Ilmeisesti noi gainit toimii vasta DSP:n jälkeen, tai ainakaan gainien säätö ei vaikuta sisäänmenon tasoon. In-ledien voimakkuus vaihtuu ainoastaan etusen säädöstä, out-ledeille sitten vaikuttaa tietty gainit. DSP:stä pidänkin täysillä volat. Subbarikäytössä mahdollista huonompaa häiriöetäisyyttä ei kuule. Itseasiassa tuo on paljon kohinattomampi vahvistin verrattuna vaikka T.Amp TA1400:een tai Behringerin A500:een. Herkillä PA-kaiuttimilla kohinoista toki tulee äkkiä ongelma.
Jos vahvarissa ei ole takuunmitätöintitaroja liitoksissa tjsp, niin olisi ihan mieleniintoista nähdä myös D-luokkaisen Crownin vahvaripornot. Googlen kuvahaku ei löydä nopeasti katsottuna mitään kuvia sisältä. Jos availet päätteen jossain vaiheessa, niin liitä muutama kuva.
2000-mallista löytyy tämmönen kuva http://soundt.18.forumer.com/uploads/soundt/post-10-1205043648.jpg Tuskin kamalasti on raudassa muutoksia tuoss 2002-mallissa.
Onkohan tuon mustan suojan alla lisää kondensaattoreita? Muuten näyttää tavallisen kevyesti varustellulta.
Hakkuvirtalähteillä ei tartte olla niin suuri konkkapatteristo niiden korkean taajuuden takia, eli suora vertailu 50Hz tahdissa laataaviin munkkivirtalähteisiin ei onnistu. Ja onhan niitä kapasitanssin monistavia kytkentöjäkin olemassa, mutta en tiedä miten hyvin sellaisen voi integroida tehokkaaseen vahvariin. Luulisi, että ovat osanneet ottaa melkein kaikki (hetkellisetkin) tehot trankkujen määrään nähden irti. Sen verran monimutkaisia kortteja, että jos jotain muutakin kuin trankut käryää, niin noita ei pahemmin korjailla vaan kortti suoraan vaihtoon.
Siksi sanoinkin että tavallisen kevyesti varusteltu. Meinaat siis että tässä vahvistimessa olisi voinut olla paremmatkin päätetransistorit? Mihin tämä päättely perustuu? Tukevatko mittaustulokset mielestäsi tätä?
En meinannut tätä (en edes tiedä montako päätetrankkua siellä on), vaan totesin luottamukseni, että olipa trankkuja kuinka monta tahansa, niin luottaisin, että virtalähde on mitoitettu siten, että trankkujen potentiaali tulee hyödynnetyksi. Tietääkö joku mitkä trankut ovat ja kuinka monta kappaletta?
Mistä moinen kysymys (pitääkö välttämättä epäillä jonkun olevan pielessä) ja onko jossain saatavilla mittauksia? Eri D-luokkaisten toteutusten mittauksissa näkyy olevan saman verran varianssia kuin muidenkin topologioiden erilaisten toteutusten kohdalla, joten turha lähteä arvailemaan.
Kanavien jäähdytysprofiilit (päätetrankut?) on juurikin tuon huovan alla piilossa. Tässä kuvassa 1000-malli, josta tuo huopa poistettu. Miksiköhän tuossa muuten on tuommoinen huopa? Luulisi tuon haittaavan jäähdytystä, kun juurikin kennoston yläpuolella on eristävä huopa/vaahtomuovi. Jokin henkevä tarkoitus tuolla tarvii olla http://i272.photobucket.com/albums/jj168/thylantyr/amplifiers/Crown_XTI-1000-1.jpg Valmistajalta toivoisi vähän tietoa AD-muuntimesta ja DSP:n toiminnasta (näytteistykset, bittisyys). Lisäksi potikoiden toimintatavasta olis hyvä olla pari sanaa manuaalissa. Kuvien perusteella kukaan ei varmaankaan osaa sanoa juuri mitään varmaa potikoiden toimitatavasta. Niitä netissä olleita mittaustuloksia ei varmaankaan kannata kytätä niin tarkasti. Valmistajan ilmoittamat tehot on melko varmasti hetkellistä tehoa, ei RMS. Pursketehot olis pitänyt olla myös niissä mittauksissa. Toisekseen, aika harva varmaan ajaa vahvistinta tasakuormalla. Tämän lisäksi tehot olis voinu mitata vielä 1% säröllä. Ehkäpä siitä jotain voi kuitenkin päätellä, että nämä vahvistimet ei välttis ole ykkösvaihtoehto vaikkapa LLT-koteloille/matalalle viritetyille koteloille. Näissä impedanssin minimit tulee kovaksi palaksi purra vahvistimelle. Vahvistimella ei ollut mitään ongelmia ajaa noita XLS10" noissa 32L/37hz koteloissa. Käytin 30hz ylipäästöä 24db/oct. Reserviä oli sen verran, että tarvittaessa kyllä saa pahvit rikki. Tällä hetkellä tämä ajaa 2x XXLS kymppejä omissa koteloissaan. Ei mitään ongelmaa.
Eiköhän huovan tarkoitus ole tukkia rako profiilin ja kannen välissä, jottei ilma virtaa sieltä jäähdyttämättä. Lisäksi profiilit saattavat olla sähköisesti jossain potentiaalissa, joten voi toimia myös eristeenä sekä estää mekaanisen pärinän. 12 kpl iankaikkisen vanhoja TO3-koppaisia, joista 2+2 päätetrankkuja per kanava ja 2 jotka kytkee korkeamman käyttiksen. Eipä tuossa ainakaan ylimitoitusta ole harrasteltu. Ilmoitetut tehot selkeästi hetkellistä, 1/8 ajasta täpöillä ja 7/8 taisi olla -12dB tjsp. Kyllähän tuollainen paljon piikkitehoa tarjoileva pääte soveltuu enemmän yläpään pönttöjen kuin subbarien ajamineen. Soveltuuhan se subbarien ajamiseenkin, kunhan käyttäjä tietää päätteen tarjoilevan vain 1/3 jatkuvaa tehoa verrattuna piikkitehoilmoituksiin.
Sen verran näkee taskulampulla 2002:sta, tässä on 16kpl transistoreita. Ilmeisesti 3+3 + noi 2+2 käyttikselle.
Sen verran arvokas kone mun kukkarolle, etten viitsi takuun takia alkaa aukomaan, sinetti kuitenkin varmaan on. Muutenkin kun tuntuu yleensäkin nykyisissä laitteissa olevan paljon niitä viallisia yksilöitä niin suotavaa, että takuu on voimassa Lähes 250e hinnan korotus 2000-mallista kuitenkin aikamoinen, jos pelkät päivitykset on ulkokuoressa ja softassa...
St paul's http://www.stpaulssound.fi/kauppa/ Keskusvarastolla ilmeisesti on tuotetta. Tarjoushinnalla möivät alle Thomannin hinnan. Kysy.
Saman valmistajan edellisen, miltei täysin identisen, mallisarjan pienemmän mallin mittaustiedoista oli keskustelua jo aikaisemmin täällä. Saatava teho putoaa rajusti 50 Hz alapuolella pienillä kuormilla. Sama ominaisuus rasittanee uuttakin mallia, koska uusissa ominaisuuksissa ei ole mitään viitettä asian korjaamiseen. Valmistajan puolelta kyseessä lienee tietoinen valinta. Tavallisessa musiikkikäytössä vahvistin toimii riittävän hyvin, mutta myös perusteet kalliimman mallin hankinnalle jää. Käyttäjänäkökulmasta mielestäni kyseessä on puute, koska vahvistimen tehokaista ei täysin kata kuultavaa taajuusaluetta.
En ole huomannut että Chuck olisi missään vaiheessa kertonut kuormastaan tätä, mutta epäilen hänen käyttävän lämmitysvastuksia. Tällöin kuorma olisi induktiivisen puolella.
Tietoinen valinta todennäköisesti (se ei tee siitä hyvää valintaa), mutta vaikuttaa pikemminkin siltä, ettei kamoja testata ennen markkinoille päästämistä (vaikka tottakai ne testataan). Bassojen ajamiseen vahvistin (puhun testin mallista) ei missään nimessä sovellu, ja kokoäänialuekäyttöä ajatellen jo 8ohm kuormalla yläpää on pahasti vaimentunut. D-luokkaisten lähdön alipäästösuodin saa yläpään vaimenemaan sitä enemmän mitä pienempi kuorma. Kotikajareilla tumputtaa siis viimeistä päivää, mutta kompressioajurit tosin ovat usein 16 ohmisia. Keskiäänivahvisitin? Anyway... S/N-suhteesta ei kerrota onko ilmoitettu ref. 1w, ref max output tai jotenkin muuten, jolloin ilmoitusasteikkokin pitäisi muuttaa DbFS. Tulee kyllä tosiaan vähän sellainen fiilis ettei sitä D-luokkaista Behruakaan välttämättä uskalla ostaa. Behru olisi ollut fiksu jos olisi tilannut piirisuunnittelun joltain laadukkaalta valmistajalta. D-luokkaisissa valmistuskustannukset ovat niin pienet, että melkein siihen lankkuun, jota aletaan painamaan, kannattaisi panostaa eikä suoltaa roskaa pihalle, joka ei kelpaa edes julkisen äänentoiston vaatimuksiin. Mutta Behru voi yllättää, katsotaan. Toivottavasti Crownin uudemmassa revikassa on pyritty tuotekehitykseen.