Suljettussa kartio on refleksiä paremmassa kontrollissa ilmajousen takia. Ilmajousi on apuna palauttamassa kartiota nollapisteeseen, mutta tosiaalta se on myös aiheuttamassa ilmajousisäröä, jota aiheutuu ilman epälineaarisesta puristuvuudesta sekä siitä ettei elementti (jonka jousitus on suunniteltu antamaan lineaarisesti kumminkin puolin laskevat Klippelit) näe samanlaista vastusta ulos- ja sisäänpäinliikkeen aikana, jolloin aallonpuolikkaa leikkautuvat epäsymmetrisesti ja tuloksena pääasiassa H2:sta. Myös vahvistimen epälineaarisuudet voivat korostua suljetussa, sillä suljettu ei tunnetusti juhli herkkyydellä. Samoin nuhaisten elementtien puhekeloissa alkaa tapahtumaan enemmän lämpöön liittyviä toistovirheitä kuten kompressiota ja lämpömuistia (kovan pyyhkäisyn jälkeen tehty hiljainen pyyhkäisy toistuu normaalia hiljempaa). Suljettu on silti monopolien kingi, lisää vaan tehoa ja kartiopinta-alaa - jos näet kartioiden liikkuvan referenssitasolla, sinulla on ongelma .
Kun tuulettimien modaustarvettakaan ei ole niin tämähän vaikuttaa todella kiinnostavalta vahvistimelta. Ei Behringer DCX2496 ole tässä suhteessä yhtään parempi.
Joo, ei ole niin. Tuota samaa asiaa murehdin jo tuon DCX:n kanssa. Muutoin Crownin EQ on DCX:ää parempi. DCX:ssä suotimien max Q-arvohan on 10 kun se Crownissa on 35, eli todella jyrkkiä suotimia tuolla voi tehdä. Niin siis suljettu kotelohan vastustaa liikettä molempiin suuntiin. Kartion työntyessä ulospäin koteloon syntyy alipaine, mikä pyrkii imemään kartiota takaisin. Toiseen suuntaan mentäessä koteloon tulee ylipaine, mikä pyrkii työntämään kartiota ulospäin. Elementille tulee voimakas jarru liikkeiden ääripäissä, mutta toisaalta voisi luulla ilmanpaineen helpottavan (kiihdyttävän) elementin liikettä sen liikeratojen välillä. Se miten lineaarisesti tuo ilmajousi sitten käyttäytyy, on taas oma asiansa.
Mitenkäs veljet toi Tampin 2400 soveltuisi vielä hiukan normaalia hankalammille kuormille... Mulla on rakentumassa JL-Audio 13W7:ään perustuva subi ja siinä on 2*1.5ohm puhekelat. Sarjassa kuorma olisi siis 3ohm ja mitenköhän T-Ampit suoriutuu siitä sillattuna..? Hyllyssä olisi Tamppi 2400 valmiina, mutta tuleeko siitä höyryt ulos tuollaisella kuormalla..? Olen myös harkinnut Behringerin Inuke NU3000 D-luokkalaista. Onko kellään kokemuksia ko. laitteesta subeja ohjaamaan? Teatteri meinaa olla kuuma muutenkin, joten kaikki ylimääräinen lämmöntuotto olisi mukava saada pois!
...yksi vaihtoehtohan taitaisi olla, että ajaisi subia vain toisella kanavalla ja antaisi toisen kanavan odottaa aikaa parempaa, tai olla "varaosana" jos toinen sattuisi kärähtämään Reilu 1kW pitäisi olla riittävästi tehoa ja 3ohm ei pitäisi olla yhdelle kanavalle ongelma..
Veikkaan että riittää. Vaikka jännite-/tehohäviöt trankuissa, emitterivastuksissa, lähdön sarjakelan demppausvastuksessa jne. kasvavat sitä suuremmiksi mitä piempää impedanssia ajetaan, niin häviöt ovat aina riippuvaisia siitä kuinka kovaa soitetaan. Ammattikäytössä (saattaa) posahtaa alle speksien menevillä kuormilla kun vahvistinta ajetaan täysillä kokoajan, mutta kotikäytössä suositukset voi yleensä alittaa ilman haittavaikutuksia. Ei nyt kuitenkaan mitään "rautanaulaa" kannata ajaa vahvistin sillattuna..
Jos suljettu kotelo kyseessä, ongelmaa ei välttämättä ole, mutta refleksin kanssa on. T.ampin puuttuvan ylimitoituksen vuoksi savu saattaa pöllöhtää, vähintään virranrajoituksen toiminta sotkee soundia. Ulos otetulla teholla ei juurikaan ole merkitystä, varmaankin mentäessä yli parinkymmenen watin tehon, trankkujen SOA ylitetään ja toiminta on pyhän hengen varassa
Suljettuun koteloon tulee 13W7, ainakin toistaiseksi. Taidan kuitenkin pelata varman päälle ja tilata tarpeeksi ison toisen päätteen ja käyttää siitä vain toista kanavaa. Jospa joskus vaikka hankkisi vielä yhden 13W7:n kahden SDX15:n lisäksi
Tuskin 20w teho TA2400:sta saa polvilleen vaikka olisi 1ohm. Yleensäkin noissa on ihan toimivat suojat. Tehot varmaankin tippuu aika rajusti alle 4ohm kuormilla. En tiedä miten nuissa toimii tuo suojaus? katsooko vahvistin liian alhaiset ohmit oikosuluksi ja katkaisee pelin? Anyway, noiden kanssa kannattaa kyllä suosia mielellään 8ohm elementtejä. Koteloita simuloidessa kannattaa aina tarkkailla myös sitä impedanssikäyttäytymistä. Niin ja sillattuna vahvistimen näkemä ohmimäärä puolittuu kaiuttimesta riippumatta. Tuossa tapauksessa sillattuna kuorma olisi 1.5ohm vahvitimessa... aika matala on...
Korjaus omiin tietoihini. Tulopuolen EQ:ssa siis 6kpl korjaimia/kanava ja lähtöpuolella 8kpl/kanava. Hertsit ja Q-arvon voi säätää satasen(0.00) tarkkuudella, kunhan luvun vain itse näppäilee.
Niin se vaan on. Mitoitus on todella tiukalla, mitä niitä kaupallisia mitoituksia on katsonut. Matalilla impedansseilla ongelma tulee nopeasti vastaan, kun trankun ylioleva jännite on suuri ja virta onkin pari kertaa suurempi kuin laskennallinen. Laskeskele itse ja totea... Suojaukseenkaan ei aina noissa voi luottaa, oikosulku tapauksessa toimii, mutta alhainen impedanssi voikin onkin tappava. Itsekin joskus saanut savut pihalle
Olen tullut vuosien varrella "käräyttäneeksi" aika monta laatuvahvistinta. Näissä on aina riittänyt jäähtymisen odottelu tai sulakkeiden vaihto laitteen kuntoon saattamiseksi. Kaikki tuntemani hajonneet t.ampit ovat vaatineet huoltoa. Väittäisin että t.ampin suojaukset eivät ole alkuunkaan riittävät. Toivottavasti edes täyttävät määräykset.
Sulakehan ei tunnetusti suojele trankkua vaan trankku sulaketta. Ulkopuolisia häröjä ja piikkejä vastaan sulakkeet toimivat hyvin (mutta sitä varten on muut paremmat suojat olemassa), mutta siinä vaiheessa jos trankku menee jostain syystä oikkariin (lähes aina trankun jalat palavat oikkariin, eivätkä erilleen), niin virtalähteen virranantokyvystä riippuen muut trankut seuraavat perässä sekunnin miljoonasosassa ja nuhaisemmalla pumpulla kolme miljoonasosaa myöhemmin. Näissä tilanteissa ei mikään sulake tai mikroprossulla ohjattu suojausjärjestelmä ehdi millään reagoida, jotta se säästäisi muut trankut. Lämpöjä olisi hyvä seurata ja trankkujen virranjako olisi hyvä tarkastaa (jälkimmäinen koskee lähinnä b/ab-luokkaisia). Trankun yhdyskohdan (junction) lämpötila voi olla vaikka 150 astetta siilin ollessa 50-asteinen ja trankkujahan ei halpiksissa varmaan paljoa sovitella, joten virranjako voi heitellä paljonkin. Epätasainen virranjako lisää sitä riskiä, että yksi trankku ylikuormittuu/-kuumenee, palaa ja polttaa kaikki muutkin mennessään.
Sulakkeet ei tosiaan suojaa mitään... Monessa laitteessa tuntuu lämmönhallinnan suunnittelussa olevan suurimmat ongelmat, ei niinkään trankkujen väliset yksilöerot. Trankkuja ladotaan riviin profiiliin, keskimmäiset käy joitain asteita lämpöisempänä. Ei se tosin paljoa vaikuta, mutta hieman isompi virta niiden läpi kulkee ja lämmittää entisestään enemmän. Myös kiinnityksessä tuntuu, varsinkin halpiksissa olevan ongelmia. Hieman huonompi kiinntys yhden trankun kohdalla ja savut tulee ulos. Trankkujen väliset eroavaisuudet ei kuitenkaan pääteasteessa kauheasti vaikuta, emitterivastukset tasaavat kuitenkin melkoisen hyvin virran eri trankkujen kesken. Sen sijaan lämpötilaerot trankkujen välillä vaikuttaa trankun kynnysjännitteeseen ja sitäkautta trankkujen välisiin virtoihin.
Tuulettimet kannattaa pitää edes hitusen päällä T.Ampeissa. Paras kun uhraa jokusen kympin ylimääräistä ja ostaa kunnolliset hiljaiset tuulettimet. Sillattuna pitää huolen ettei kuorma pääse liian matalaksi.
Olen miettinyt näiden sarjavastusten ohittamista kokonaan yllä mainitusta syystä. 220mA sulakkeessa (20mm pitkä) on vastusta yli 2ohmia ja 10A sulakkeessakin noin 0,1 ohmia, yleismittari on tosin aika epätarkka 0,1 ohm -tarkkuudella mittaava. Harvassa on ne tilanteet, jolloin sulake pelastaa mitään (ellei alimitoiteta). Päätteiden mikroprossulla ohjattu suojaus toimii huomattavasti paremmin ja selkeästi pääasiallisena suojana, esim. kajaripiuhan vahinkokosketuksesta suojamaahan ei sulake pala vaan pääte menee prossun ohjaamana vikatilaan. Reagointiaika on nopea eikä rautaa sula kosketuskohdasta nimeksikään. Seinästäkin on pari kertaa pompannut 10A sulake eri tilanteissa, mutta päätteen sisältä ei ole 10A sulakkeita palanut. Ehkä nopeasti palava olisi yhtä nopea kuin seinän hidas hyppysulake...
Mites muuten tämmösessä digipäätteessä toimii noi Gainit? onkos ne digitaaliset askelvaimentimet vai? aika isot pykälät on tässä Crownissa noi...joskin DSP:stä voi mielenmäärin säätää tasoja näiden lisäksi.
Riippuu aivan siitä miten ne on toteutettu. Jos pääset niitä softalla ohjaamaan niin sitten ne varmaan ovat digitaaliset. Jos taas täytyy sormilla pyörittää nuppia, niin on hyvät mahdollisuudet että vaimennus on toteutettu analogisesti.
Arvailuksi menee, niin monta eri tapaa totuttaa. Voidaan säätää vaikka ihan analogista jänöä ennen kuin se menee ADC:lle. Voi myös olla, että biteistä tehdään DSP:n jälkeen analogista signaalia tasonsäätöä varten. Tällöin signaali menee vaimennettuna pääteasteen komparaattorille tjsp, joka tekee tästä tasosäädetystä analogisesta signaalista bittejä pääteasteelle, joilla käsketään transistoreita päälle ja pois päältä. Vaimennus voidaan tehdä myös digitaalisena, mutta kun puhut hyppäyksistä, niin se kuulostaisi kyllä tavallisesta askelvaimentimelta, jolla säädellään analogista signaalia jossain vaiheessa. DSP taas säätää voimakkuutta digitaalisessa muodossa. Digitaalinen tasonsäätö onnistuu vain leikkaamalla signaalin sanapituutta eli bittejä pois (vrt. CD 16bit, BD 24bit sanapituus), eli häiriöetäisyys kärsii. Häiriöetäisyys kyllä kärsii siinäkin tapauksessa, että analogista signaalia vaimennetaan analogisessa tasossa ennen ADC:tä tai komparaattoria, koska silloin ADC:n ja komparaatorin on vaikeampi lukea signaalia pohjakohinan tasoa vasten. D-luokka tykkää toimia täysillä, eli säädä taso muualta (av-vahvarista jos sellaisen omistat). Pro-puolella ei tavitse miettiä kun soitetaan aina kovaa.