< 400e aktiivikajarit musiikinkuunteluun

Hymy nous vaan kun sain äänet kuulumaan. Mites tuo balanced signal? Onko se automaattisesti päällä..

Välillä kuuluu pieni napsahdus. 24-bit 48khz päällä ja beta ajurit, sync status: internal

katsotaan miten vaikuttaa kun laitan näyttiksen hdmi ääni -ohjaimen pois käytöstä sekä realtekin äänikortin ohjaimet. Laitehallinnasta
EDIT: Ei ole napsahdellut aikoihin.

aiheikkinen oletko itse disabloinut muut äänikortit/-ohjaimet? Toinen mikä kannattaa tehdä on laittaa soittimesta buffer vähän pidemmäksi.. Itsellä auttoi joskus vastaavaan ongelmaan mutta en tiedä miksi...

Ja kannattaa kokeilla foobar2000

EDIT: joo eipä oo ollu vieläkään mitään häiriöitä äänessä. kaikki toimii. pelatessakin

 

Balansointi on aina käytössä main outeissa.

Täytyypä koettaa disabloida tuo näyttiksen äänikortti. Bufferit ja näytteenottotaajuudet yms eivät ole vaikuttaneet minulla mitenkään mihinkään.

 

Itselläni alkoi nyt ääni pätkimään kun otin E-MU:sta muutaman kerran sähköt pois koneen ollessa päällä.
Korjautui tietokoneen bootilla.

 

Ilmeisesti tuo emun W7 toimiminen on sitten jokseenkin kokoonpanokohtaista..

Eipä ole minulla auttaneet muiden äänikorttien disablointi eikä ajurien asentelut edestakaisin eikä boottailut eikä näytteistystaajuuksilla kikkailut

 

Nyt alko taas räpsymään... Mistäköhän johtuis, kun toimi pitkään ilman mitään ongelmia. Pitää yrittää poistaa ajurit ja asentaa uudelleen.

EDIT: Dodi asennettuu uudestaan.. Kuunnellaas taas vähän aikaa.
EDIT2: En oo huomannu pätkimistä enää

 

Toista päivää KRK 10S subi käytössä. (Mainit siis ovat saman firman Rokit RP5.)

Nyt alkaa olla säädöt korvakuulolta kohdillaan. Tasot on säädetty siten, että kun Emusta kääntää volat täysille, ollaan useimmilla biiseillä suojapiirien heräämisen kynnyksellä, siis voi helposti luukuttaa "täysillä" ja kuitenkin ilman säröä. Haittapuolena tässä järjestelmässä on lähinnä se, että tinnitys on pahentunut näissä kahdessa päivässä entisestäänkin ja merkittävästi.

Ensivaikutelma subista oli pompottava ja kumiseva, sijaintikin tuntui paljastuvan (korvasta metri vasemmalle), mutta onneksi nuo kaikki korjaantuivat soittamalla ja säätämällä jaot sekä vaiheet kohdilleen. Nyt subi integroituu monitorien toistoon, eikä subin olemassaoloa käytännössä huomaa normaali säädöillä lainkaan. Jakotaajuudeksi valitsin parista kokeillusta 80hz, jota manuskassa suositellaan käytettäväksi kun pääkaiuttimet kytketään line outeihin. Subin taso on pienimmällä asetuksella eli -20db. Ihmeen laaja asteikko, +6 - -20db(, XLR liitäntöjen signaali on on manusjan mukaan +4dBu ja RCA liitäntöjen taso -10dBu).

Voimaa saisi olla enemmänkin. Nyt systeemin maksimitasot jäävät subista kiinni, "täysillä" kuunnellessä monitorien tasoa voisi vielä nostaa aavistuksen, mutta subi alkaa esittää hyytymisen merkkejä, ääni menee särölle. Toisaalta kartio on vain 10" ja kotelo vajaat 50litraa, joten aivan hirmuisia ei voi odottaakaan. Kuten jo mainitsinkin, tinnityksen saa aikaan näilläkin paineilla. Pohjassa on jalkojen sijaan kerros jotain vaahtomuovia, samaa kuin monitorien pohjassa. Kotelo on sinänsä tukevan oloinen, mutta valitettavan köykäinen, epäilin aluksi olisiko kumina johtunut heppoisesta kotelosta, mutta se onneksi oli kiinni säädöistä. Volumesäätö ei seuraa aivan 1:1 monitorien äänenvoimakkuutta. Subin taso on nyt normaalisti soitellessa täydellisesti kohdillaan, mutta yökuuntelu tasoille mentäessä subi hiljenee ja tasoa joutuu räpläämään takapaneelista lisää. Automaattista virtaa ei ole, eli subi pitää sammuttaa takapaneelista päivän päätteeksi. Ei ole ongelma, pitäähän nuo monitoritkin sammuttaa aina erikseen.

Edellinen subi oli 2xResolution 15" 170L@17hz + TA2400MK-X, joten ehkä niiden aikana ehti tottua hiukan kovempaan auktoriteettiin.. Tarkkuus on tässä KRK:ssa parempi, resot olivat aavistuksen möliseviä ja löysiä, KRK on enemmänkin napakka, selkeä ja tarkka, kuten ovat nuo monitoritkin.

Kaikenkaikkiaan olen subiin vain tyytyväinen, en haltioissani. Jotenkin tuntuu, että hinta/laatusuhde oli tässä subissa luokkaa tyydyttävä tai hyvä, kun yleensä olen vaatinut ostoksiltani erinomaista suhdetta. Kyllä tämä silti käyttöön jää, vaihtamaan en lähde kun ei varsinaista vikaa kerran ole. Jotenkin lähes viiteen sataan euroon odotin jotain suurempaa.

 

Sulla taitaa olla haluttuun kuuneluvoimakkuuteen nähden selkeästi alimitoitettu laitteisto. Millaisiin kuuneluvoimakkuuksiin noilla pääsee, varmaan jotain 95 dBC avg? Ei korvien pitäisi soida vielä noilla äänenvoimakkuusilla ellei ääni ole reilusti säröllä. Livenä pystyy kuuntelemaan noin 105-110 dBC avg tasoilla parin tunnin keikan ilman että se aiheuttaa korvien soimista. Tosin live saundi on kyllä täysin erilainen kuin studio levyillä jonka vuoksi se ei rasita korvia läheskään yhtä paljon samalla äänenvoimakkuudella.

 

Herkkyys melulle on yksilöllistä. Toisilla voi syntyä kuulovaurioita jo yli 75 dB melussa. Tätä ei ole mitään syytä vähätellä, koska seuraukset voivat olla pysyviä. Lisätietoa voi katsoa vaikka täältä. Täällä voi laskea melualtistumista työsuojelun näkökulmasta. Tätä voidaan soveltaa myös vapaa-ajan meluun. Pari tuntia 105 dB:n melussa riittää ylittämään reippaasti koko työviikon sallitun meluannostuksen.

 

Riittäviin voimakkuuksiin päästään, nimittäin kuunteluetäisyys pääkaiuttimiin on noin 60cm ja subiin 100cm. Lähikenttäkuuntelu on hiukan eri asia kuin keikalla käyminen. Etukäteistavoitetta maksimipaineiden suhteen ei ollut, mutta kyllä nämä nyt saavat riittää joksikin aikaa. Ja toki riittävätkin, enhän suinkaan ihan aina kuuntele nupit kaakossa.

 

Niin on yksilöllistä, mutta kyllä tässä asiassa tehdään yleensä aina kaikkea muuta kuin vähätellään. Sinäkin ilmoitit tässä tuon alhaisemman dB lukeman vaikka työsuojelulaissa on oikeasti useampia raja-arvoja:

http://www.tyosuojelu.fi/fi/melu

Altistuksen toiminta- ja raja-arvot sekä toimenpiteet niiden ylittyessä

"Päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo on 80 dB ja ylempi toiminta-arvo on 85 dB. Päivittäinen melualtistus tarkoittaa A-painotettua äänitasoa, joka kahdeksan tunnin työpäivän aikana antaa saman altistuksen kuin altistava melu, mukaan lukien impulssimelu. Kuulonsuojainten vaimentavaa vaikutusta ei oteta huomioon."

Ja:

"Äänen huippupaineen alempi toiminta-arvo on 112 Pa, ylempi toiminta-arvo 140 Pa ja raja-arvo 200 Pa. Alemman toiminta-arvon ylittyessä työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Jos altistuminen melulle vastaa ylempää toiminta-arvoa tai ylittää sen, työnantajan on annettava työntekijän käyttöön henkilökohtaiset kuulonsuojaimet, joita työntekijän on käytettävä."

Miksiköhän tuo huippupaine on ilmoitettu Pascaleina? Ehkäpä siksi että 112 - 200 Pa on desibeleinä 134 - 140 dB SPL!!!

Asiasta saa hieman eri kuvan jos sanotaan että kuulosuojaimia tulisi käyttää kun äänenpaine on 80 dB, tai että kuulosuojaimia tulisi käyttää kun huippupaine on 134 dB. :OI

 

Kyse oli kuulovaurioista, ei työsuojelulaista. Katso linkittämäni Toppilan esitelmä sivu 5 otsikoltaan "Melu, kuulovamma- ja onnettomuusriski":

Kuulovaurioriski alkaa nykykäsityksen mukaan tästä. Valtioneuvoston asetuksen mukaisilla arvoilla osalle ihmisistä syntyy jo kuulovaurioita. 80 dB tasolla pysyy vielä puhealue kunnossa, mutta kuka audioharrastaja haluaisi tyytyä näin suppeaan kuuloalueeseen?

Minä puolestani olen huomannut kuulovaurion riskiä yleisesti vähäteltävän. Aivan kuten sinä olet tehnyt jo kahdessa kirjoituksessa.

En ole ollut tuota asetusta laatimassa, joten voin vain arvailla miksi näin on tehty. Eräs syy voi olla näiden mittausten ajallisen keston erilaisuuden painottaminen. Huippupaineella tarkoitetaan satunnaisia, millisekuntteja kestäviä, ääniä. Äänenpaine 112 Pa on muuten 135 dB SPL.

80 dB on päivittäisen melualtistuksen alempi toiminta-arvo. Tämän ylittyessä työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijän saatavilla on henkilökohtaiset kuulonsuojaimet. Lisäksi altistuneella on oikeus päästä kuulontutkimukseen. Kovakin satunnainen melu ei välttämättä ylitä tätä päivittäistä rajaa. Tämän takia on huippumelulle määrätty oma alempi toiminta-arvonsa 112 Pa. Kuulosuojaimia tulisi ehdottomasti käyttää kumman tahansa näistä toiminta-arvoista ylittyessä.

Päivittäisen melualtistuksen raja-arvo on 87 dB. Tämän ylittyessä on työnantajalla velvollisuus viipymättä korjata tilanne. Kun päivittäinen altistuminen vaihtelee huomattavasti voidaan käyttää myös viikottaista raja-arvoa. Sen suuruus on sama kuin päivittäisenkin.

Esimerkissäsi kuuntelit konserttia äänenvoimakkuudella 105-110 dBC pari tuntia. Melulaskurilla voit todeta tämän vastaavan päivän meluannoksena n. 99 dB ja työviikon meluannoksena n. 92 dB. Raja-arvosta mennään yli että heilahtaa. Tuon kuormituksen tasoittamiseksi tulisi kulkea pari viikkoa kuulosuojaimet päässä arkiaskareissakin .

Kuulovaurion korjaa yleensä vasta patologi. Niitä ei kannata ehdoin tahdoin itselleen hankkia.

 

Mun viestien pointti on siinä että on aivan helvetin suuri ero että puhutaanko dB SPL, dBC vai dBA:sta. Esimerkiski 150 dB SPL @ 1kHz aihettaa varmasti välittöman kuulovaurion, mutta infrataajuksilla sama äänenpaine aiheuttaa ainoastaan hetkellisen kuulokynnyksen alenemisen*.

* tästä infraäänien haitallisuudesta on olemassa tieteellinen tutkimus + youtubesta löytyy videoita autohifistista (steve meade) joka demoaa ihmisille miltä musiikki kuulostaa 150-160 dB SPL voimakkuudella.

Tältä pohjalta on aivan käsittämätöntä jos joku kehtaa väittää että kuulovauro voi tulla jo 75 dB voimakkuudella (=pölynimuri, auton taustamelu). Ero on noin 10000 kertainen siihen mitä korvat voivat kestää todellisuudessa (matalilla taajuuksilla).

Totuus&#8482; on se että melun/äänen haitallisuus on hyvin vahvasti riipuvainen sen spektristä/taajuudesta eikä pelkkä dB lukema kerro asiasta välttämättä yhään mitään.

 

Kuulo vaurioituu herkimmin niillä taajuuksilla, millä se on herkin, eli ns. puhetaajuudet. Ihan yleinen tilanne, että clubilla on puhetaajuuksilla meteliä ~90-95db, mutta bassot jyskii 10-15db kuumana, eli bassoja onkin 105-110db. Aika paljon olisi jo kuuroja, jos tämä tekisi välittömän kuulovaurion... Aika paljon on kyse ajasta. Ihminen voi olla hetkellisiä aikoja huomattavan kovassakin metelissä, tätä käytetään hyväksi monilla clubeilla / keikoilla. Kyllä niitä asioita sielläkin mietitään, ettei kaikki asiakkaat olisi kohta kuuroja.

Jos kuulo tuntuu clubin jälkeen vaimealta, on se merkkinä liian kovasta tasosta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että olisi syntynyt kuulovaurio. Pidän itse tätä lähinnä pienenä varoituksen sanalta korvilta. Ihmisen oma vaimennus on puuttunut peliin. Asiaa voi yökerhossa auttaa tulemalla välillä pois ainakin sieltä ihan lavan edestä, ja toisaalta ns. "sweetspotista". PA-yläpäät on aika suuntaavia, joten kovin meteli on ihan suoraan niiden linjalla. Korvatulpat on tietty pommivarma keino, mutta silloin jää osa fiiliksestä korvien ulkopuolelle. Ärsyttävin meteli on itselle, jos keskitaajuudet ja yläpäät on mixattu liian kovalle. Laulajan ääni alkaa säröytymään korvissa ja muut alueet alkaa hukkua tämän alle.

 

Kirjoitit konsertista, et Steave Meaden infrabassoista, et auton taustamelusta etkä pölynimureista. Kukaan ei mene konserttiin kuuntelemaan pelkkiä infraääniä.

Rehentelit sillä kuinka kovaa melua kestät kun aheikkinen oli kertonut tinnituksestaan. Se oli yksinkertaisesti typerää. Ole aikuinen ja lopeta naurettava venkoilu.

 

Totta, kuulovaurion alku huomataan yleensä noin 4 kHz taajuudella.

Jos klubeilla käytettäisiin tuollaisia äänenvoimakkuuksia niin suurella osalla asiakkaista olisi varmasti kuulovaurio. Musiikin tehon taajuusjakauma noudattaa melko hyvin vaaleanpunaisen kohinan taajuusjakaumaa. Jaetaan tarkastelu kahteen alueeseen: 20-200 Hz ja 200-20000 Hz. Spektrianalysaattori näyttää 20 Hz kohdalla 107.5 dB ja 200 Hz kohdalla 92.5 dB. Kun teho laskee näistä lukemista em. mukaisesti niin yhteenlaskettu äänenvoimakkuus on 126 dB !!!

 

Aina oppii jotakin uutta.

Jos äänenpaineeksi on jossain tapahtumassa x asetettu 95db, niin miltä taajuudelta tämä huippu säädetään? vai säädetäänkö tämä vain yleisen tason mukaan esim. koko spectrin kohinalla?

 

OT. Sorry...

Kun Suomessa puhutaan kuuloon liittyvistä vaurioista puhutaan nykyaikaisessa lääketieteessäkin "tasoitelluin" termein käytetyistä käsitteistä kuten kuulon alentuma yms. Maallikot ajattelevat usein, että tällöin tarkoitetaan jotain vähäpätöistä seikkaa. Tästä ei kuitenkaan ole kyse. Kuulon alentuma tarkoittaa esim. sitä, että joku henkilö on kiinnostunut äänentoistosta, kirjoittelee jollekin audiofoorumille kokemuksiaaan vahvistimien musikaalisuudesta, eikä kuule metsässä ollessaan sitä kun amppari pörrää muutaman sentin päästä korvastaan. Jos alentuma sattuu ikäville taajuuksille niin saa työpaikallakin olla aina se kaveri, joka ohjeet saadessaan kyselee muilta "mitä se sano?". Lapsilla, joille diagnotisoidaan kuulon alentuma osoitetaan isohko määrä kielen oppimisen tukea varhaislapsuudesta peruskoulun loppuun saakka (= tuntevat alusta pitäen olevansa huonompia kuin muut), jotteivat joutuisi elämään elämäänsä zombieina. Ääh. Kuulon alentuma ei ole tsoukki

 

Näissä voidaan asettaa raja keskimääräiselle ja huippuäänenvoimakkuudelle erikseen. Molemmat lasketaan koko kuuloalueelta. Keskimääräinen lasketaan A-painotettuna ekvivalenttiäänenvoimakkuutena ja huippuarvo C-painotettuna. Mittaustuloksesta ei enää voi päätellä millä taajuusjakaumalla se on saavutettu.

 

Aivan, sanoin ettei korvien pitäisi soida vielä 105-110 dBC avg äänenvoimakkuudella johon sinä aloit puhumaan melusta ja meluannoksesta. Väitit että "Pari tuntia 105 dB:n melussa riittää ylittämään reippaasti koko työviikon sallitun meluannostuksen."

Tässä on asian ydin missä sulla menee homma pahasti metsään. Tuo 105-110 dBC avg voi olla A-painotettuna vaikka 80-95 dBA avg riippuen musiikin spektristä. Pari tuntia 90 dBA avg melussä ei ylitä edes päivän sallittua meluannosta. Aika iso ero sinun väiteeseen verrattuna.

Ei se ole mitään rehentelyä jos toteaa ettei korvien soiminen välttämättä johdu pelkästään siitä että kuuneluvoimakkuus on liian suuri.

Toki korvien soiminen on merkki siitä että jossain on vikaa, ja ääni on aiheuttanut liian suuren rasituksen korville. Mutta vika ei välttämättä ole liian suuressa kuunteluvoimakkuudessa, vaan se voi johtua myös siitä että laiteiston ääni säröytyy ja sitä kauttaa muuttaa äänen spektrin keskialue/diskatti painotteiseksi jolloin se myös rasittaa korvia tavallista alhaisemmalla kuunteluvoimakkuudella.

Tämä on totta pop/rock musiikin studioäänitteillä. Akustisen musiikin spektri on yleensä lähempä ruskea kohinaa. Mutta se spektri joka syntyy clubin PA laitteistolla, akustiikassa ja 10-15 dB sähköisellä bassokorostuksella on täysin erilainen kuin vaaleanpunainen kohina, joten tuo sinun laskema dB-lukema on väärä.

 

Kyse oli konsertista ja kuulon vaurioitumisesta. Konsertteja on hyvin erilaisia. Päiväkodin joululaulukonserttia, Oskar Merikannon yksinlauluteoksia, kansanmusiikkia tai melkein mitä tahansa ulkoilmakonserttia kuunnellessa matalien taajuuksien osuus jää vaatimattomaksi. Kuvaamasi esimerkki on erittäin poikkeuksellinen, eikä siten sovellu tarkasteltavaksi yleistapaukseksi.

Kuulon herkkyys matalilla taajuuksilla nousee äänenvoimakkuuden kasvaessa. 105-110 dB alueella tulisi myös kuulovaurion riskiä arvioidessa käyttää C-painotusta. Valitettavasti lainsäädännössä on päädytty käyttämään paljon hiljaisemmille taajuuksille tarkoitettua A-painotusta jatkuvan melun mittauksissa. Päätökseen on voinut vaikuttaa matalataajuisen melun ehkäisyn kallius.

Aheikkinen kirjoitti "kuitenkin ilman säröä".

Vaaleanpunainen kohina kuvaa verrattain hyvin kaikenlaista musiikkia keskitaajuuksilla. Vaste laskee tästä sekä matalia että korkeita kohden.

Minkälainen on mielestäsi klubin PA-laitteiston suhteellinen taajuusjakauma oktaavi- tai terssikaistoittain?