Nykyinen käytännössä kiinteän antojännitteen omaava 1A Mascot notkahtaa ajoittain polvilleen ja säädettävyyttä olisi kaivannut jo montakertaa aiemmin, ajattelin että laboratorio lähteen sijaan tekisin ite rakennussarjasta säädettävän ja vakavoidun vähän tehokkaamman kuin tuo 1A virtalähteen. Suomesta en nettikaupoista löytänyt yhtään ja google antoi tälläisen http://electronics-diy.com/electronic_schematic.php?id=654 Osaako joku viisas heti kertoa onko tuossa menty jossainkohdin täysin metsään? Törmäsin jossainkohdin tekstiin missä joku heebo oli parannellu tuota alkuperäistä kytkentää, mutta ei kertonut miten. Itse en kykene sanomaan yhtään että mistä parantaa ja miksi. Rakentaminen onnistuu kyllä. Kotelo löytyy jo ja Partcosta katselin valmiiksi ostalistan mukaan tuotteet virta ja jännitemittarilla sekä tuplasti (180VA) ylimitotetulla rengassydän muuntajalla ja tasurilla. Näin siksi koska oli ajatuksena myöhemmin tehdä viereen samaan koteloon toinen vastaavanlainen virtalähde ja kuormittaa samaa muuntajaa ja tasuria. Onko P2 virranrajoituspotikka pakollinen ? Vai aiheuttaako suora karva ongelmia? Tekstin mukaan ei. 1W potikka maksaa aika suolaisesti, näin periaatteessa. Ideoita saa esittää jne.
Hei, ei siinä ehkä täysin ole menty metsään, mutta (mielestäni) ainakin pahasti karheikon puolelle, ellei jopa pusikkoon. Suunnittelu lienee 1970-80 luvulta sen ajan komponenteilla, 2N3055 ja LM317 ovat aikansa luotettuja työhevosia, mutta nykyisin saa jo edukkaasti parempaakin. - toisiosulake (F2) laitetaan heti muuntajan jälkeen, voi sinne loppuunkin omansa laittaa jos tuntuu siltä. - 35A tasasuuntaajapalikka ei maksa paljon, turha käyttää irtodiodeja. - TO3 -koteloisia tehotransistoreita on nykyisin vaikeaa löytää. - tuollaisella säädöllä 317 säätää kyllä lähtöjännitteensä kutakuinkin oikein, mutta sen perässä on neljä PN-liitosta ennen varsinaista lähtöä, ja jos olet katsellut 2N3055 ominaiskäyriä, eivät ne ole kauniita nykypäivän trankkuihin verrattuna, eikä tuossa ole minkäänlaista takaisinkytkentää lähdöstä säätöpiirille. Notkuu kuormitettaessa. - virtasäätö on varsin karkea, siinäkään en näe minkäänlaista takaisinkytkentää, rajoitetaan vain päätetrankkujen kantavirtaa, huom. myös kommentti yllä. Kokeiluissa on ihan kliffaa, jos voi rajoittaa virran edes kymmenien milliämpäreiden tasolle, ennenkuin polttaa jotain kallista ja vaivalla rakennettua. Siihen riittää 1ohm vastus, tavallinen potikka ja opari. Kunnollisessa virranrajoituksessa ledit näyttävät, onko lähde jännite- vai virtasäädössä. - etsi kytkentöjä, joissa on käytetty joko kaksikko-nelikko oparia tai ehkä LM723 jossa on jännitteensäätö ja virranrajoitus itsessään sopivasti kytkettynä, siitä saa jopa foldback-virtalähteen, jos osaa. Lisää virtaa siitä saa ulkoisilla tehotrankuilla. Käytä uudempia ja parempia trankkuja kuin 2N3055, ellei sulla satu olemaan niitä valmiiksi kellarissa. Jonku kotimaisenkin rakennusohjeen varsin pätevän tuntuiselle teholähteelle joskus vuosia sitten bongasin, toimintaperiaatekin oli varsin hyvin selvitetty, en vain nyt jaksa lähteä sitä metsästämään, linkki jäi duunikoneelle kun sellaista vielä oli. - jätkä on pistänyt kuvassa jäähdydyselementit vaakasuoraan. Ei noin tehdä. Jos erillistä puhallinjäähdytystä ei ole, ne laitetaan pystysuoraan, jotta ilma liikkuu... t:janne :hitme: puoliso, koira ja kissa :sleep:
Moi. Miksi toisiosulake kannattaa laittaa, jos kuitenkin laittaa nuo mitkä kuvassa näkyy, eli systeemin alku- ja loppupäähän? Toki on parempi varmistaa sulakkeella kuin käräyttää jotain, mutta onko tuossa jokin erityinen syy tai sääntö? Kiinnostaa myös nuo konkat tasasuuntausdiodien rinnalla. En ole ennen nähnyt tuollaista kytkentää käytettävän. Mikä on konkkien tarkoitus ja onko ne ihan peruspolkoja, vaikka konkkakuvassa (siis piirrosmerkissä) toinen suorakaide on hiukan paksummalla viivapaksuudella? Tuleeko mieleen mitään laitetta (tai ongelmatilannetta), jonka tasasuotoon kannattaisi lisätä nuo konkat jälkeenpäin?
Noita konkkia joskus käytetään tasureiden rinnalla, häiriönsuodatushan siellä. Muoveilla tekisin ne. Ja samaa mieltä, tuo kytkentä oli aika kuppasen näkönen, oikeasti kunnollinen säädettävä virranrajoitus on melko rok monesti, ilman en tulis toimeen. Hitsi kun mulla oli joskus hyvä kytkis poweriin, mutta ei sitä enää o. ookko kattonu www.epanorama.net:in tarjontaa?
Tuota vähän epäilinkin, mutta eikös 2n2 250V konkka ensiön rinnalla, vaiheen ja nollan välissä, ole siinä samasta syystä (?). Ehkä ne poimii häiriöitä eri taajuuksilta? Mitä taajuuksia ja kuinka paljon nuo 4x100n ja 2n2 -konkat suodattavat?
Tässä on fiitsörit about kohdallaan, ainoastaan virranrajoituksen toteutus on IMO aika villi. Ja teholähteen tekemisessä maksaa muuntaja/kotelo/jähkäri. Muu tavara about aika vähän.
Eipä tuossa minusta oikein mikään ole kohdallaan. Konpensoinnin puute joka paikassa tekee laitteen todennäköisesti oskillaattoriksi. Käyttämättömän oparin kytkentä jne...
Miksi toisiosulake kannattaa laittaa heti muuntajan jälkeen? - ensiösulake täytyy tyypillisesti ylimitoittaa, jotta se kestää muuntajan syöksyvirran, tällöin se ei pala toision ylikuormitustilanteessa, ellei kysessä ole täysi oikosulku. Paloturvallisuussyyt. ^ ja ^^ oikeassa olette, tuo nyt vain tuntui paremmalta vaihtoehdolta kuin ensiksi esitetty, en äkkiä muutakaan keksinyt... j (tarkennus)
No siis jos lähtökohta on Mascot 6823. Lienee toi rakennussarja n+1 kertaa parempi ? Ei sentään mitään laboratorio juttuja tarvita.
Joutaako joku valmistamaan kys rakennussarjan piirilevyn kohtuu korvausta vasten ? Ilmotella voipi vaikka privassa jos ei halua julkisesti. Kun ei viittis alkaa syhertää näkkärille ja katkoo siitä linjoja Eli siis valotus ja syövytys jne. Ite juottelen.