Mikä mahtaa olla tavallisten HD-kanavien suojauksen tilanne muualla Euroopassa? Meillähän linjana näyttää olevan, että kaikki perinteisetkin kanavat saa HD:na vain kryptattuna ja ne aukeavat vain korttilinkitetyllä lukijalla. Nelonen HD kaapeliverkossa ja Yle HD juuri nyt ovat toki ilahduttavia poikkeuksia, mutta yleinen "kehityksen" suunta ei näytä kovin hyvältä. Suojauksesta aiheutuu kuluttajille paljon hankaluutta ja rahanmenoa: tarvitaan CI+ -kortinlukija, eikä ohjelmien tallennus ole kovin yksinkertaista. Jos tallennus on ollenkaan mahdollista, tallenteen katsominen taitaa usein olla sidottua juuri kyseiseen laiteyksilöön - laitteen kosahtaessa menee koko arkisto? Noin vertailun vuoksi, Britannian Freeview HD toimii, kun kaupasta hakee DVB-T2-TV:n tai -boksin, tai jopa kortin PC:hen ja näillä näkyy neljä HD-kanavaa ilman sen kummempaa korttipeliä. Britanniassa ainoastaan EPG-tiedot on suojattu, mutta itse lähetys on avointa, jolloin esim. PC:llä voi tallentaa lähetystä ja siirtää toiseen laitteeseenkin. Brittien valvontaviranomainen Ofcom on linjannut EPG:n suojauksen oikeasuhtaiseksi toimenpiteeksi sisällöntuottajien etujen turvaamiseksi mutta se on pitänyt koko sisällön kryptaamista ylimitoitettuna toimena, joka ei anna mitään etua kuluttajalle. Käsittääkseni "home taping" on pyritty turvaamaan, joskin rajoitetusti, ja jopa elokuvista saa tehtyä yhden Bluray-kopion. Voisihan Britannian tilanne olla parempikin, mutta sitä voisi pitää minusta jotenkin siedettävänä. Toisaalta uuden tekniikan käyttöönottoa ei pidä käyttää verukkeena kuluttajan aseman huonontamiseen. On ihan luonnollista, että nykytekniikalla saadaan kuva välitettyä kuluttajille parempilaatuisena kuin 50v vanhalla tekniikalla.
Kyse on vain rahasta. Televisioyhtiöt eivät tällä hetkellä halua maksaa HD-lähetyksistä lähetysverkoille koska ne eivät tuota mitään. Kanavat on myyty palveluoperaatoreille kuten TV Viihde tai kaapelioperaattoreiden vuosi(+kortti)maksujen taakse.
Postasin jo tuonne Salkkari HD ketjuun oman vuodatukseni, mutta aika samaa mieltä. Rahastusta ja kuluttajien kiusaamista. Mutta hei asioista päättävät rahastajat, kuunnelkaas tätä, tiedän helpomman tavan katsoa HD-sisältöä, jossa ei kiusata kuluttajaa. Napsaisen selaimen auki ja surffaan jollekin torrentteja tarjoavalle sivustolle ja haen haluamani HD-sisällön. Ilman salauksia, katson milloin haluan ja missä haluan. Te menetätte minut rahat ainakin, jos ette luovu tuosta natsivalvonnasta. Ottakaa briteistä mallia, tuo mitä OP kirjoittaa, vaikuttaa ihan fair enough.
Epäilenpä, että kyse ei ole pelkästään siitä, että tv-yhtiöt eivät halua maksaa HD-lähetyksistä vaan myös siitä, että tv-yhtiöt haluavat tehdä tv:n katselusta ennen pitkää maksullista hupia. Pitkillä sopimuksilla myytävät katseluoikeudet ovat herkullista tuloa yhtiöille. Kuviohan toimi oikein mainiosti, kun formulahuumassa siirrettiin formulat korttimaksun taakse. Yksinkertaisesti ajateltuna siirtymisen analogilähetyksistä HD-lähetyksiin pitäisi ainakin puolittaa kanavan lähetyskustannukset. Analogilähetys kulutti koko kanavan yhtä SD-kanavaa varten, mutta DVB-T2-tekniikalla samaan tilaan sopii 2-3 hyvälaatuista HD-kanavaa. Kun analogiaikana ei urputettu kalliista lähetyskuluista, ei siihen pitäisi HD-aikana olla senkään vertaa syytä. Ongelma onkin siinä, että lähetystoimintaan on annettu pesiytyä verenimijöitä, joiden roolina on vain lypsää kuluttajilta rahaa. TV-kanavat käyttävät tilannetta verukkeena katselun tekemiseksi maksulliseksi.
Nykyään tuntuu olevan vähän joka asiassa trendinä se, että kaikesta mitä tekee/katsoo/omistaa joutuisi maksamaan jatkuvasti. Jos ja kun sitten joskus lopettaa maksamisen, menettää kaiken. Eli periaatteessa kukaan ei saisi omistaa mitään eikä ainakaan myydä mitään omistamaansa toiselle. Ja tekniikan vaihtuessa (sd => hd) on aina hyvä alkaa perimään lisämaksuja jollain verukkeella. Vanhaan tekniikkaan on paha keksiä mitään hyvää syytä alkaa periä lisämaksuja, kun toiminut jo kauan tietyllä tavalla. Peleissähän ollaan jo siirrytty osaksi käyttäjätileihin joihin ostetaan vain pelien käyttöoikeuksia. Tätä samaa ovat suunnittelemassa myös elokuville. Entä kun käyttöoikeustiliin tulee jotain vikaa tai tili/tarjoaja katoaa, menettää myös kaiken ostamansa? (Samalla saadaan tietoa mistä kukin on kiinnostunut, eli jos hankit paljon terroristielokuvia...) UltraViolet-suojaus UltraViolet käyttöön
Muistaakseni ultraviolet olisi aikamoinen parannus nykytilanteeseen. Se on olevinaan siis universaali drm jonka pitäisi toimia "kaikilla" platformeilla. Ainakin teoriassa sama nettikaupasta imuroitu leffa toimisi yhtä hyvin telkkarissa kuin läppärissä. Tilipohjaisuus mahdollistaa sen laiteriippumattomuuden. Steami toimii pelipuolella mainiosti, tästä mediamogulien projektista tulee lähinnä näkis vaan vibat. Mulle nyt oikeastaan sama mitenkään ne imuroitavat tv sarjat saadaan tänne asti kunhan saadaan. Veikkaan ettei ennen Eu-lisenssiä tapahdu mitään. Siihen taas lobbarit yrittävät saada kylkiäiseksi kuluttajien oikeuksien huonontamista kuluttajien parhaaksi vrt kaapeli ready ja kilpailun tappaminen laitemarkkinoilla.
Tämähän on siitä kiinni miten asia lasketaan. Toki jos kaikki tuotto lasketaan tulevan SD-versiosta niin eihän se HD-lähetys tietenkään mitään tuota mutta tässä oletetaan että katsoja katsoisi saman ohjelman SD-version jos HD-kanavaa ei olisi. Itse olen katsonut HD-kanavia välillä suureksi osaksi teräväpiirtoisuuden takia (teknistä uutuudenviehätystä). No sitten kun SD-lähetyksistä joskus luovutaan niin niiden HD-kanavien on pakko alkaa tuottamaan.
HD-salaus muualla ja meillä antenniverkoissa Vertailu Ranskan, Englannin, Ruotsin ja Suomen vapaasti katsottavien (FTA) hd-lähetyksien eroista antaa mielestäni selkeän kuvan, miten täällä suhtaudutaan julkisen palvelun televisioon. Ranskassa alkoivat lokakuussa 2008 neljän vapaasti katsottavan ja yhden maksullisen eli salatun (Canal+) hd-kanavan lähetykset sijoitettuna kolmeen eri muksiin. Tekniikkana on vielä DVB-T. T2-standardia vasta nyt varovasti harkitaan. Ruotsissa on hd-lähetyksissä ollut monta vaihetta. Keväällä 2007 vapautui analogisen TV Finland-kanavan taajuudet neljällä Tukholman seudun asemalla, Nacka, Västerås, Uppsala ja Södertälje. Tätä käytettiin alkuvaiheen vapaasti katsottavaan SVT HD-kanavaan MPEG-4-tekniikalla, siis jo ennen DVB-T2-kautta, joka alkoi noin vuosi sitten. Tällä hetkellä SVT1 HD ja SVT2 HD ovat vapaasti katsottavia niissä kahdessä muksissa, joissa on myös TV3 HD, TV4 HD, Kanal 5 HD, National Geographic Channel HD, MTVN HD ja Canal + HD. Huomattavaa on, että SVT HD-kanavia ei toistaiseksi katsota kaapeliverkkojen siirtovelvoitteen (must carry) alaiseksi. Useat kaapelioperaattorit tosin välittävät nämä hd-kanavat ja saavat ne salata saadakseen laskuttaa siirtokustannuksista, vaikka niistä ei puolin ja toisin tarvitsekaan maksaa SVT:lle ja päinvastoin. Tulkitsen tämän, että näitä simulcast- SVT1/2 HD-lähetyksiä ei Ruotsissa toistaiseksi luokitella julkiseksi palveluksi. Suomessa onneksi Yle pitää YLE HD-lähetyksiä julkisena palveluna, koska se näin sai mahdollisuuden käydä lähetyksien alkamisesta ennakkoarviointiprosessin. Se puolestaan oli osa politiikkaa Ylen ja sanomalehdistön välillä, kun keskusteltiin Ylen hallintomallista. Must carry on saanut uudet kriteerit heinäkuussa viestintämarkkinalain määräaikaisuudistuksessa. Englanti on julkisen yleisradiotoiminnan mallimaa BBC:n ansiosta. Siellä digi-tv starttasi ja floppasikin satelliittivetoisesti. Maa on saari, mikä merkitsee, että antenniverkon taajuuksien käytössä eivät naapurimaat ole vaikuttamassa. Antenniverkot ovat Arqivan hallussa entisten BBC:n ja ITV(NTL):n verkkojen sijaan. Toistaiseksi on meneillään ja Lontoon olympialaisiin 2012 päättyvä monivaiheinen digi-siirtymä. Lyhentäen voi todeta, että se sisältää myös hd-startin. Maaverkon BBC HD on marras-joulukuussa 2009 täydentynyt Freeview HD-simulcast-lähetyksellä, joka sisältää lisäksi salaamattomat kanavat BBC ONE HD, ITV HD, Channel 4 HD ja osaksi alueellista ohjelmaa. Englannissa on päästy katsojan kannalta onnelliseen käytäntöön DRM (Digital Rights Management) eli ohjelmaoikeuksien hallinnassa. Siellä oli aluksi myös vaihtoehtona salaus korttitekniikan avulla. Sen käyttöönotto olisi vienyt lisäaikaa parisen vuotta, jolloin BBC sai Ofcomin (sikäläisen viestintäviraston) hyväksymään tässäkin keskustelussa jo mainitun EPG:n ohjelmatiedoston tietovirtaan sijoitetun Huffman-numerokoodeihin perustuvan menettelyn, jota en mitenkään hallitse tiedollisesti. Se tarkoittanee, että eräästä numerotaulukosta tai numeroavaruudesta poimitaan rajoitettu määrä lukuja, mikä mahdollistaa katselijan tallentaa ja kopioidakin itselleen vähintään yhden tallenteen. Se on BBC HD-blogin kertoman mukaan ollut käytössä jo sikäläisessä satelliittivastaanotossa. Englannin käytäntö on valovuoden päässä tästä suomalaisesta käytännöstä, jota tietenkin rasittaa täkäläinen aluestandardi DVB-T2 NorDig Conax-salauksineen. Tämähän merkitsee, että Suomi pienenä markkinaalueena ei kiinnosta hd-digiboksien valmistajia. Norjan Conax- DVB-T MPEG-4-alueena ja Hollannin kaapeli-tv-voittoisuus eivät Conax-vyohykettä kasvata antenniverkon osalta. Ruotsi meidän onnettomuudeksi käyttää Viaccess-salausta. Tällä tarkoitan, että Suomen 1,5 miljoonaa hd-kelpoista taulutelevisiota, jotka ovat yhteisarvoltaan yksi miljardi euroa KOTEKin tilaston mukaan, ovat vailla Englannissa sikäläisen aluestandardin DVB-T2 D-Bookin kaltaista halpaa alle sadan punnan hintaista hd-digiboksia. Niissä kun ei ole edes korttipaikkaa hintaa lisäämässä. Suomessa elokuun 22. päivänä tänä vuonna YLE ja DNA sopivat YLE HD:n lähetyksistä DNA:n antenniverkossa. Ylen hd-lähetysten ennakkoarvioinnin palvelukuvauksen mukaan palveluoperaattori voi halutessaan salata lähetyksen. Tässä DNA on päättänyt olla salaamatta YLE HD:tä. Tämä on sellaisenaan uusi alku suomalaisille hd-lähetyksille sekä DNA:n ja TV Viihteen (TDFE) kilpailulle katsojista. Nyt odotetaan TV Viihteen siirtoa kilpailussa, joka saattaa jatkua vuoteen 2016, johon mennessä selviää ketkä putoavat kanavakilpailussa, jossa yritetään löytää riittävä ansaintalogiikka. Nähtäväksi jää kuinka Viestintävirasto valvoo DNA:n toimia DNA/Welho-kaapeliverkossa YLE HD-kanavan osalta. MPEG-4 DVB-C-vastaanottimia on runsaasti käytössä, eivätkä ne parhaassa tapauksessa tarvitsisi eteensä hd-digiboksia.
Kiitos tästä erinomaisesta katsauksesta HD-lähetyksiin muualla. Mikähän on tilanne Saksassa? Astrasta löytyy ainakin kolme salaamatonta HD-kanavaa: ARD1, ZDF ja Arte. Minustakin Englannin tilanne on ihan kohtuullinen ja meillä pitäisi pyrkiä ainakin samaan: peruskanavien pitäisi näkyä HD:nä ilman mitään korttipeliä. Voisi kyllä miettiä, että onko edes EPG:n suojaaminen välttämätöntä. Ei antenniverkon lähetyksille kuitenkaan voida antaa niin paljon kaistaa, että HD-lähetykset olisivat laadultaan verrattavissa Bluray-levyihin ja pakattua on materiaali Bluraylläkin. HD-lähetyksissä liikkuva kuva menee käytännössä usein sutuksi ja vasta still-kohtauksissa HD-terävyys pääsee oikeuksiinsa. Voisikin olla sitä mieltä, että tekijänoikeuksien haltijoiden oikeudet originaalilaatuiseen materiaaliin tulevat turvatuiksi sillä, että HD-lähetysten laatu ei ole kovin hyvä. HD-lähetykset ovat kuin hyviä VHS-tallenteita SD-aikana.
D-book ja NorDig ovat pohjimmiltaan hyvin samankaltaisia. Niissä on kuitenkin sellaisia eroja, jotka estävät D-Book-laitteiden käytön Suomessa varsin tehokkaasti: - D-book ei tue ääkkösiä, NorDig tukee - D-book ei tue VHF-aluetta, NorDig tukee - NorDig HD-laitteissa CI+ on pakollinen. D-bookissa CI. - D-bookissa MHEG5 on pakollinen, NorDigissä ei edes optio - D-Book ei tue tekstitystä HD-tilassa, NorDig tukee Noiden (ja lukuisien pienempien) erojen perusteella mikään ei estä valmistajaa tekemään digiboxeja, jotka tukevat yhtäaikaa molempia speksejä. Noista eroista kuitenkin kuka tahansa näkee miksi D-bookia ei voi käyttää pohjoismaissa. Kuvittele laitetta, joka ei tue ääkkösiä ja tekstitystä. Noiden speksien vertailu löytyy täältä: http://www.techtir.ie/sites/default/files/TeracomDTTreceiverFAQ2010-06-008.pdf
Mielenkiintoinen vertailu. Brittien versio skaalaa SD-tekstit teräväpiirtokuvan päälle. Lieneekö järkevämpi lähetysmistapa, tekstien lähetys HD-kuvina syö turhaan kaistaa (btw, en enää ihmettele, miksi polttavat tekstit HD-kuvaan monella kanavalla). MHEG5 on MHP:n vastine, kevyempi ja halvempi sellainen (taitaa olla piilo-ominaisuutena aika monessa Suomessa myydyssä tv:ssä). Itselläni on brittistandardia tukeva DVB-T2 telkkari, ei ole virallisesti hyväksytty Nordig-listalle. En ole huomannut mitään ongelmia ääkkösissä, tekstityksissä, tai VHF-alueen näkyvyydessä. CI+ löytyy.
Niin; käytännössä suurten valmistajien televisiot tehdään toteuttamaan molempia standardeja yhtäaikaa, koska samoja laitteita myydään koko EU-alueella. Digiboxien osalta ei välttämättä toimita näin. CI+-speksin yksi tarkoitus on mahdollistaa samojen laitteiden myynti useamman salausstandardin markkinoilla.