Moro! Näin talven kynnyksellä olen miettinyt miten tota asunnon ilmanvaihtoa kannattaisi säätää, jotta energiaa ei kuluisi hukkaan ja ilma kuitenkin kiertäisi. Mulla on kaksio rivitaloasunnossa suorasähkö ja huippuimuri joka imee kylppäristä ja pikkuvessasta ja liesikuvusta. Korvausilmalle on kolme aukkoa joka ikkunan päällä asunnossa. Nyt kun lämmitystä on ruvennut tarvitsemaan niin olen miettiny, että miten esim nuo korvausilma-aukot kannattaisi laittaa, kun niiden alla on ikkuna ja patteri joka tietty lämpee koska aukosta tulee kylmää ilmaa. Kannattaako ne sulkea talveksi vai miten korvausilma silloin riittää? Toisaalta ilman on myös liikuttava patterin lävitse koska muutoin kai se ei ilmaa edes lämmitä? Huippuimuria olen pitäny neljästä asennosta kakkosella kun asunnossa oleskellaan, mutta kannattaako talvisin pienentää, vai onko sillä merkitystä? Ilmalämpöpumppu olis toki jees, mutta on vasta harkinnassa...
Anna korvausilmaventtiilien olla toiminnassa. Kyllä tuo systeemi toimii ja on säädetty kohdilleen. Antaisin olla huipparin asennossa 2, jotta ilma kiertää kunnolla ja ettei ole tunkkainen ilma. Kyllähän tuosta ilpistä apua on, mutta noin pienessä asunnossa se säästö jää vahäiseksi. Kesällä taas saa erittäin miellyttävän viileän asunnon, jotta kannattaa sen puolesta harkita. Lähinnä tuo ilppi tulisi sinulle mukavuustekijäksi.
Talvellakin tarvitaan korvausilmaa, joten ei kannata sulkea. Ei kannata myöskään laittaa aukkoa liian pienelle, koska silloin huippuimuri repii korvausilman muualta ja se aiheuttaa vetoa. Korvausilmaventtiilin oikea paikka on patterin yläpuolella. Tällöin ulkoa tuleva viileä ilma sekoittuu tehokkaasti patterista nousevaan lämpimään ilmaan eikä aiheuta vetoa. Talvella ilmapaine-ero sisä- ja ulkotilan välillä on suurempi kuin kesällä, joten voit kokeilla pienempää nopeutta huippuimurille. Tällä on merkitystä energiankulutukseen.
Jos vaan on mahdollista niin pistä tuloilmaventtiileiksi automaattisesti lämpötilan mukaan säätyvät mallit niin ei tarvitse miettiä säätöjä. Esim. http://www.terveysilma.fi/index.php?browser_id=29
Muista, että et sulje ilmanvaihtoa kokonaan kun asunnossa ei oleskella, vaan laita minimille. Ja esim. saunottaessa, kylpiessä, ruokaa laittaessa jne. olisi hyvä tehostaa ilmanvaihtoa esim. 3. asentoon, muutoin tosiaan voit pitää sitä esim. 2. asennossa. Ja yöllä voi kokeilla minimiasentoa. Suosittelen kokeilemaan mitkä asennot riittävät missäkin tilanteessa teille. Ja tosiaan niinkuin edellä on sanottu, tulee korvausilmaventtiilit pitää auki myös talvella, jokatapauksessa korvausilma tulee kuitenkin jostain ei halutusta paikasta.
Kun automaattiventtiili säätää itseään kiinni niin huippuimuri vetää ilman sitten muualta ja syntyy vetoa. Oikea tapa on säätää huippuimurin tehoa. Tämänkin voi toteuttaa lämpötilaohjattuna, jos automatiikkaa kaipaa.
Kiitos vaan vinkeistä. Pitää siis pitää luukut auki, tuntuu vaan välillä että tuppaa vetämään esim makuuhuoneen aukosta nukkumaan mennessä, mutta en tiedä onko patteri sitten liian pienellä...
Eihän tuo automaattiventtiili kokonaan mene kiinni. Ja jos manuaalisen luukun jättää auki -20 lämpötilassa niin kyllä se liikaa laskee huoneen lämpötilaa ja patterit on punaisina ja sähköä kuluu sähkölämmitteisessä talossa. "Kalibroitu termostaatti säätää venttiililautasen avausta portaattomasti muuttuvan ulkolämpötilan mukaan + 10°C ja -5°C välillä. Tätä kylmemmällä ilmalla muutaman millin minimiavaus takaa riittävän ja vedottoman ilmanvaihdon."
En oikein ymmärrä miksi (tuloilma)venttiilillä säädettäisiin ilmanvaihtoa. Talon ilmanvaihto säädetään LVI-suunnitelman mukaiseksi kerralla oikein, sitä edellytetään ennen talon muuttotarkastusta, eikä venttiileihin edes sen jälkeen saa koskea. Kaikki säätö on tehtävä IV-konetta säätämällä, muuten talon alipaineisuus menetetään ja IV toimii väärin. Pahimmassa tapauksessa (pihi) asukas voi tuhota talonsa, räpeltämällä ilmanvaihtonsa väärin. Missään nimessä koneellisessa ilmavaihdossa konetta ei saa sammuttaa. Jos speksatut arvot saavutetaan esim. 1-8 asteikolla lukemalla 4, tuon voi käsittääkseni, ja ohjeiden mukaan, pienentää kuitenkin vaikkapa teholle 3 normaalikäytössä. Tehostusta tarvitaan sitten vaikkapa erillisen kosteusanturin avulla tai erillisellä tehostuskytkimellä, vaikkapa saunoessa. Takkakytkin taas kytkee ilmanvaihdon ylipaineiseksi, hetkeksi, jolloin takka on helpompi sytyttää. Tuollaiset automaattiventtiilit näyttävät epäilyttäviltä, eivätkä ne osaa säätää alipaineistusta oikein. Itse unohtaisin noi. En sitten tiedä, onko haittaa jos talo on reilusti liikaa alipaineinen? Kuten joku jo sanoi, kyllä se korvausilma jostain tulee ja se sitten voi aiheuttaa vetoa esim. pistorasioista. Toki joku LVI-asiantuntija voisi sanoa oman mielipiteensä myös.
Kyseistä tapausta ei oikein voi verrata ilmanvaihtokoneella varustettuun asuntoon siinä mielestä, koska IV-kone muutta tulo- ja poistoilman määrää. Poistokoneellisessa ilmanvaihdossa ainoastaan poiston määrä muuttuu, jolloin tilan alipaineisuus vaihtelee poistoilmakoneen tehon mukaan. Näin ollen tuloa ja poistoa pitäisi pystyä säätämään synkassa keskenään. Ongelma tulee siitä, että noilla muuttuvilla venttiileillä poistoilman säädön hoito jää tässä tapauksessa asukkaalle manuaalisesti hoidettavaksi, joka edelleen lisää alipaineisuuden vaihtelua, jos säätöä ei tehdä sen mukaan mitä venttiilit muuttuvat. Eli kuten edellä on mainittu, tässä tapauksessa voisi ajatella, että parempi tulee kun ei tuloilmaventtiileihin koske ollenkaan. Voisin kuvitella, että painovoimaisessa ilmanvaihdossa nuo muuttuvat tuloilmaventtiilit voisivat toimia.
Tuo tietysti pätee vain "pullossa". Jätä vaikka ikkuna raolleen niin ei taida paljon ilmanpaine sisällä muuttua vaikka kuinka rukkaisi huipparia. Jos talossa on selkeästi 1 tai 2 vähemmän käytettyä tilaa niin voisihan niihin jättää venttiilit alkuperäiseksi ja asentaa oleskelutiloihin hieman kuristavammat venttiilit jolloin veto tärkeissä tiloissa olisi kuitenkin pieni ja mahdollisesti lämpötila sama pienemmällä patterin asetuksella kuin väljemmällä korvausilmamäärällä. Ellei sitten huipparia voi säätää tarpeeksi
Edellä mainittu nyt ei pidä paikkaansa. Ilmanvaihtoa ei mitoiteta niin, että ikkunoita pidettäisiin raollaan. Tuuletustilanteet ovat tilanteita täysin erillään normaalista ilmanvaihdosta. Tuloilmaventtiileiden avauma mitoitetaan niin, että tilaan syntyy pienehkö alipaine, jolloin tuloilmaventtiilit toimivat ns. kuristimina. Tällöin huoneilman paine suhteessa ulkoilmaan muuttuu poistoilman määrän mukaan. Jos puhutaan kaksiosta, niin oletettavasti koko huoneistossahan ei ole kuin kaksi tilaa joissa on tuloilmaventtiilit, olohuone ja makuuhuone. Poistot ovat likaisissa tiloissa, keittiö, kylpyhuone/sauna, vaatehuone. Mikäli venttiileiden asentoa muuttaa, muuttuu myös ilmamäärät ja näin ollen muuttuu huoneiston painesuhteet. Ja kuitenkin ilmamäärät mitoitetaan rakennusmääräysten mukaan, joten oikein mitoitetussa ja säädetyssä järjestelmässä kuhunkin huoneeseen tulee mitoituksen mukainen ilmamäärä ja samoin kustakin huoneesta poistuu mitoituksen mukainen ilmamäärä oikeassa suhteessa tuloon nähden. Ja tämäkin pätee vain mitoituksen mukaisella poistoilmakoneen teholla.
Meillä kolmiossa tuloilmaventtiilit (mh1, mh2, oh, keittiö=4kpl) ovat mallia manuaaliset ja sijaitsevat ikkunoiden vieressä ylhäällä. Ja narusta vetämällä pitäisi saada venttiili kahteen eri asentoon (kiinni/auki) mutta narusysteemi ei enää toimi ja pahimmillaan systeempi pitää purkaa jotta tilaa voi vaihtaa. Kiinni asennossa luukku on reiän päällä muuta sieltä pääsee virtaamaan hieman ilmaa. Auki-asennossa kansi on sen verran irti, että väliin saa sormet ja ilmaa virtaa reippaasti. Talvella luukun ollessa auki kylmää ilmaa tulee häiritsevän paljon koska käytännössä seinässä on noin 100mm reikä, ainoastaan mitätön suodatin välissä. Kun kaikki neljä reikää on auki talvella niin ilma on kyllä talvella raikas mutta kämpässä aika kylmä.
Joo eli tuloilmaventtiilit on makuuhuoneessa ja sitten olohuoneen ja ruokailutilan ikkunoissa, jotka siis käytännössä samaa tilaa eli noiden välinen etäisyys pari kolme metriä. Ja noi luukut on just tollasia narulla vedettäviä, en tiedä tuleeko niistä ilmaa myös kiinni asennossa? Onko -80 luvun lopun rivitalossa nuo aukot tehty siis jo rakennusvaiheessa vai voiko olla jälkiasennuksia? Vanhempaan kerrostalo vuokra-asuntoon ko reikä tehtiin vasta ihan parisen vuotta sitten kun tuli korvausilma lattiakaivosta kera ikävien hajujen, mutta siis ollut ilman aukkoa kymmenet vuodet... Mietin vaan että onko noi oikeesti kalibroidut reijät vai heitetty hatusta vaan. Kyllä ainakin tuntuisi tuo huippuimurin teho vaikuttavan selkeesti tuohon, 1 asennolla ja 3 asennolla nukkumaan mennessä huomaa eron jo näillä keleillä...
Älväreissä (Älvsbytalo) korvausilmahan on hoidettu seinille sijoitetuilla läpireijillä/ritilöillä. Eli ikkunan vieressä on seinästä läpi reikä josta korvausilma tulee. No, halvalla saa halvan, tosin eihän tuossa mitään vikaa ole sinänsä jos vedontunne ei haittaa + osa lämmöstä menee harakoille kun ilmaa ei esilämmitetä lainkaan. Käsittääkseni esim tuossa kuvassa oleva laatikko ikkunan päällä: http://mediaserver-2.vuodatus.net/g/50480/1236029424_220220091088.jpg
Tuo tapa on käsittääkseni suht yleinen tuon ikäisissä ja uudemmissa missä on poistokoneellinen ilmanvaihto. Aukot voivat olla myös ikkunankarmissa yläreunassa. Vanhemmissa kerrostaloissa tällaisia reikiä ei ollut, koska ikkunoiden tiivistykset olivat mitä sattuu. Luultavamminkin reiät on tehty ikkunaremontin jälkeen em. taloon.
Miten kannattaisi käyttää huippuimuria rivarikämpässä, kun ei voi pitää kokoajan päällä varsinkaan nyt kun kelit alkaa kylmenemään päin, muuten vetää sisälämmöt johkin 17c, kun ykköselläkin imee aika paljon. Oon tällähetkellä käytelly suihkun, saunan, ruuanlaiton yhteydessä ja kun vaatteet kuivumassa isommalla ja sitten välillä kiinni kokonaan (vaikka ei ilmeisesti saisi), ja sitten välillä pidän ykkösellä. Olisko jollain ideoita miten kannattaisi käyttää tässä tilanteessa, kun tosiaan kokoaikaa ei voi pitää päällä?