tuli sellainen ajatus mieleen yön pimeinä tunteina -kyllä syksy saa, minä en, makkarista kuuluu jo kuorsaus.. ;D Asiaan, ostaa esim. Peerless XLS subin ja passiivisäteilijäksi jonkun halppis subin, jonka johto liittimet saa kiekasta vaik pois kokonaan, toimiskohan?
Juu. Pitää vain 2 asiaa huomioida: 1) "passiivisen" kartion massaa pitää kasvattaa, jotta sen ominaisresonanssi laskisi samoille paikkeilla kuin oikean passiivielementinkin (9-11 Hz paikkeille). Jopa kilon verran lisämassaa pitää kiinnittää tavalla tai toisella. Tämä modaus-urakka yleensä nostaa työvaivan ja materiaalikulut niin isoksi, ettei kannata koko hommaan ryhtyä. Ellei ole todella paljon turhaa vapaa-aikaa. Kannattaa samalla leikata puhekela kokonaan pois, ettei se ala raapia ilmaraossa, koska lisämassoitettu kartio taatusti valahtaa epäkeskoiseksi, ripustuksia ei ole suunniteltu kiloja painavalle kartiolle. 2) Passiivikartion täytyy kyetä liikuttamaan 1½-2 kertaa se ilmamäärä, jota aktiivikartio liikuttaa, eli joko kartion pinta-alan on oltava suurempi, tai liikepoikkeama suurempi kuin aktiivikartiossa. Tuskin löydät halpaa elementtiä, joka hakkaisi XLS-mallien liikepoikkeamat, joten joudutaan käyttämään halkaisijaltaan isompia elementtejä, 18-tuumaisia yksi kappale tai 2 kpl 15-tuumaisia. Vaikka PA-elementteihin menisi, alkaa kustannussäästö jälleen olla kyseenalainen. Koska XLS-passiivit tosiaan ovat "ylihintaisia", tai siis hinta vastaa niiden laatua (erinomainen ripustus, yksi markkinoiden parhaista), tekee helposti mieli jotain halvemnpaa. Onneksi kaupasta saa muun merkkisiä passiivisäteilijöitä, joita voi käyttää XLS-aktiivin kanssa. Kunhan säätää passiivin lisämassan kohdalleen.
Eikö tuohon toimisi sellainen konsti, että laitetaan kartio osoittamaan kohti kattoa ja kaadetaan syvimpään kohtaan kilo epoksia? Täytteeksi vaikka soraa jos epoksin hinta hirvittää.
Toimii, mutta sitten kartioresonanssit muuttuvat. Valmistajathan käyttävät huikeita summia löytääkseen materiaalit ja pintarakenteet, joilla saisi kartion omat resonanssit kuriin, eli alle (pahvi+kumirae) tai yli (kevlar, alumiini, magnesium) käytettävien taajuuksien, tai vaimenemaan nopeasti (polypropeeni, pehmomuovit). Jos menee kartiota itse muuttamaan, niin se yleensä muuttuu aina huonompaan suuntaan, noin äänenlaatumielessä siis. Poikkeuksena HiEnd-virittelijöiden lateksisivelyt sun muut erikoiset aineet, joita tarvitaan etenkin laajakaistakartioiden vasteiden tasaamiseksi. Toki se epoksivalu on pienempi paha, eli kartioresonanssin nousu on "hyväksyttävä haitta", verrattuna vakiokartioon, jossa massa on vakiona liian pieni passiivisäteilijänä toimiakseen. Ennemminkin kannattaisi sotkea muttereista ja silikonista paksu puuro, joka sitten lätkitään pölykuppiin kiinni, osuen noin sentin verran kartioonkin, jolloin itse kartio jää miltei ennalleen, ja lisämassa on saatu hyvään paikkaan. Pölykupin reunusalue on se tukevin alue perinteisissä kartioissa. Silikoni jää joustavaksi, se ei nosta kartioresonansseja, ja se pitää ne metalliesineet kurissa hölskymättä ja halkeilematta. Pölykuppien silikonointihan on jo tuttua puuhaa kaikille pa-kartioita viilanneille, kun pölykuppi on ollut liian harvaa kangasta ja vuotanut painetta lävitseen. Toki ideaali paikka lisämassalle olisi valaa puhekelan sisälle epoksin kanssa metallipuntti, pultti tai mutteri, johon jatkossa saisi muita lisämassoja kiinnitettyä helposti, mutta se edellyttää koko magneettikompleksin purkamista, ja siinä lekan kanssa touhutessa voi runko vääntyä, eli kartio alkaa metelöidä epämääräistä rahinaa kun ripustuksia kuormitetaan epälineaarisesti. Jos saa koko magneettisysteemin poistettua ilman väkivaltaa, sitten tietenkin kaikki lisämassat asennetaan kartion takapuolelle. Ne vain tuppaavat olemaan epoksiliimattuja kiinni, eli eivät lähde suosiolla pois.
Tällä hetkellä tulee 10" XLS refleksikoteloon hypex hs 80 vahvistimella. Mutterien sijaan vois käyttää onkimiseen tarkoitettuja lyijypainoja? =)
Juu, mutta koska lyijy on niin "rasvainen" metalli, ettei se liimaannu kiltisti kiinni, liimamassan täytyy sulkea lyijy kokonaan sisäänsä. Rengas/moottoripyöräliikkeistä voi ostaa tasapainoitukseen tarkoitettuja lyijypaloja, joita saa 5, 10, 20 gramman kokoisina muistaakseni, ja oikeastaan nekin ovat pitkässä nauhapätkässä, eli koko nauhallinen noita palasia painaa jo enemmän. Niissä on valmiiksi tarraliima yhdessä pinnassaan. Mutta ei se tarra silti kaiutinkäytössä riitä, eli silikonia tai epoksia tarvitaan ummistamaan lyijy alleen. Tai voihan sitä kokeilla kauanko tarra kestää kunnes klimpit lentelevät pitkin kämppää. Minä tekisin pölykupin alueen mallisen muotin vaikka puuhun tai märkään hiekkaan. Sitten valaisin sulan lyijyn siihen muottiin. Syntyy noin 9 cm kokoinen "sormus", joka sopii paikalleen helposti. Lyijy toki kutistuu jonkun prosentin viiletessään, eli muotin pitää olla aiottua hieman isompi. Keittiön hellalla voi lyjyt sulatella. Vaikka uudenvuodentinoja, ellei oikeaa lyijyä löydä. Jos ostaa lyijylankaa tai tankoa, siitä voi helposti vääntää rinkuloita ja kieppejä pölykupin reunoja nuolemaan. Paksukin lyijytanko taipuu kiltisti mutkalle kun sitä hieman mätkii.
muistetaan vielä lyijyn myrkyllisyys sitä kokkaillessa kotona. [OT]muistelen kun pikkupoikana ilmakiiväärin paukkuja piti suu harmaana ylähuulen alla, toivottavasti en saanut pysyviä vaurioita aistiharhojen lisäksi [/OT]
tai joku muu painava rouhe niin, että valaisi sen hartsilla suoraan elementin kartioon kiinni. Heh joo..
Pakkohan tämä on möläyttää kun kerran mieleen tuli. Mitä tapahtuisi jos kalvon edessä olisi jousi? siis ihan tavallinen metallinen kierrejousi. kunhan mietin..
Noh jos et sitä saa kiinni ja paikallaan pysymään sieltä ulkopäästä, niin eipä oikeastaan varmaan mitään sen kummoisempaa, kuin muunkaanlaisella lisäpainolla. Eli lähinnä nyt kiinnostaisi, että miten ajattelit sen toisen pään kiinnittää? Eihän se pelkkä jousi siinä yksinään mitään vastustaisi...
Vaikka toisen pään onnistuisikin kiinnittämään, niin tulisi elementin liikkeestä varmaankin hyvin epälineaarista. Metallisella jousella on taipumusta jäädä hyppimään. Elementissähän on jousitus, joten miksi sitä enään lisäilemään.
Eli nyt meillä olisi jo elementin edessä kulkeva lattarauta/puupalikka johon jousi on kiinnitetty. jousen toinen pää on pölykupin reunuksille liimattuna, ja jousen sisällä kulkee sopivasti nafti tanko ohjaamassa jousta. (sovitaan että kyseessä on jonkinlainen isobarik/push-pull-tyyppinen ratkaisu, niin ei tarvitse mihinkään mekaanisiin häiriöääniin/hankauksiin tässä kohtaa keskittyä) elementti ja jousi ovat samassa kohdassa lepotilassa. niillä on siis yhteinen origo. mitäs nyt?
Hmm, jousivakio kasvaa ja sitämyöten resonanssitaajuus myös, ekvivalenttitaajuus pienenee. Meniks oikein? Vähän menee väärään suuntaan siitä miten passiivia yleensä halutaan tuunata.
ok eli saundi ei tule todellakaan olemaan hyvä mietitään siis ilmeisesti, että voisiko tätä ajatusta kehitellä esim. hyvin hyvin! pienikokoisiin (lue:helposti roudattaviin) PA-kaiuttimiin vaikkapa festarikäyttöön...?