Hyvä, että sulatus toimii vaikka konetta käytetään ulkopuolisella ohjauksella. Ihan vain esimerkkinä kerroin. Työskentelen itse tällä hetkellä rakennusautomaatioprojektien toteuttamisessa. Ilmeisesti rajoittamalla lto:n nopeutta tehostetaan sulatusta entisestään koska niihin törmää pyörivien lto:n sulatusohjelmissa.
Muistin nyt, että olet aiemminkin maininnut tästä asiasta. Siis jos tuo ylläoleva toiminto on vain vaatimuksenasi, suosittelen ehdottomasti yksinkertaisinta konetta (Onnline tai Enervent EC-automatiikalla) ja viiden kympin virranvalvontarelettä. Rele keskukseen ja jonkin toisen ohjattavan laitteen syöttö virtamuuntajasta läpi ja releeltä ohjaus LTO-koneen koskettimille (pienempi nopeus). Tämä toimii siis, jos jokin toinen laite on käytössä kun ollaan poissa. Ei tuohonkaan mitään väyläratkaisuja tarvita.
Tunnut ymmärtävän asiasta enemmän kuin Enerventin edustajat. :king: Onnisen myyjät eivät ymmärrä yhtikäs mitään Onnline eco XL:n sielunelämästä. Kuulostaa halvalta tuo ehdottamasi systeemi. Oliskohan tuohon kytkimeen yhdistettäsvissä myös hälyt fiksusti? Tässä ketjussa on pulpahtanut esiin yksi potentiaalinen vaihtoehto tuon tarvitsemani kotona/poissa automaatio-ketjun toteutukseen, ja se on tuo Albloy Control +. Osaatko sanoa saisko tuon Eco XL:n tai Pandionin liitettyä tuohon Control + ohjaimen poissa tilaan helposti?
Täällä kun päästiin ilmanvaihtokoneen ohjauksiin, niin löytyisikö keltään hyvää ratkaisua ILTO440 Premiumin jäätymisenestoon? Koneessa on valokenno, mutta jäätyminen aihettaa aina vähintään 30 minuutin sulatuksen. Pyrkimys olisi siis välttää tuo jäätyminen kokonaan. ILTOn oma esilämmitysvastus ei suoraan ole ratkaisu, sillä se menee päälle kun sulatustoiminto lähtee käyntiin.
Miettinyt NAS:in hankintaa, ja yhtenä argumenttina voisi olla,että sen avulla pystyy ohjaaman Z-Wave laitteita ilman erillistä tietokonetta/täysveristä serveriä esim. iPadin avulla. Onko tietoa onko tämän tyyppinen viritelmä mahdollinen? Jos on niin millaisia härveleitä/ohjelmia vaatisi toimiakseen? Vai onko helpompaa hankkia suoraan täälläkin mainittu MiCasaVerde?
NAS on tyhmä laite, jonne vaan tallennetaan dataa, ei sen avulla ohjata mitään. Tietysti jos itse virität linuxin, joka sekä nas+zwave samaan aikaan, niin varmasti toimii, mutta tyylikkäällä käyttöliittymällä ja helposti tehtynä saat kyllä tulhlata varmaan satoja tunteja työtä ja siltikään et pääse lähelle micaseverden tulosta. Lyhyesti sanottuna perusNAS ja micaseverde maksaa niin vähän, että en oikein näe järkeä lähteä tekemään näitä itse.
Garret. Mistä löysit tuohon hintaan tuon Eco XL:n? Onko hinta vain sinulle tehty tarjous? Hanakat verkkokaupasta löysin ainoan hinnan netissä eco XL:lle... 2 495,00.
Kannattaa muistaa että Enerventissä (ainakin Pingvin EC) tämä sulatusautomatiikka on oletuksena pois päältä. Viime talven kokemuksella voin sanoa että sitä tarvitaan. Harmi vaan kun kenno jäätyi kolme kertaa ennenkuin tajusin metsästää tuon tiedon. Kytketään päälle jumpperilla joka löytyy ohjauskortista. Melkein suosittelisin toista konetta.
Itselleni on tulossa Siemens S7-300 (315-2DP) / 96DI + 64 DO + RS-232C (GSM ohjaus) + Ethernet (etäohjaus) + OP177B (paikallis ohjaus tuulikaappiin) + ET200M (16DI/16 DO) hajautus autotalliin . Väyläksi tulee profibus ja kytkimet normaali I/O:na, lähdöt releiden perään. Logikkaa kaapiksi normaali ryhmä + mittaus keskuksen lisäksi 800x1000 kaappi .Toivottavasti roinat mahtuu. Mietin KNX:ää mutta sen saa ympättyä tuohon logiikkaan myöhemmin kun hommaa vain oikeanlaisen ETN-kortin. Kallis on tuo koko systeemi tehdä KNX:llä mitä olen ajatellut. Lattian valu oli tänään ja jo alapuolelle meni 400m putkea. Itse kun noita työkseni teen niin teen kaiken itse. Ei kallis kun hommannut roinat Saksasta/englannista käytettynä. Niin ja kyllä minä ainakin toteutan kiuas ohjausen GSM:llä..
Missä tuo tarjous??? Meillä on koneen hankinta juuri edessä ollaan SunAirin RW:tä mietitty. Siinä ei ole ollut vikoja huhujen mukaan. Lisäks siihen tulee uus käyttöliittymä tässä kuussa joka mahdollistaa myös MODBUS liitynnän laitteeseen. http://www.airwise.fi/php/pdf/SunAIR RW130EC.pdf
Talotekniikkaa ihan loppuun asti koneiden käskemänä ulkomailta: http://www.electronichouse.com/article/apple_of_their_eye/ En edes uskalla kuvitella konffauksen määrää tuollaisen systeemin takana.
Monella on ollut Pingvinin kanssa ongelmia ja useasti syyksi ehdotetaan liian pientä tehoa rakennuksen tilavuuteen nähden. Enerventin oma ohjeistuskin viittaa tähän. Tästä syystä en sitten viitsinyt alkaa vääntämään kättä IV-suunnittelijan kanssa siitä riittäisivätko LTR-3 tehot sittenkin, vaan valitsin suoraan riittävän teholuokan koneen. Noudin tänään LTO-koneen ja Enerventhän se todellakin on. Ei tosin Pandionista riisuttu malli, vaan Enerventin vientimalli Pingvin XL. Laadukkaan oloinen laite. Ja edullinen. Maksaa Enerventin tarroilla Puolassakin (jossa LTO-koneet tunnetusti edullisia) yli 2 200 euroa.
Ostin Ouman Plus ja juuri asennetin se juuri itse, osaksi ainakin. Niin kun sa aina kotiautomaation systeemissa paras se olisi uusi rakennuksen. Ouman Plus yhdistää lämmitys ja valvonnan eli se on hyvä kokonaisuus. Täytty ota kuitenkin huomion että jos talossa on kaukolämmitys sitten Ouman Plusin säädin ei riittä tai kaukolämpökeskusessa on oma säädin. Minulla on kaukolämmtiys ja Ouman EH-203 säädin, se voi yhdistää Plusin kanssa Modbusin kautta. Integrointi ei kuitenkin ole täydellinen, sa vain Ouman Plusin näytölle lämminveden lämpötilat. Laite toimi ohjeiden mukan ja ongelmoitta. Jos jokulla on perustietoja säköasennuksesta kaikki anturointi voi tehdä itse. Työlas on kaapeleiden laitaminen koko talon, itse tekin se välikaton kautta. Huomatuksia: -Oumanin näyttö on suht. pieni ja 'köyhä' -Integrointi Ouman EH-203 säätimen on heikko -Vaikka verkko liitäntä on, Web palvelin täytty osta eriksen Oumanilta on tulossa oma verkkopalvelu Ounet. Sitten Ouman Plus voi liittyä sen palvelun ja saa ilmaiseksi eri palvelut.
http://www.engadget.com/2011/05/11/editorial-android-home-is-the-best-worst-thing-that-could-happe/ Google siis kehittämässä omaa mesh-protokollaansa. Miksi eivät käytä viime vuonna lukkoon lyötyä Bt 4.0:aa missä on Nokian kehittämä Wibree/Low Power-tekniikka? Näitä nyt näyttää tulevan viimein markkinoille ja hinnat vielä 20$ luokkaa mutta kun massatuotanto lähtis käyntiin niin teoriassa Bt-moduulin hinta olis 1$. ( Missä vaiheessa saa bt4-moduuleja missä voi vapaasti liittää inputteja ja outputteja haluamiinsa laitteisiin...)
Mielenkiintoinen yhteensattuma. Kone ei ole vielä edes asennettu seinälle, mutta juuri eilen kannoin sen pois teknisestä tilasta ja varmaan siksi aloin taas tänään puuhastelemaan asian parissa. Maalari tuli nimittäin tänään hommiin ja aloitti teknisestä tilasta. Sen jälkeen on tarkoitus asentaa laite kiinni. Paljon on suunnitelmia tuon laitteen varalle. Ja ongelmiakin on tullut aiempiin suunnitelmiin. PLC-ohjaus on nyt uudelleen mietinnässä. Lämmönsäätöjärjestelmäksi on tulossa Oumannin EH-800. Siihen sopii antureiksi tavallinen senttejä (tai kymmeniä) maksava NTC-vastus. Siksipä haluaisin hyödyntää sen ulko- ja sisälämpötila-antureita kaikissa talotekniikka-sovelluksissa, enkä asentaa erillisiä PT100:ia logiikkayksikköön tai 1-wire antureita. EH-800:een pääsee html:llä kiinni ja nuo lämpötila-arvot on kaapattavissa sieltä. Koska talotekniikkaan liitetään joka tapauksessa 1-wire ja sen tuottamaa dataa esitetään web-sivulla, mietinkin nyt uskaltaisinko toteuttaa LTO-koneen ohjauksen 1-wire kytkimien kanssa ja jättäisin PLC:n muille toiminnoille. LTO-koneesta kun olisi tarkoitus joka tapauksessa saada erilaista informaatiota näyttöpäättelle (suunnitelmissa mm. eri lämpötiloja, hyötysuhde, onko talteenotto päällä, jne) ja näin ollen LAMP-alusta olisi paljon luonnollisempi vaihtoehto. Muuten joutuisin lukemaan logiikka-yksiköstä tilatietoja ja se asettaa omat haasteensa. Joka tapauksessa ensimmäisenä toteutetaan tuo "köyhän miehen vakiopainesäätö". Eli jos käytetään liesituuletinta tai keskuspölynimuria, kompensoidaan niiden aiheuttama alipaine takkakytkintä hyväksikäyttäen. IV-suunnitelman mukaan meillä Qp=87l/s ja Qt=77l/s. Suunnittelija on siis ajatellut että rakennus olisi 10% alipaineinen. Voi olla että koetan saada tuota hieman pienemmäksi (5%). Keskuspölynimurina on Puzer oiva. Sen käyttö aiheuttaa aiheuttaa 54 l lisäpoiston. Liestituulettimena toimii Vilpe E150 P -huippuimuri. Meillä painehäviöksi tulee n. 50 Pa (neljän metrin kanava) joten maksimiasennossa käyttö aiheuttaa 70 l/s lisää poistoilmavirtausta. ECO XL:ssä takkakytkin toimii niin, että tulopuhallin käy nopeudella 4 ja poistopuhallin nopeudella 2. Jos oletetaan että nopeus 4 olisi tarkoitettu tehostettuun ilmanvaihtoon ongelmatapauksissa, niin laskennallisesti (87 l/s + 30%) kone saisi toimia maksimiteholla (100 Pa painehäviöllä 135 l/s). Kolmosasento olisi hieman yli tavoitteen (esim. 70%) talvikäyttöä sekä kesäyöjäähdytystä varten, ja kakkosasento hieman alle tavoitteen (60%) helteitä silmällä pitäen. Ykkönen sitten tilanteisiin jolloin ollaan poissa kotoa. Tällöin imuroitaessa, normaalisti talosta poistuisi 135 l/s ja korvausilmaa saataisiin 77 l/s. Nyt kompensaation avulla tilanne olisi niin, että poisto olisi edelleen 135 l/s mutta tilalle tulisikin 128 l/s. Vastaavasti ruokaa valmistettaessa, ero olisi hieman suurempi (151/77 -> 151/128), mutta silti paljon parempi kun vakiona. Takkaa varten en ylipaineistusta tarvitse lainkaan. Siitä pitää huolen korvausilmakanava. Tuo toteutettaisiin täysin mekaanisesti -ilman älyä- virranvalvontarelein. Eli sekä keskuspölynimurin, että huippuimurin syöttöön keskuksen päähän virranvalvontareleet, ja koskettimiin rinnan tulo ECO XL:tä niin että kumpi tahansa laitteista käynnistetään, rele vetää ja sulkee koskettimen, ja lto-kone kytkee ylipaineistuksen 15 minuutin ajaksi päälle.