Passiivi-3D televisioiden paremmuudesta - LG, Philips ja Panasonic

Passiivi 3D -tekniikka on kiistatta käyttömukavuudeltaan aktiivi-3D:tä parempi: Laseille ei tarvita pattereita, ne ovat halpoja ja niitä tulee riittävästi television mukana, laseilla ei esiinny välkkymistä migreenikkojen riesaksi, kuvan kirkkaus ja luontevuus, lasien keveys, katso ja nauti -kokemus...

Passiivi 3D:tä kokeilleet saavat usein kuulla miten kuvan tarkkuus kärsii suhteessa aktiivi-3D televisioihin, mutta todellisuudessa käyttömukavuus enemmän kuin kompensoi terävyyden menetyksen. Oikealla katsomisetäisyydellä polarisaatiojuovat eivät tuota katselun laatuun mitään ongelmia.

Näin tuntevat suunnittelevat televisionsa hankintaa sen mukaan, mitkä mallit parhaiten yhdistävät passiivi 3D -katsomiskokemuksen hyvään 2D kuvanlaatuun ja moderneihin Smart TV -ominaisuuksiin.

Passiivi-3D markkinat avautuivat viime vuonna LG:n ja Philipsin TV-malleilla. Tänä vuonna voidaan toivoa että pahimmat lastentaudit ovat takanapäin ja uudet mallit alkavat olla turvallinen ostokohde alan kehityksestä kiinnostuneille.

Tutkittuani tarjontaa olen havainnut että 2012 malleja on tullut malleja LG:ltä, Panasonicilta sekä viimeisimpänä Philipsiltä.

2012 Passiivi 3D -malleja Smart-TV:llä varustettuna löytyy seuraavista mallisarjoista:

LG LM620/LM670/LM760/LM960
http://www.lg.com/uk/cinema3d/cinema3d/overview.jsp

Philips PFL 6xx7 -sarja
http://download.p4c.philips.com/files/4/42pfl6007h_12/42pfl6007h_12_pss_aen.pdf

Panasonic ET5 -sarja
http://shop.panasonic.com/shop/model/TC-L47ET5


Olen viimein päässyt vertailemaan kaikkien yo. valmistajien 2012 malleja eri liikkeissä ja tässä yhteenvetona muutamia havaintoja:

3D kuva:

* LG:n 3D-kuvan säätömahdollisuudet ovat monipuolisimmat
* 3D-efektin näkeminen lähellä olevissa kohteissa tuottaa ongelmia LG:n malleissa, silmäni eivät pysty tarkentumaan kunnolla televisiosta ulos pomppaaviin kohteisiin. Säätämällä 3D-syvyyden offsettiä television taakse ongelma vähenee/poistuu.

* Philipsin uusissa televisioissa toimii 2D->3D konversio parhaiten, syvyyden lisääminen on hienovaraista eikä toiminto vääristä kuvaa.
* Philipsin 3D-kuvan säätömahdollisuudet on rajattu vain kolmeen esisäätöön: pois/normaali/voimakas

* Panasonicin 3D-kuva on ongelmaton ja Panasonicin Smart-TV:n sovellusmarkkinasta löytyy paras 3D-streamien demotussovellus.

Smart TV:

* Philipsin 2012 Smart-TV (ja valikot) tökkii vielä käytössä, ilmeisesti tehdasasetuksena puskettu softa on jäänyt beta-asteelle.
* LG:n magic mouse antaa ylivoimaisesti mielluttävimmän käyttökokemuksen ja LG:n Smart-TV toimii jouhevimmin, myös selain on käyttökelpoinen!
* Panasonicin syvyyssuuntainen grid-valikko on hieman erikoinen tapa toteuttaa käyttöliittymä, mutta ei onneksi varsinaisesti pilaa käytettävyyttä.

Design:

* Panasonic häviää tässä LG:lle ja Philipsille. Hengettömät reunat on 2012 vuotta ja paksut muovikehykset näyttävät jo auttamatta vanhanaikaisilta..

2D-kuva:

* LG:n ja Philipsin televisioiden pinnoituksessa lienee jotain eroa, koska LG:n valovoima vaimenee paneelin reunoilta kun sivuttainen katselukulma kasvaa. Philipsillä kuvapinnan valoisuus pysyy tasaisena myös sivuilta katsottaessa.
* LG:n malleja riivaa huonevalojen heijasteet paneelin pinnasta. Philipsillä ja Panasonicilla tämä haitta vaikuttaisi olevan pienempi.
* LG:n malleissa huhutaan olevan 24p bugi, jonka johdosta Bluray-leffojen tummissa kohtauksissa saattaa esiintyä varjokuvia.
* Tummassa kuvassa pilveily, DSE ja Halo-efekti lienee "perusominaisuus" kaikissa Edge-LED televisioissa, joskaan en itse ole havainnut niitä häiritsevästi yo. malleissa.


Dual-play -toiminto:
* ei kokemuksia miten hyvin toimii


Mitä muuta asiaan perehtyneet/laitteiden omistajat ovat havainneet passiivi 3D -televisioiden toiminnassa?

 

Passiivi-3D ei ole aktiivia parempi, kun keskitytään siihen 3D-töllön tärkeimpään ominaisuuteen, eli 3D:hen. Käyttöliittymien, muotoilun ja 2D-kuvan vertailu on asia erikseen, eikä niillä ole mitään tekemistä sen kanssa kumpi tekniikka tuottaa parempaa 3D-kuvaa. Myöskään 2D-3D-konvertterilla ei ole mitään merkitystä, sillä se on silkka vitsi ja kusetus.

Nykyisellä passiivitekniikalla on vain yksi etu aktiiviin verrattuna: lasit. Tarkemmin sanoen lasien hinta sekä pariston tarpeettomuus. Keveys ei ole enää passiivin valtti, sillä uusimmat aktiivilasit ovat erittäin keveitä. Hinnassa aktiivilasit eivät voi kilpailla; yksien aktiivilasien hinnalla hankkii helposti passiivilasit vähän isommallekin perheelle. Pariston puuttuminen on merkittävä etu, mutta tähän passiivin edut loppuvat.

Migreeniä aiheuttavaa välkkymistä? Olen katsastanut monenmonta eri valmistajan aktiivi-3D-ratkaisua ja vielä lukuisampia aktiivilaseja, enkä ole koskaan havainnut laseista johtuvaa välkkymistä, sillä tajuan sammuttaa eri virkistystaajuudella välkkyvät valonlähteet.

3D-kuvan häiritsevin "ominaisuus" on mielestäni crosstalk, eli kuvavuoto väärälle silmälle. Aktiivitekniikalla on mahdollista toteuttaa täysin crosstalkista vapaa 3D-kuva, kuten on nähty DLP-projektoreilla. Passiivilla crosstalk on ikuinen riesa polarisaatioratkaisusta johtuen. Myös hyvin kapea pystykatselukulma on passiivin rasite, joskaan ei valtaisa sellainen.

Sitten resoluutio. Nykyinen passiivitekniikka syö puolet Blu-ray 3D:n resoluutiosta; näen 55-tuumaisen passiivi-3D-kuvan sahalaidat kolmen metrin päästä. Tilanne on vielä ikävämpi side-by-side-kuvalla, jota käytetään mm. taivaskanavien 3D-lähetyksissä: passiivitekniikalla silmä näkee kuvan, jossa on vain neljäsosa Full HD:n tarkkuudesta. Käyttömukavuus ei kompensoi terävyyden menetystä.

Resoluution katoamista voi kompensoida kasvattamalla katseluetäisyyttä... missä ei ole mitään järkeä, sillä se sotii sekä 3D:tä että teräväpiirtoa vastaan. 3D-kuva on sitä vaikuttavampi ja tehokkaampi mitä suuremman osan näkökentästä se täyttää. Teräväpiirtokuvaa taas voi katsella paljon peruspiirtokuvaa lähempää resoluution ansiosta ja mikäli kuvan puutteiden takia täytyy siirtyä kauemmas, mihin sitä teräväpiirtoa sitten tarvitaankaan? Katseluetäisyyden kasvaessa tarpeeksi silmä kun ei enää erota teräväpiirtoa peruspiirtokuvasta.

Passiivitekniikka ei ole vielä sillä tasolla, että kelpaisi minulle. Jonain päivänä kyllä, mutta ei vielä.

 

Jep, aika non-feature se on. Semi-toimivana se on luokkaa "nice to have, but not necessary", kuten arvioisin ominaisuuden hyödyllisyyden uusissa Philipsin televisioissa joissa efekti on riittävän hienovarainen jottei se myöskään pilaa kuvaa.

Aika mielenkiintoista ettei Hifi-harrastaja lue valovoimaisempaa kuvaa eduksi. Mitä valovoimaisempi kuva on, sitä parempi kontrasti ja väridynamiikka on mahdollista tuoda kuvaan. FPR tekniikka on lähtökohtaisesti valovoimaisempi kuin aktiivitekniikka mikä on todistettu alla postaamissani vertailuissa.

Joko osaat sammuttaa päivänvalon tai sitten huoneesi on pimiö, sillä aktiivi-3D aiheuttaa välkkymistä myös näkökentässä oleville luonnollisen valon lähteille, esm. ikkunasta tuleva valo tai niiden heijasteet. Valolähteen virkistystaajuudella ei ole mitään merkitystä jos se on näkökentän periferia-alueella, sillä aktiivitekniikan perusominaisuus on blokata _kaikki_ silmään tuleva valo hetkellisesti. Kiitos evoluution, ihmissilmän ääreisnäköalue on hyvin herkkä välkkeelle ja liikkeelle ja täysin kykenevä tunnistamaan aktiivilaseista tuleva välkyntä päivänvalossa. Ainoa ratkaisu on siis pimentää huone, joka on minulle ja usealle jututtamalleni tuttavalle iso miinus, sillä se nostaa kynnystä alkaa katsomaan 3D lähdettä useassa tilanteessa.

Minusta televisiokäytössä on äärimmäisen ärsyttävää jos ympäristöä pitää muokata kuvaa varten. Toisin kuin kotiteattereiden tykkikäytössä, teeveen katselun tulee olla toimiva normaalissa olohuonevalaistuksessa. Tykkiä varten toki minäkin pimennän huoneeni.

Sinulla on asiasta väärää tietoa. Crosstalkia esiintyy FPR passiivitekniikalla vähemmän kuin aktiivitekniikalla. Jos et minua usko niin usko Dr. Soneiraa, joka mittasi asian spektroradiometrillä erilaisilla katselukulmilla sekä pään kulmilla. FPR oli ylivertainen Sony/Samsungin aktiivileiriin nähden:

http://www.displaymate.com/3D_TV_ShootOut_1.htm#Crosstalk

Enkä myöskään itse ole crosstalkia havainnut liikkeessä testatessani 3D kuvaa Bluray-lähteestä. Toki jos sattuu katsomaan televisiota yläviistosta (esm. seisaaltaan lattian rajassa olevaa ruutua) niin silloin crosstalk näkyy passiivissa selvästi. Passiivitekniikan harvoja miinuksia onkin mielestäni pystytason katselukulmat. Ei kannata mennä muodostamaan hätäistä johtopäätöstä liian alas asennetusta passiivi 3D -televisiosta, jota on sattunut vilkaisemaan ohimennen liikkeessä asioidessaan.

Mutta passiivitekniikka, toisin kuin aktiivikilpailijansa, mahdollistaa 3D katselun myös sivuttaiskulmassa ilman merkittävään kuvan kirkkauden menetystä ja crosstalkin lisääntymistä. Aktiiviteeveellä sinun tulee istuttaa koko perheesi ja ystäväsi päät suorassa television eteen, mikä on minusta aika iso miinus 3D:n käytölle. Nämäkin faktat löytyvät yllälinkatusta 3D vertailusta.

Tämä(kin) väittämäsi on myytti. Myytin voi murtaa lukaisemalla esm. tämän kirjoituksen:
http://stijndewitt.wordpress.com/2012/03/03/active-vs-passive-3d-myth-revisited/

Myös Dr. Soneira testasi tarkkuuden eroja omassa vertailussaan ja tuli seuraavaan johtopäätökseen:

http://www.displaymate.com/3D_TV_ShootOut_1.htm

Myös Myytinmurtajien Tested-sivusto raportoi Dr. Soneiran testien tuloksista:

http://www.tested.com/news/news/283...ng-advantages-of-passive-3d-glasses-revealed/

Olen samaa mieltä tapauksissa joissa TV:n 3D kuvaa katsellaan alle 2 m päästä. Itse en ikinä niin lähelle televisiota mene katsoakseni esm. kokoillan elokuvan 3D:nä, mutta voihan olla että jossakin kodissa sitäkin harrastetaan...

Minusta asia on juuri toisinpäin, kuten tuo yllälinkkaamani vertaileva tutkimus myös kertoo. Aktiivilla on paljon kehitettävää jotta se tulisi kilpailukykyiseksi passiivi-3D:n kanssa olohuoneessa tapahtuvassa tavanomaisessa televisiokäytössä.

Kannattaa käydä testaamassa uusimpien mallien passiivi-3D kuvaa, käsityksesi perustuu vanhentuneisiin tietoihin.

 

Passiivilasien parempi läpäisy-% on tietysti hyvä asia, mutta en ole kokenut aktiivi-3D:n kirkkautta ongelmaksi omassa katselussa/testeissä.

Hiilikellareita kaikki.

Uskon omia silmiäni ja testilaitteitani. Soneiran tutkimus on vajavainen nimenomaan vertailuun valittujen aktiivitöllöjen takia. Aktiivitekniikan käyttö ei suinkaan automaattisesti tee näytöstä parempaa crosstalkin suhteen, sillä lopputulokseen vaikuttaa moni muukin tekijä. Siksi nostin esiin DLP:n, joka ainoana pystyy käytännössä haamuttomaan aktiivi-3D-kuvaan.

Ikävää, jos joku on mennyt tuolla tavalla johtopäätöksen vetämään. Totesinhan, että tuo ei ole vakava ongelma, syynä tietysti se että töllö asennetaan katselukorkeudelle ja kuvaa tuijotetaan käytännössä aina oikealta korkeudelta.

Puutteellisesta vertailusta. Soneiran tutkimus pätee enintään testissä käytettyihin näyttöihin.

Kuten mainitsin, olen nähnyt Blu-ray 3D -kuvassa vinoviivojen sahalaidat kolmen metrin päästä 55-tuumaisella passiivitöllöllä. Voin lukea blogikirjoituksia vaikka maailman tappiin, mutta se ei muuta näkemääni.

Tuo todistaa vain sen, että Tested-sivuston toimittaja osaa lainata tekstiä. Mitään omaa tutkimusta ko. toimittaja ei ole tehnyt. (Öh, mistä lähtien Myytinmurtajat on ollut vakavasti otettava tieteellisen tiedon lähde?)

Tuoreimmat näkemäni mallit tulivat myyntiin keväällä (tai mahdollisesti hieman aiemmin, mutta tutustuin niihin keväällä). Jos sen jälkeen on tullut uusi mallisto, voit hyvinkin olla oikeassa.

edit: Täsmennetääs hieman, ettei kenellekään jää väärää käsitystä. En suinkaan ole mikään passiivi-3D:n vihaaja! Passiivitekniikassa on paljon hyvää ja suositeltavaa, mutta yksikään näkemäni passiivitöllö ei ole vielä 3D-kuvan osalta ollut tasolla jonka kelpuuttaisin. Perustan kommenttini/mielipiteeni omiin testeihini ja omin silmin näkemääni, en muuhun. Seuraava tykkini saattaa hyvinkin olla passiivitekniikkaa, mikäli REDin projektori osoittautuu päteväksi. Ja sanottakoon vielä, että mikäli joku maahantuoja kiikuttaa eteeni vaatimukseni täyttävän passiivitöllön, päivitän mielipiteitäni välittömästi.

 

Kirjoittamasi perusteella arvelen että käytät teknologioiden vertailuun referenssipisteenäsi täydellisesti viritettyä kotiteatteristudiota? Pystytkö mielestäsi yleistämään tuossa ympäristössä tehdyt havaintosi normaalivaloiseen olohuoneympäristöön, jossa televisio on osa kalustusta eikä alttari, jolle muut kalusteet ja valaistus tekevät kunniaa?

Testissä käytetyt Sony/Samsung -mallit ovat 2011 malleja. Lukemani perusteella testin tulosten perustelut pätevät monessa suhteessa kaikkia aktiivi-3D _näyttöjä_ vastaan. Todennäköisesti myös crosstalk ratiot pyörivät parhaimmissa aktiivi 3d-malleissa (Panasonicin plasma todennäköisesti) samassa kertaluokassa kuin tuossa testissä. Valovoimaisuuden osalta parhaat aktiivitekniikat häviävät passiiville, tämä on helppo todeta vertaamalla liikkeessä Panasonicin aktiivitekniikkaa LG:n tai Philipsin passiivitekniikkaan.

Tämä siis televisioissa, tykit onkin sitten ihan eri asia ja mielestäni niitä ei voi ottaa mukaan perusteluihin kun vertaillaan televisioita eli näyttölaitteita (CRT, LCD, LED, Plasma) virittimellä keskenään.

Oliko katsomissasi näytöissä mukana käytössä 3D interlacing -tekniikkaa? Ensimmäisissä passiivitelevisioissa sitä ei nimittäin ole käytössä, vaan se tuotiin vasta myöhemmin ainakin LG:n LW980 -malliin.

Ei sen linkin tarkoitus ollut olla lähde, vaan pointteri artikkeliin joka käsittelee Soneiran kokeiden havainnot tiiviimmässä muodossa. Kuka sanoi sen olevan tieteellinen artikkeli? Ei Soneiran tutkimuskaan ole (käsittääkseni) julkaistu vertaisarvioiduilla tiedefoorumeilla.

LG:n 3D interlacing -algoritmit ainakin ovat parantaneet 1080p 3D kuvan laatua. Löytynevät kaikista uusista LG Cinema 3D malleista. Lisäksi 3D pop-out efekti on mielestäni ollut parempi passiivisissa vs. aktiiviset. Muutamassa demovideossa sirkusakrobaatti heitti tikareita kohti kameraa ja refleksini pakottivat tekemään väistöliikkeen. Itse asiassa se kohtaus vakuutti minut passiivi 3D:n eduista. Kuten sanottu, alle 2-2.5 metrissä passiivitekniikan etu kuitenkin katoaa.

 

3D interlacing varmaankin auttaa mutta aktiivi taitaa vielä tällä hetkellä olla parempi aivojamme ajatelleen eli kuva on terävämpi, kun taas 3D intelacingilla kuva edelleen mielletään pehmeäksi ja sahalaitoja esiintyy. Itse en ole myöskään kokenut aktiivi 3D:tä mitenkään liian pimeänä.

Demovideoista sen verta että mielestäni juuri LG on onnistunut demovideoissaan ja nämä kyllä toimivat yhtä hyvin myös aktiivitelkkareissa (jos ei vielä hitusen paremmin ).

Joskus kehitys kehittyy oikeasti mutta useimmiten on saanut pettyä, toivotaan että ei jatkossa aina käy näin (esim. OLED hoi!).

 

Kun vertaillaan aktiivi- ja passiivitekniikoita nimenomaan tekniikan tasolla, ei katseluympäristöllä ole merkitystä. Aktiivilasit syövät 70-80% valosta joka tapauksessa, näin esimerkin vuoksi.

"Todennäköisesti", millähän perusteella? Sillä metsään meni. Soneiran testi ei ole yleispätevä tekniikoiden vertailu nimenomaan sen takia, että LCD-pohjaiset 3D-aktiivitöllöt eivät ole 3D-suorituskyvyltään lähelläkään plasmatelevisioita, DLP:stä puhumattakaan. Parhaat plasmat yltävät mm. crosstalkin osalta lähelle nollaa, mihin LCD:llä ei ole mitään asiaa.

Pitää paikkansa, vaikka töllöjen vertailu putiikissa silmällä ei todista yhtikäs mitään. Päteviä, vertailukelpoisia ja toistettavia laitetestejä kun vaan ei tehdä niin.

Viritin ei liity 3D-tekniikoiden vertailuun millään tavalla. Ja 3D-televisioista kun puhutaan, vaikuttavinta 3D-kuvaa on tähän mennessä esittänyt Mitsubishin DLP-televisio.

55LW980 oli tsekkaamieni töllöjen joukossa, kyllä. 3D interlacing -tekniikasta ei vaan tuolloin ollut mitään puhetta. Osaatko sanoa tuliko se myöhemmin firmispäivityksenä ja jos tuli, koska?

Aion lähiaikoina olla yhteydessä LG:hen ja pyytää uusimman malliston passiivi-3D-töllöä testiin. Voitko suositella mikä malli kannattaisi ottaa tarkasteluun?

 

Sellaista mietin itse, että eikka2 puhuu telkuista ja pteittinen ehkä enemmän projektoreista, joten minkähanlainen ero näillä asioilla on? Projektorilla ainakin pienemmän resoluution huomaa paljon helpommin ja toisaalta en itse voisi kuvitella katsovani 3d:tä telkusta kuvan pienuuden vuoksi. 3D toimii parhaiten, kun kuva peittää koko näkökentän, jolloin silmiin ei myöskään tule mitään ylimääräistä. Projektorilla tuo on helppo tehdä, mutta telkkarilla todella vaikeaa.

 

Olen kyllä yrittänyt puhua tekniikoista ja niiden eroista/kyvyistä/puutteista, enkä niinkään telkuista tai projektoreista. Kai se sitten vaikuttaa kun kirjoitan yleensä enemmän projuista.

 

Itse en kylläkään tuollaista TV vs. Projektori -asettelua pystynyt lukemaan edes rivien välistä, pl. että pteittinen mainitsee lisäksi prjektorit.

Sinänsä mielenkiinnolla seuraan keskustelua, koska vaikka eikka2 kieltämättä kirjoittaa hyvällä tyylillä ja asiantuntevasti, hän tosiasiassa nojaa yhteen lähteeseen sekä omaan 'kokemukseensa' asiassa. Myöskin argumentit luistelee niin ja näin (jää vain arvailemaan, mitä tekoa mahdollisuuksilla katsoa ei-pimennetyssä tilassa arkikäytössä on tekniikan paremmuuden kanssa... ainakaan niin kauan, kuin uutiset eivät tule 3D:nä). Sen sijaan pteittisellä on pitkä historia niin plazalla kuin siinä ainoassa kotimaisessa hifijulkaisussakin mm. 3D-tekniikkaa koskevassa asiantuntevassa kirjoittamisessa.

Itse en lähtisi asiaan noin hyvin perehtyneen kanssa vääntämään pelkästään sen varassa, että olen jotain lukenut netistä ja gigantissa käynyt katsomassa jotain televisioita.

 

Joo, en niinkään tarkoittanut suoraan, että tuossa olisi kirjoittajilla täysin tv vs. proju -asetelma, vaan lähinnä mietin henkilöiden kokemuksia ja sitä kautta vaikutusta kirjoituksiin, ja toisaalta sitten itse mietin sitä, miten kahdella eri näyttölaitteella luotu 3d voisi mahdollisesti erota. Ainakin kuvan koon osalta, mikä mielestäni on tärkeä asia. Ja se voi siis tuoda mahdollisen eron, koska itse voisin kuvitella passiivilasien toimivan telkun kanssa paremmin kuin tykin kanssa, kun laseja verrataan aktiivilaseihin. Mutta omaa kokemusta ei passiivilaseista ole eikä myöskään mitään faktaa takana...

Lieköhän tästä tulee taas yksi vhs vs. betamax, bluray vs. hd-dvd, ... , -taisto, jossa loppujen lopuksi ei paremmalla tekniikalla voiteta, vaan markkinavoimien avulla. Tällä hetkellä aktiivilasit lienevät ne yleisemmät.

 

Eiköhän eikka2 perusta mielipiteensä aika pitkälti omien silmiensä kertomaan, samoin kuin minäkin. Okei, hänellä ei varmaankaan ole ollut käytössään typerän tyyriitä mittalaitteita Tuo Soneiran testi on suoraan sanoen jurppinut meikäläistä jo pidempään, sillä se ei oikeasti ole järin hyvä testi, mutta silti sitä quotataan siellä täällä jonkinlaisena yleispätevänä totuutena. Jos tässä ketjussa jankkaamisesta on jotain iloa ollut, niin se, että eikka2 innosti minut tekemään passiivi-3D-refreshin, eli tsekkaamaan missä passiivi-3D tällä hetkellä menee. Puolessa vuodessa kun ehtii tapahtua vaikka mitä. Ja ken ties, ehkäpä duunaan asiasta jotain artikkelin tapaista plazalle.

 

Juu, kuvakoko on todella tärkeä tekijä 3D:n kohdalla. Passiivi-3D:llä on varsin erilaiset lähtökohdat telkussa ja projussa; jälkimmäinen kun sisältää paljon enemmän mahdollisuuksia valon polarisaation sotkemiseen. Toisaalta taas projisoinnissa ei puoliteta resoluutiota kuvan edessä olevalla kalvolla. Mainitaan nyt tässä yhteydessä, että avitin betatestaajana erästä eurooppalaista yritystä kehittämään kuluttajille suunnatun passiivimodulaattorin, joka muuttaa aktiivi-3D-projektorin passiivi-3D-projektoriksi. Toimii varsin hyvin mm. Optoman ja JVC:n 3D-projujen kanssa, vaikka polarisaation säilyttävän kankaan pakollisuus on toki rasite.

Uskon, että passiivi tulee viemään voiton pitkässä juoksussa (äh, huonoa suomea). Lasien puoli-ilmaisuus ja patterin/akun tarpeettomuus ovat peruskuluttajalle tärkeämpi ominaisuus kuin mahdollinen ero kuvanlaadussa, jota ei välttämättä edes huomaa. Autostereoskooppi-3D voi sitten tulla sotkemaan pakkaa joskus 5-10 vuoden kuluttua, mutta aktiivi vs. passiivi -sota ehtii ratketa ennen sitä.

 

Minusta valoteho on intriisinen ominaisuus kullekin tekniikalle ja sen toteutukselle ja siten vaikuttaa merkittävästi miten tekniikkaa voidaan soveltaa eri käyttötarkoituksissa. Katselen myös tykkivertailuissa aina valotehon muiden ominaisuuksien ohella, koska minulla ei hiilikellaria. Tekeekö se minusta vähemmän kelvon arvostelemaan tekniikoiden välisiä hyötyjä?

Tähän olisi kiva saada referenssejä, en ole löytänyt yhtään vertailua jossa passiivi-3D LCD/LED -televisioiden 3D ominaisuuksia verrataan aktiivi-3D plasmoihin. Jotain kättä pidempää haluaisin nähdä jotta pystyn arvoimaan miten paljon väitteesi "LCD-pohjaiset 3D-aktiivitöllöt eivät ole 3D-suorituskyvyltään lähelläkään plasmatelevisioita" voidaan laajentaa tarkoittamaan myös passiivi-3D vs. plasman aktiivi 3D. Toinen kysymys on se, miten lähelle nollaa tarvitaan päästä jotta crosstalk ei enää häiritse. Avforumsien ja muiden saittien vertailussa passiivilaitteiden 3D-kuva on käytössä crosstalk-vapaa. Kenties crosstalk-mittaukset tuottavatkin vain kuriositeettieroja näiden kahden välille. Siinä olisikin hyvä testauksen aihe !

Siis käynti liikkeessä vahvistaa Soneiran testin havainnot, en muuta ole väittänyt.

Oletko myös sitä mieltä että vertailtaessa 3D-televisioita viritin ja muut laitteen kuvaominaisuudet ovat merkityksettömiä? Tämähän tarkoittaisi sitä että ostettaessa 3D-televisiota valinta tulisi tehdä pelkästään 3D laboratoriokokeiden perusteella vaikka teoreettisesti terävämmän kuvan tuottava laite sisältäisi surkean 3D-broadcast -kuvaa vastaanottavan ja dekoodaavan piirisarjan ja softan. Minusta 3D broadcast-kuvan laatu on ehdottoman tärkeä arviointikohde, koska suurin osa television käytöstä on televisiolähetysten katsomista ja on todennäköistä että 3D lähetysten määrä lisääntyy tulevaisuudessa eri ohjelmatyypeissä.

Luin siitä ensimmäisen kerran täältä:
http://www.flatpanelshd.com/news.php?subaction=showfull&id=1304582822

Ei tietoa milloin se on ajettu sisään eri televisioihin ja mihin malleihin, mutta avforumsin mukaan 980-malleihin se ainakin tuli.

Olisi mielenkiintoista nähdä testituloksia passiivi vs. plasma sekä yhdestä kuluttajatason mallista että sitten high-end kamppeesta.
Eli esm. LG LM670 ja LG LM960
http://www.avforums.com/reviews/LG-...-3D-Full-HD-LED-LCD-TV-Review_307/Review.html
http://www.avforums.com/reviews/LG-LM960-55LM960V-55-Inch-3D-LED-LCD-TV Review_305/Review.html

Mainittakoon tähän vielä että avforumsilla löysivät 24p videotoiston bugin noista uusista LG-laitteista joka aiheutti pienehkön myrskyn vesilasissa. Trailingiä esiintyy 24p toistossa bluray-sisällössä, jossa on paljon tummalla taustalla heiluvia kohteita, kuulemma esm. jossakin Harry Potter leffassa tämä bugi on aika näkyvä. Ei tietoa onko sitä korjattu firmiksellä.

Niin, ja resoluution osalta LG haki Full HD -sertifioinnin Cinema 3D:lle, joten ainakin präniköiden osalta passiivi-3D:n tarkkuus on kelpo vertailuun aktiivien kanssa:
http://www.flatpanelshd.com/news.php?subaction=showfull&id=1310384844

 

Olen samaa mieltä että testin heikkous on vertailun puute plasmojen aktiivi 3D:hen, mutta se on silti paras ja kattavin testi josta saa tietoa passiivi 3D:n ominaisuuksista suhteessa "de facto" oletukseen eli yleisimpien myytyjen televisioiden välkkyvään aktiivi 3D:hen.

Kävin hifikaupassa tarkoituksenani testata Sonyn aktiivi 3D ominaisuuksia mutta yllätys yllätys, patterit oli loppu kaikista laseista joten testaus jäi tekemättä. Myyjä kuittasi asian sanomalla ettei uusissa Sonyn malleissa ole mikään muuttunut merkittävästi viime vuoden malleihin ja että nykyinen 3D tulee jäämään kuriositeetiksi televisioiden muiden ominaisuuksien rinnalle. Tämä käänteinen myyntiargumentti on myös mielestäni myytti, jota pidetään yllä koska suurta massaa ei kiinnosta käyttää käyttää välkkyvää aktiivi 3D tekniikkaa päivittäisessä käytössä ostamissaan televisioissa. Passiiviteknologia tulee muuttamaan tämän yksinomaan käyttökelpoisuutensa ansiosta. Lisäksi 3D tulee lisääntymään sekä broadcastissa että elokuvissa. Ennustan että vuoden-parin päästä samaiset hifialan myyntiammattilaiset tulevat myymään myös sonyn televisoita toimivammilla 3D ominaisuuksilla, mutta sitä ennen he tulevat lyömään päätään seinään parin jouluajan myyntien verran.

 

Ei tule ulkomuistista mieleen kunnon mittauksilla varustettua testiä, joka olisi keskittynyt passiivi-LCD/LEDin ja aktiiviplasman 3D-ominaisuuksien vertailuun. Minullakaan ei ole täällä ollut samaan aikaan moista kaksikkoa testipenkissä. Yksi ratkaisu on käydä läpi useamman mittauksia tekevän sivuston telkkutestit ja katsoa mitä ne sanovat mm. plasman crosstalkista LCD/LEDiin verrattuna; uskoisin konsensuksen selviävän varsin nopsaan.

Olen sitä mieltä, että puhuttaessa aktiivi- ja passiivi-3D-tekniikoiden hyödyistä ja haitoista viritin on merkityksetön.

Vaikka juttu on päivätty toukokuulle 2011, on tuosta vähän paha lähteä arvailemaan tutustuinko päivitettyyn LW980:een. Pitääpä yrittää muistaa kysäistä LG:ltä kun alan pummata sieltä uutta mallia lainaan.

Erinäisistä syistä johtuen voin ottaa testiin vain yhden töllöttimen kerrallaan...

Kuten kaikki muutkin rahalla ostettavat pränikät tuokin on täysin merkityksetön.

 

En ole kertaakaan vajaa vuosi sitten ostetulla Samsung D8005(LCD) töllöllä oikeaa 3d:tä kokeillut, ainoastaan liikkumattomassa
kuvassa sitä 2d-3d muunnosta. Se ainakin on silmille rasittavaa ja sitä "crosstalkia"(Kai?) on riittämiin.

En aio jatkossakaan 3d:tä käyttää mutta telkkarin merkki vaihtuu seuraavaksi esim LG:hen ja passiiviseen malliin.
Samsun kuvanlaatu kusee muutenkin.

 

Kun noin aktiivisesti ajat "de facto" -oletukseksi aktiivi-3D:n välkkymistä, päätin tehdä pikku testin. Minulla on kotvan ollut lainassa Pansun uuden DT50-sarjan LCD/LED-3D-telkku. Tilanpuutteesta johtuen telkku on asetettu keittiön baaritiskille, jossa se on kolmen valonlähteen armoilla: keittiön loisteputket, olohuoneen halogeenit sekä auringonvalo, kun olohuoneen tai keittiön verhot avataan.

Laitoin telsuun pyörimään ensimmäisen käteen osuneen Blu-ray 3D -leffan, kytkin 3D-lasit (Pansun malli TY-ER3D4ME) päälle ja tarkistin, että ne menivät 3D-tilaan. Tässä vaiheessa valot olivat pois päältä ja verhot ikkunoiden edessä. Aurinko posotti kuitenkin olohuoneen ikkunoihin sen verran suoraan, että paksutkin verhot päästivät osan auringonvalosta läpi. Verhoissa näkyi siis ikkunoiden muotoinen valoisa läntti. Ekana testinä tuijotin verhoja parin metrin päästä: ei välkkymistä.

Sitten laitoin olohuoneen katon halogeenispotit päälle: ei välkkymistä. Katsoin suoraan spottiin alle metrin päästä: ei välkkymistä.

Avasin verhot ja katsoin olohuoneen kattoa, lattiaa ja seiniä: ei välkkymistä. Kävelin ikkunoiden luokse ja katsoin takapihalle: ei välkkymistä. Katsoin taivaalle ja havaitsin pilvissä hienovaraista sykkimistä, mikä oli voimakkuudeltaan niin pientä, etten kuvailisi sitä välkkymiseksi.

Seuraavaksi napsautin päälle keittiön loisteputket ja katsoin suoraan niihin ensin neljän metrin päästä tv:n edessä seisten: ei välkkymistä. Kolmen metrin päästä: ei välkkymistä. Kahden metrin päästä loisteputkissa alkoi näkyä selvää välkkymistä, mutta niiden valaisemassa tiskipöydässä ja seinissä ei välkkymistä huomannut.

Ennen ja jälkeen jokaisen havainnoinnin tarkistin, että lasit olivat päällä ja 3D-toimintatilassa. Testit todistivat, että voisin katsoa ainakin tätä aktiivitelkkua ainakin näillä laseilla olohuoneessani halogeenispotit ja keittiön loisteputket päällä sekä verhot auki vailla huolta välkkymisestä.

 

Mielenkiintoista! Täytyypä testata DT50:ä liiketiloissa kun sellaiseen satun seuraavalla reissulla törmäämään. Tarkistithan myös ettei välkkymistä näy ääreisnäön alueella? Ihmisen silmä on vähiten altis välkkymisen havaitsemiselle juurikin fovean alueella, jota tuossa yllä ilmeisesti testasit? Suurin ärsytys omissa aktiivitekniikoiden testauksissani on tähän asti ollut nimenomaan näköalueen laidalla tapahtuva välkytys joka on riittävän voimakasta kuormittaakseen kognitiivisesti (hiilikellariolosuhteissa sitä ei luonnollisesti esiinny)

 

En tietoisesti, joten tein äsken lisää testejä. Sivusilmällä katselu teki pilvien välkkymisestä aavistuksen voimakkaampaa. Myös loisteputkien valaisemassa keittiön seinässä ja tiskipöydässä erotti välkkymistä parin metrin päästä. 3D-katselun miellyttävyyteen näillä ei ollut vaikutusta tässä tilassa.