusti" riittävistä subbareista :king:. edit: 20hz on liian kimeä ääni keskiverto Plazalaiselle. Standardit saisivatkin ainakin aivan aluksi ulottaa kyntensä alle 20 hertsiin, sillä leffoissa on paljon infroja samoin kuin on myös monien soittimien alukkeissa lähelle stattiista painetta meneviä komponentteja, joiden poissaolon huomaa ellei subi paineista huonetta alle 20Hz taajuuksilla. Moni kykenee kuulemaan 10-14Hz-taajuuden, kunhan tasoa on tarpeeksi. 16Hz kuulee luultavasti jokainen. Riittävä ja realistinen raja voisi olla 10 hertsiä, jolle tinkimättömän äänentoiston standardiin tulisi ottaa tavoiteäänenpainetaso. Vapaakentässä 100dB/1m 10 hertsissä puskeva subi alkaa olemaan riittävä. 20Hz ja sitä ylempien harmonisten tulisi olla korkeintaan 10 prosenttia signaalin voimakkuudesta (-20dB), miellellään painottaen 2. harmonista. Hey camoon, kyllä sitä tavotteita pitää olla .
Aivan, ja speksin mukainen laitteisto on sellainen jossa digitaalinen 0 dBFS signaali tuottaa kuunelupaikalle LFE kanavalla 115 dBpk ja muilla kaiuttimilla 105 dBpk. Miksaajalle ei ole asetettu mitään muita rajoituksia kuin että LFE kanava tulee suodattaa 6. tai 7. asteen alipäästösuotimella, ja suositellaan sen lisäksi vielä elokuvien miksauksessa käyttämään 3. asteen 80 Hz alipäästösuodinta. Kaiuttimien tasot on kalibroitu vahvistimen (Pioneer) automaattisella kalibroinnilla ja sen jälkeen tarkistettu RadioShackin mittarilla että äänenvoimakkuus on 75 dBc kuuntelupaikkalla. Vahvistimen kalibrointisignaali kuulostaa täyden kaistan vaaleanpunaiselta kohinalta joka on oletettavasti -30 dBFS tasolla, mutta en ole vielä varmistanu asiaa mittaamalla. LasseS: Tuon yllä olevan Dolbyn speksin mukaan kaiuttimien toistokaista on 3 - 20 kHz. Itse käytin worst-case esimerkkinä 6 kertaa 20 Hz siniaaltoa, koska se riitää minulle. Jos joku vaatii subilta 123 dB @ 3 Hz niin ei siinä mitään, jokainen saa päättää itse mikä on riittävä taso. Oon lukenut täältä joskus että joillekin riittää elokuvien katseluun jopa -20 dB alle referenssitason kuunteluvoimakkuus. Ja käsittämättömimmät tapaukset täällä kuuntelevat musiikkia hiljaisemmalla tasolla mitä katsovat elokuvia :hitme: Live musiikkihan on aina paljon lujemmalla kuin elokuvateatterien äänenvoimakkuus. En voi käsittää miten elokuvien referenssitaso voisi muka riittää musiikin kuunteluun.
Ihan totta; kun virveliä läimäisee, niin siitähän lähtee saakelin kova ääni. Omasta mielestä musa kuulostaa parhaalta silloin kun äänenpaine tasot ovat lähellä realismia. Kyllä jokin luonnollisen dynamiikan omaava materiaali menee 105-110dB piikeillä (bassoilla vaikka 10dB lisää), mutta kompressoidussa musassa korva on helkutin tiukilla noilla tasoilla kun se ei saa huilata välissä lainkaan.
Koska kaiken maailman standardeja on jo ihan riesaksi asti niin missään nimessä ei kannata tehdä samanlaista. Lähtökohdaksi voisi ottaa vaikka äänenvoimakkuuden aikaansaamat kuuntelijan ruumintoimintojen, kuten lämpötila, syke ja verenpaine, muutokset . Ihan OT:tä keskustelu ei ole, koska kyseessä on yksi tärkeimmistä vahvistimen mitoituskysymyksistä. Olen kuitenkin samaa mieltä, että tämän voisi erottaa omaksi keskustelukseen.
Missä tämä on näin toistolle määritelty? Miksi juuri signaalitasolla 0 dBFS? Selvä, mutta mikä on se referenssiäänenvoimakkuus, josta jäi 5 dB vajaaksi? Vahvistimien omat kohinasignaalit ovat harvemmin täyttä kaistaa. Luokkaa 500 - 2000 Hz on yleisempi. REW:llä saat tuonkin helposti tarkistettua. Olen samaa mieltä. Musiikilla 2 kaiutinta on minulla huomattavasti paljon kovemmilla kuin 9 kaiutinta elokuvilla.
Mitah?? Se tulee siitä että kun kaiutin kalibroidaan -30 dBFS:n vaaleanpunaisella kohinalla 75 dBc tasolle niin silloin 0 dBFS:n signaalilla äänenvoimakkuus on 105 dBc. En tiedä onko tuo minkään speksin mukainen referenssitaso, mutta ainakin kotiteatteriharrastajien foorumeillä sitä kutsutaan elokuvien referenssitasoksi.
Nyt en oikein ymmärrä miltä pohjalta olet tätä keskustelua käynyt. Mielestäni olisi hyvä jotenkin tuntea väitteiden takana olevia standardeja. Dolbyn materiaaleista minä en ole löytänyt tällaista mainintaa. Sitä vastoin THX:ltä sellainen löytyy vuodelta 2000: SMPTE 214-2007 tuntee testisignaalina vain vaaleanpunaisen kohinan. Kaiuttimen sähköakustinen vaste on määritelty X-käyrän mukaisesti. Mittausmenetelmä on kuvattu SMPTE S202m-1998:ssa (ISO 2969). Standardi ei tunne muita testisignaaleja kuin vaaleanpunainen kohina: Samainen standardi määrittää myös toistokäyrän kaiuttimille eli ns. X-käyrän: Tuonkaan perusteella ei kaiuttimilta ole siirrettävissä lisäbassolle mitään huipputehoja 20 Hz taajuudella. SMPTE RP 200-2002 (ISO 22234) tuntee testisignaalina vain vaaleanpunaisen kohinan: SMPTE Engineering Guideline EG 18-1994 ei ole enää voimassa. Standardeissa yleensä puhutaan leffoille 85 dBC:stä ja televisiolle 79 dBC:stä referenssitasona. Kotiteatterikeskusteluissa termiä käytetään usein virheellisesti tarkoitettaessa tavoiteltavaa maksimivoimakkuutta. Tämä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta. Syyllistyn tähän itsekin.
Siis mitä mainintaa? Sitäkö että 0 dBFS signaalitaso tuottaa kaiuttimesta 105 dBpk? Eikö tuo ole itsestäänselvyys? Ei dolbyn speksissä kerrota sitäkään että 1+1=2. Jokainen ymmärtää sen sanomattakin. En ymmärrä miten sitä käytetään virheellisesti. Kerro tarkemmin. Tämä alkaa menemään aika pahasti rivuraiteille. Kaikkihan alkoi siitä kun sinä aloit laskemaan subille ohjattavan basson määrää virheellisesti siltä pohjalta että toisettava signaali on vaaleanpunaista kohinaa. Minun vastaväite tähän oli se että miksaajan tekemisiä ei ole rajoitettu millään speksillä, vaan hän voi laittaa ääniraidalla aivan mitä haluaa. Nyt sinä olet jo kyseenalaistamassa koko referenssitason käsiteen??? En ymmärrä mikä tässä on niin vaikeaa. :OI
Mielenkiintoinen viite elokuvateatterien äänentoiston mitoitukseen on JBL:n Cinema Sound System Manual. Sen perusteella mitoitetaan yksi 18" 600W lisäbasso jokaista 700 m3 kohden. Minulle pitäisi siis riittää 5% yhdestä.
Eli pääkaiuttimien kahdessa 6,5-tuumaisessa on jo nelinkertainen ylimitoitus säteilijän pinta-alassa. Lfe:t vaan pääkanaviin, niin jo riittää .
Kuinkas monta kuuspuolikasta niissä sinun pääkajareissa nyt olikaan, 20kpl? 18" elementtejäkin taisi olla 8kpl, eli kuuntelutilasi on ilmeisesti luokkaa messukeskus? E: Mutta aika epätarkka mitoitus tuo? Vai onko siinä speksattu kokonaisherkkyys koteloituna ja oletettu xmax, taajuusvaste/ulottuvuus jne? Esim 18" PA kartio 100l suljetussa ei välttämättä kummoisia leffajyrinöitä tuota vaikka tehoa olisi kuinka.
Vähän headroomia pitää olla... Pääkajarit on noilla 10kpl/puoli bassokeskarillakin ihan mopot, ainakin mitä tulee mataliin passoloihin. Keskialueella ja kompuradisutetussa yläpäässä riittää kapasiteetti hyvin. Teholla kompensoitavissa. Laskeva herkkyys matalilla voidaan usein kompensoida ekulla, sillä pa-elementeissä tehonkesto harvemmin rajoittaa saatavia äänenpaineita edes suljetuissa koteloissa (usein ne suunnitellaan kyllä reflekseihin). Eli siis tilanne, jossa elementti ei alkaisi vatkata vielä täyden xmaxinsa verran kun tehoa syötetään sen tehonkeston verran, on harvinainen. Normitilanteessa elementistä ja kotelosta saadaan aina kaivettua kaikki liikepoikkeaman rajoissa tulevat desibelit, kunhan ekutetaan vaste suoraksi, eikä mennä vain elementin ja kotelon tuottamalla tehoherkkyydellä. Esimerkiksi taas Maelstromissa tilanne on eri kun liikepoikkeamaa on niin paljon, että väitetty 1500w tehonkesto ei riitä vielä liiteriä pienemmässä suljetussa kotelossa elementin maksimaalisen liikepoikkeaman saavuttamiseksi, eli maks. spl:t jäävät saamatta. Suljetussa kotelossa ei tosiaan niitä hurjimpia jytinäitä saa ellei kartiopinta-alaa ole paljon. Pelkkiä jytinöitä ajatellen parempi kompromissi on 17-20Hz viritetty refleksi, joka antaa viritystaajuuden ympäristössä rutkasti enemmän painetta kuin suljettu. LLT taas käyttäytyy paineiden ja ryhmäviiveen kannalta enemmän kuin suljettu.
Laskut ei mene ihan suoraan noin koska isolla elementillä on parempi akustinen impedanssisovitus ilman kanssa. Siitä huolimatta voit olla huoleti. Sinulla on ihan varmasti riittävästi kartiopinta-alaa.
Tuohan on tietysti vain peukalosääntö suuruusluokan arviointia varten. Epätarkkuutta lisää se että kuutiojalat on konvertoitu väärin kuutiometreiksi. Dokumentissa on 5666 m3 kun oikea on 708 m3. Dokumentissa on lueteltu lisäbasson vaatimuksia sivuilla 17 ja 33. Kannattaa myös huomata että tavoitteena on 105-110 dB toisto peräti niinkin matalalle kuin 40 Hz!
Tietysti tiettyyn rajaan asti, mutta postaukseni pääkohta olikin ilmaisun "x kpl 18"elementtejä tietyn tilavuuksiseen huoneeseen" epätarkkuus. LLT viritetty maelstorm pyyhkii lattioita tuollaisella pakkogrillatulla suljetulla PA passolla, vaikka kartiopinta-ala olisikin sama. Itse en kyseistä luokitusta vaivautunut lukemaan, mutta ihmettelin vain oliko siellä tosiaankin noin epätarkkoja ilmaisuja, sillä eihän pelkästä kartiokoosta voi päätellä yhtikäs mitään. Ykskytän tarkentamaan 105dB @ 40hz nyt pääseekin jo lähes millä tahansa 18" elementillä vaikka sen olisi koteloinut kuinka hölmösti.
Okei. Palataan keskustelun alkuperäiseen aiheeseen. Jos olen ostamassa Thomannilta T-ampia, niin mikä sen pitäisi olla? Suunnitelmana on rakentaa neljä pientä bassolaatikkoa, jotta ne voi sijoittaa joustavasti huoneeseen. Jos 8 ohmin elementteihin päädyn, ajan niitä rinnan kaksi per kanava. Jos 4 ohmin elementteihin, sarjassa kaksi per kanava. Kooltaan 10" tai 12" ja päättämättä on vielä suljettu, refleksi tai passiivielementillinen kotelo. Simuloimalla jouduin toteamaan, ettei bandpassilla saa ainakaan satunnaisella, pakasta vedetyllä elementillä mitään etua refleksiin nähden. Tehontarve siis olisi realistisesti jotain 100W ja 200W välillä per laatikko. Mutta kun Thomannin ja T-ampien tapauksessa teho ei maksa paljoa mitään, niin sitä voi ostaa vahvistimen koko iäksi ja keskittyä tärkeämpiin kriteereihin. Eli mikä noista T-ampeista on siedettävän hiljainen, malliltaan uusi, teknisesti ongelmaton ja muutenkin hyvä? Kaikki voi toki modata tuulettimen vaihdolla, mutta sillä on aina myös haittapuolensa. TA1050 MK-X näyttää ryhmän suosituimmalta tuolla. Mitä siitä puuttuu tai mitä siinä voisi tai pitäisi pistää paremmaksi? Mihin tuon tehot riittävät? Missä tapauksessa joku 1400-malli olisi parempi? Kotelot ovat saman kokoisia eli 2U ja 44cm syvä. Eli 1050 sisältää enemmän ilmaa siis jäähtyy paremmin. Onko jollain kuvia näiden sisälmyksistä?
Ei mikään. TA2400 MK-X kannattaa ottaa suoraan, jos epäilee että teholle on tilausta tulevaisuudessa. Pienemmässä mallissa on pienempi muuntaja ja kaikki muukin "pienempää". Tästä seurauksena hukkateho ja lämpeneminen voivat olla aavistuksen maltillisempia kuin TA2400 mallissa. Käynnistysvirtapiikki on pienemmän muuntajan seurauksena myöskin pienempi pikkumallissa. Pääasiallinen ero on siis tehon tuotto ja tehon käyttö. Kuvia oli ainakin taannoin TA2400 MK-X mittauksia threadissa. Isossa mallissa muuntaja on iso, eikä se kyykkää tehopiikin tullessa yhtä herkästi kuin pienempi ja heiveröisempi, joka joutuu työskentelemään kovemmalla käyttöasteella kokoajan. Isompi malli toimii siis helposti tyhjäkäyntitehoilla suurimman osan ajasta. Miten merkittävä ero käytännössä on, sitä en tiedä.