+1 :thumbsup: Normaalipaksuisista laseista menee matalat taajuudet hyvin läpi ja keskitaajuudetkin jotenkin. Kiviseinästä taas heijastuu käytännössä kaikki. Tämä tosiaan johtaa korkeimpien äänien ylivaimentumiseen. Näin voi tulla jopa huonompi ääni kuin ilman akustointia.
Kuten Arttu78 tuossa jo mainitsi niin ääneneristämiseen tarvitaan massiivisia rakenteita. Villalla se ei onnistu kuin aivan korkeimpien taajuuksien osalta. Puukuitu- ja liimapuulevystä on hädin tuskin ollenkaan apua ääneneristykseen. Kuinka monta dB:tä tulee olla ääneneristys yläpuoleisiin tiloihin? Paljonko on välipohjan speksit?
Taas todella hyviä vinkkejä! Kiitos kovasti. Olisiko 5cm ilmarako 5cm:n kivillan yläpuolella tyhjää parempi? Meillä kun on porattu iv-putkille reiät n. 12 cm päähän katosta. Eilen niitä juuri korjailin alaspäin ja nyt tuli jo raudoitus vastaan. Jos vien reiät ja iv:n raudoituksen alle, madaltuu katto jo ehkä liikaa. Nythän huonekorkeudeksi jäisi n. 237cm. Yläkerrasn kelluvuuden katkaisee yläkerran väliseinät, joiden kohdalla ei Finnfoamia ole. Yläkerrassa samalla kohtaa tupakeittiö ja sen vieressä mh. Tosiaan pitää nyt testata ensiksi, kunhan saisi jonkunlaisen oven paikalleen.. Db-määristä en tiedä. Välipohjassa n. 17 cm ontelot, 5 cm Finnfoamia, 10cm lattiavalu.
50 mm ilmarako saman paksuisen villan päällä on oikein hyvä rakenne, tosin kokonaispaksuus ei ole oikein katon akustointiin riittävä. Minulla villan lisääminen kattoon laski huonekorkeuden 230 cm:iin. Jälkeenpäin ei ole koskaan tullut mieleenkään että katto olisi liian matalalla, mutta vielä 50 mm lisää eristystä on käynyt mielessä. Katto on väriltään musta. Äkkiä luulisi että matalalla oleva musta katto tuntuisi ahdistavalta, mutta näin ei ole. Se tuntuu olevan kauempana kuin mitä todellisuudessa on. Tätä tunnetta vahvistaa kattoheijastusten puuttuminen. Akustisesti katto on äärettömän korkealla. Sinulla on tilan rajallisuuden takia kolme vaihtoehtoa: 1. Hyvä ääneneristys kattoon yhdistettynä välttävään akustointiin. Ääneneristyksellä saavutettavaa hyötyä syö äänten johtuminen lattian ja seinien kautta. 2. Jonkinlainen ääneneristys yhdistettynä jonkinlaiseen akustointiin. Kummastakaan ei tule oikein kunnollista. 3. Hyvä akustointi ilman lisä-ääneneristystä. Akustoinnilla saadaan lisättyä korkeiden ja keskiäänien ääneneristystä max. 10 dB. Mataliin sillä ei ole vaikutusta.
Niin. Paitsi että villapaali ei ole bassoansa. Ihan esimerkkinä: Seinää vasten laitettu villa vaimentaa erinomaisesti suunnilleen siihen taajuuteen asti jonka aallonpituus on neljäsosa villan paksuudesta. Hyvä absorptio ulottuu aallonpituuteen joka on noin about kymmenesosa villan paksuudesta. Seinästä irti oleva villa vaimentaa erinomaisesti suunnilleen taajuuteen jonka aallonpituus on neljäsosa villan + ilmaraon paksuudesta. Hyvä vaimennus ulottuu siinäkin sinne 1/10 hoodeille. Ilmaraon täyttäminen villalla ei juurikaan muuta vaimennusominaisuuksia jos ilmaraon ja villan suhde on kohtuuden rajoissa. 70cm / 15cm alkaa olla jo semmoinen suhde että eroa syntyy. Mitäs sitten jos seinän viereen ilmestyy toinen seinä? Kulmaa vasten laitettu villa vaimentaa erinomaisesti suunnilleen taajuuteen jonka aallonpituus on neljäsosa villan paksuudesta. Hyvä vaimennus 1/10 asti. Kulmasta irti oleva villa vaimentaa ... äh no kyllä te tajuatte. Nurkassa sama juttu, villan ominaisuuksille ei tapahdu mitään maagista rajapintojen lisääntyessä. Vaimennuksen alarajataajuus tulee suoraan villan + mahdollisen ilmaraon paksuudesta. Bassoansoja tehdessä pitäisi ymmärtää vähän äänen kenttäteoriaa, äänipaine ja hiukkasnopeus sekä reaktiivisen ja resistiivisen vaimennuksen ero. Villa on resistiivinen vaimennin, se hidastaa ilman liikettä paikasta toiseen. Se ei vaimenna painetta. Resonaattorit ovat reaktiivisia vaimentimia, ne pienentää paineenvaihteluita. Ne ei hidasta ilman liikettä. Huoneessa äänipaine on suurimmillaan rajapintojen läheisyydessä, erityisesti nurkissa. Sen kuulee ihan korvallakin, korva on paine-erojen mittari. Huoneessa hiukkasnopeus on pienimmillään rajapintojen läheisyydessä, erityisesti nurkissa. Resistiivinen vaimennin kuten villa toimii helkkarin huonosti siellä missä ilma ei liiku. Tarvitaan paineeseen kytkeytyviä vaimentimia, resonaattoreita tms. Meni vähän pitkästi ohi harkkohuoneesta mutta silti: villa vaimentaa ääntä enemmän missä tahansa muualla kuin huoneen nurkassa. Uskoo ken tahtoo, aprillipäivä on hyvä päivä kirjoittaa asiatekstiä.
Hyvä yhteenveto akustisista perusasioista. Laittamalla villat muovin sisälle tilanne hiukan muuttuu edellä kuvatusta. Muovin eri puolilla vaikuttavan paine-eron takia muovi hiukan liikkuu, josta seuraa ilmapartikkelien liikettä. Tällöin villan vaimennuskyky matalilla taajuuksilla kasvaa ja vaimennin toimii myös painemaksimin kohdalla. Villaa ei kuitenkaan pidä jättää toimituspakkauksensa sisälle, koska se on silloin liian tiiviiksi puristettua. Nurkassa vaimennin häiritsee vähiten huoneen käyttöä.
Kylläpä etenee meijän projekti hitaasti, kun päivämääriä katsoo. Mutta nyt pääsisi sorvin ääreen. Kuvia huoneesta: katso liitettä 16194 katso liitettä 16195 katso liitettä 16196 katso liitettä 16197 Tuossa taas vaimon kanssa pähkäiltiin, miten tuon katon nyt sitten toteuttaisi. Hän toivoisi, että huone oli korkea ja sitä puoltaa myös se, että huoneen perälle tulisi parvisänky. Huonekorkeus voisi olla minimissään 237cm, ilmanvaihtoventtiilien vuoksi. Eli koko katon korkeus voisi olla maksimissaan n.12,5 cm. Koolauspuiden kantillakin olisi väliä: toisella tavalla katto tippuisi 6,5+4,5+1,5=12,5cm ja toisella tavalla 4,5+4,5+1,5=10,5cm. Onko noin 2cm ilmatilalla suurtakaan vaikutusta eristävyyteen? Isoja kompromissejahan tässä joutuu tekemään, kuten olettekin maininneet. Vaimo oli sitä mieltä, että pistetään pelkästään paneelit kattoon, mutta kyllä tuolla 7cm villalla jonkinlainen eristyskyky täytyy olla. Täytyyhän? :king: Miten käytännössä tuo koolaus olisi suht helppo ja toimiva toteuttaa? Jos ontelolaatan ja 1. koolauspuun väliin laittaisi tuollaista villanauhaa vaikka kaksinkerroin, niin vähentäisikö äänen johtumista? Olisiko villaa parempi kiinnityskohtiin tämän näköinen nauha, jota jäi valuista: http://www.lattiamies.fi/images/suojaus.jpg ? Tässä leikkauskuva: katso liitettä leikkaus.jpg Siinä paneeli tulisi suoraan ilmansulkupaperin päälle. Ongelmiksi muodostuu villan laittaminen ja sähköjohtojen vedot. Eli olisi hyvä, että paperin päälle tulisi vielä koolaus, ennen paneelia. Tällöin koolaus olisi pakko sekin toteuttaa paneelilla, koska 2cm lauta on jo liian paksua. Ajattelin, että jos homman tekisikin niin, että laittaisi villan suoraan ontelolaattaa vasten, sitten paperi ja koolaus. Mutta onko siis parempi, että ilmatila (n. 5cm) on ontelolaatan ja villan välissä, kuin paneelin ja villan välissä? Toisessa ratkaisussa askarruttaa myös hieman mahdollinen kosteus, mutta en tiedä mistä sitä toisaalta voisi ontelon ja villan väliin päästä... Olisiko muita ehdotuksia jotka myös suhteellisen helppo toteuttaa? Mitään levyjä (vaikkakin liimapuulevyjä löytyisi reilusti 1,5 / 2,5cm paksuna) kattoon en kuitenkaan tällä erää aio laittaa, koska painoa voi tulla liikaa. Kiinnityksiä onteloon ei kuitenkaan uskalla tehdä kuin onteloiden/saumojen kohdalle... Stressaisi odottaa, milloin koko hökötys tulee alas! Kokemuksia ja vinkkejä otetaan kiitollisena vastaan.
Hei. Pitäisi huomenissa alkaa rakentelemaan, joten jos joku ystävällisesti voisi auttaa, olisin kiitollinen. Tärkein kysymys noista ylläolevista osaltani olisi: Onko ääneneristävyyden (/akustiikan) kannalta parempi, että ilmatila (n. 5cm) on ontelolaatan ja villan välissä, kuin paneelin ja villan välissä? Villa kattopaneelin vai ontelolaatan pintaan?
Sain vastauksen http://www.rakentaja.fi/vastauspalvelu/yla_ala_ja_valipohjat/ontelolaatan_alla_olevan_huoneen_katon_aanieristaminen_46552.htm -palstalla: Eli ymmärsin, että kiinnittäisin sivuseiniin kertopuutolpat (vaakaan), joiden varaan koko hökötys tulisi, ilman yhtäkään kiinnitystä ontelolaattaan. Nerokasta, jos kerran kantaa! Tuossa neuvotaan käsittelemään ontelolaatan ja seinän liitoskohdat elastisella massalla. Tätä ihmettelen, koska ontelothan ovat seinien päällä. Eihän tässä tarkoiteta sittenkin kertopuutolppien ja harkkoseinän väliä? Juoksujen päälle kertopuutolpat 30cm jaolla. Sitten onkin kysymyksenä, että tarkoitetaanko tuossa, että kertopuutolppien väliin asennettaisiin kivivilla ja päälle paperi. Kun tuossa tulisi taas ongelmaksi sähköjohtojen veto. Verhoiluun on jo varattu paneelit, joten rei'itetty kipsilevy jää pois. Osaako joku sanoa, mitä tarkalleen ottaen tarkoittaa "massiivinen puurakenne"? Ymmärsikö joku muu toisella tavalla / muita vinkkejä?
Aikataulu taas paukkaa ja näyttääpi vielä menevän vahvasti yksinpuheluksi! Mutta sain siis kysymyksiini tarkennusta rakentaja.fi-palvelusta: juoksut seiniin ja niiden päälle koko rakenne. Nyt kun tuo toteutetaan juoksuin, olisi helppoa tehdä katosta hieman vino. Tässäkin ketjussa taisi olla maininta siitä, että n. 10 astetta taaksepäin nouseva katto olisi hyvä akustiikan kannalta. Pitääkö tämä paikkaansa? Onko mitään hyötyä, jos katto laskisi viidellä metrillä pari-kolme senttiä? Jos joku tietävä ehtisi tuohon kysymykseen vastaamaan, olisin kiitollinen. Huomenna pitäisi juoksut ruuvata kiinni..
pedro1; Kyllä tuo systeemisi ihan ok on. Massaa et tarvitse ja villa koolinkien väliin. Ideana on tehdä tavallaan huone huoneen sisään, jossa mikään ei kosketa ulkohuoneenrakenteisiin, mutta käytännönsyistä kiinnikkeitä tarvitaan. Älä tee vinoa, koska hyötysuhde huono vaivaan nähden. Teet siis ihan normaalin koolauksen, mutta hieman irti rakenteista, jotta sinne väliin mahtuu hyvin kaapeloinnit ja ääni ei kulkeudu, kun rakenteet eivät koske toisiaan. Rakennuspaperi siksi levyn taakse tiivisti, että huoneilman kosteus ei painu villoihin. Tuohon ilmanvaihtoon voi myös liittää sen rakenteen välin esim. pieni reikä aipaineiseen poistokanavaan sen ravon kohdalle. Jos tuntuu vaikealta käsittää perusrakenteita ja/tai kuvia, voit käyttää jotain timpuria tms. opastamassa alkuun.