Subwoofer ja tuskainen valinta

Morjensta hifitietäjät!


Olisi tarkoitus alkaa rakentamaan kotiteatteria ja vinkkejä kaivataa aluksi subbarin kanssa (lähinnä leffa- ja pelikäyttöön). Vahvistimen ajattelin pihistellä Harman/Kardon AVR70 5.1 A/V mallista. Eli hintaluokka subbarille olisi noin 500€-700€. Vaihtoehtoja on tullu parikin mutta paha siinä ku ei pysty kuuntelee niitä rinnakkain. eli vaihtoehdot olisi (tällä hetkellä): JBL ES250PW 12", DALI E-12 F ja SVS SB12-NSD. Huone on reilut 16 neliötä mutta painevaroja saa tulla reserviin ettei ala ketuttaa jos tuli ostettua liian väsyny vehe.

 

Yleensä ei painereserviä hakevan ostajan kannata katsella suljettuja pönttöjä, mutta tietääkseni kaikki listaamasi mallit kuitenkin ovat. Suljetusta ei vain saa hakemassasi hintaluokassa ääntä ulos yhtä paljon kuin refleksistä. Tehoa lisäämällä toki tarvittaessa onnistuu paineiden repiminen pienestäkin suljetusta, mutta Velodynet ja Paradigmit menevät pahasti ulos budjetistasi.

SVS PB12-SND DSP sekä BK Monolith+ ovat hintaluokkansa suosituimpia ja hyviksi todistettuja. Niistä ja monista muista löytyy juttua ketjussa Subwooferia etsimässä!

 

kiitos vinkistä! täytyy miettiä jos ois varaa pistää enemmän euroa jonoon jos hankkis kerralla hyvän.

 

Ja oliko se kuuntelutila kerrostalossa vai rivarissa vai omakotitalossa??

 

Miten asunnon tyyppi vaikuttaa subbarivalintaan?

Mielestäni ihme yleistystä, että kerrostalossa ei saapi soitella. Mieluummin 4 kpl 15-tuumaisia lotkottamaan millin kuin yksi 10-tuumainen vispaamaan äärirajoillaan. Se on käyttäjästä kiinni, että pystyy laitteistonsa hallitsemaan. Hieman sama on auton kanssa ei alimitoiteun kanssa pärjää

Eli aina niin kyvykäs subbari kuin mahdollista, turha äärirajoillaan toimivaa särötintä on lainkaan hankkia.

 

Veikkaan, että aika moni hiemankin pidempään tyypillisessä suomalaisessa kerrostalossa joskus asunut tietää tuohon vastauksen...
Tyypillistä pientä kerrostalokämppää kun vertaa vaikkapa puurunkoisen omakotitalon suureen olohuoneeseen, on ero astronomisen valtava.


Esimerkiksi BK XLS200 (pieni suljettu) voi saada pienen kerrostaloyksiön ikkunat helisemään basson voimasta. Ja taiten säädettynä se toistaa pienessä, bassoja syömättömässä tilassa melkoisen alas. Vieläpä olosuhteisiin nähden hifistyneesti, mihin tosin huonemoodien yms. riivaamassa betonikopissa tarvitaan käytännössä aina Anti-Mode tai BFD + REW tms.

Mutta omakotitalon suuressa tilassa tuo sama subbari saattaakin kuulostaa lähes käyttökelvottomalta ja rajusti ylihinnoitellulta lelulta, vaikka sitä miten tahansa säätäisi. Silloin on syytä harkita paljon järeämpää ja suurempaa subbaria, tai jopa kahtakin.



Se on sitten hieman eri asia, jos on useamman kerran vuodessa muuttava sosiaalirajoitteinen ja kuulonsa pilannut urpå. Silloin voi ainakin yrittää elää kuin asuisi minikokoisessa omakotitalossa. Sillä mitä välii.
Muille kerrostalo tuppaa kuitenkin olemaan kohtalaista itsehillintää ja muiden huomioimista edellyttävä paikka. Ainakin jos omiin tai naapurin harrastuksiin kuuluu kotiteatteri, karaoke tai jonkun triangelia äänekkäämmän instrumentin soittaminen.

Eli käytännössä homma on melko pitkälti tuurista kiinni. Eli omat vs. naapurien harrastukset ja sietokyky + asunnon rakenteet. Sekä omat tai naapurin poikkeavat aikataulut nukkumisen suhteen (vuorotyö, pienet lapset, vanhukset jne.). Siinä käy hyvin äkkiä niin, että ne 4 x 15" suunnitelmat alkavatkin pikkuhiljaa vaihtua hermoloman, uuden asunnon yms. suunnitteluun.

 

Onneksi minulla ei subbari määrää äänen määrää itse vaan minä. Olisi se kauheaa, jos ei saisi yhtään hiljennettyä, paukuttaisivat koko ajan täysillä. Kannattaisi koittaa löytää volumenuppi, jos pauhaa liika lujaa

Valitettavasti joku 10-tuumainen on aikalailla alimitoitettu kerrostalokäyttöönkin, sillä ei saa kuin säröä ja pärinää aikaiseksi, mieluummin järeä systeemi, jota ei tarvitse äärirajoillaan (tai äärirajat ylittäen) käyttää, vaan voi leppoisasti -20 dB tasoilla toimia maksimissaan.

Nykyisessä asunnossa on 13 vuotta takana, eikä naapurit ole kertaakaan valittanut, vaikka parhaimmillaan on 4 kpl 15-tuumaisia soinut olkkarissa.

 

:sleep:

Järeää subwooferia ei ole pakko soittaa täysillä tai edes kovaa. Se soi myös maltillisilla paineilla.

Suorituskyvyltään heikosta subwooferista ei saa enempää irti, kuin suorituskykyä on.

Käyttämättä jäävästä tehoreservistä ei ole koskana mitään haittaa.

Hyvä subwoofer on hyvä subwoofer tilasta riippumatta.

 

Captain obvious strikes again.

Eli tietenkin se on noin, eli ei tosiaan ole minkäänlaista juridista tai muutakaan pakkoa. Ainakaan selvin päin oltaessa. Poislukien em. urpåt.
Käytännössä on tosin niin, että yhtä kovaa kuunneltaessa (siis puhetta yms. verrattaessa) järeä subbari häiritsee naapureita enemmän, kuin pieni subbari. Silllä se suuri ei kompressoi alabassoilla ja useimmiten se myös toistaa niitä alemmas. Mikä on tietenkin hifistelyn kannalta hyvä juttu. Eli kanuuna kuulostaa enemmän oikealta kanuunalta.
Mutta naapureiden kannalta ei ole välttämättä aivan optimaalista, että ne tykinlaukaukset sun muut kuuluvat ja jopa tuntuvat, vaikka leffojen puhe ei kovin kovaa tulisikaan. Useimmiten sitä (yli)suurtakaan subbaria ei ole equtettu, joten siksi alabassot käytännössä ovat usein hirmuisen korostuneet. Hifistit toki tämänkin huomioivat.

Vasteeltaan laskeva suljettu olisi tällöin kuitenkin käytännössä paljon hifimpi, siis mikäli asiallista equtusta ei syystä tai toisesta ole tasoittamassa tilannetta. Pienen suljetun sijoittelukin on helpompaa.
Alimmilla bassoilla kuulokynnys on reilut 70 dB, mihin jopa XLS200 yltää, joskaan ei kovin suurella marginaalilla. Sohvan täristämiseen vaaditaankin sitten paljon enemmän desibelejä. Mihin järeä subbari toki helposti kykenee, mutta kerrostalossa...

Lisäksi pieni subbari on hieman vähemmän yllättävästi pieni kooltaan. Sisustuksen kannalta joillekin merkityksellinen seikka, joillekin täysin merkityksetön. Ja usein se pieni on suhteellisen halpakin. Ja hifistyneempi kuin samanhintainen, jääviileäkaapin kokoinen yläpassokumistin.
Ja pieni subbari on monille suorituskyvyltään riittävä, siis tavallisesta kerrostalokäytöstä puhuttaessa. Ja pienen yksiön saa siis tosiaankin helisemään ja tärisemään jo XLS200:lla (pieni, 10", suljettu), mitä itse olin todistamassa. Eli huoneen tilavuus (m[SUP]3[/SUP]) on subbarin riittävyyden kannalta eräs olennainen seikka.



Jokainen kuitenkin ostakoot omilla rahoillaan juuri sitä mitä haluaa ostaa. Valitettavan usein joutuu kuitenkin jonkunlaisen kompromissin tekemään. Yksi tapa ajatella asiaa on se, että jos ei kerran käytännössä voi/kehtaa käyttää kuin murto-osan äänepainevaroista, niin miksipä ei ostaisi pienempää ja halvempaa - riittävän järeää - subbaria ja käyttäisi loppurahoja vaikka leffoihin, lomamatkaan tms. Ja jos vuosien päästä muuttaa omakotitaloon, ei yksi subbari siinä tunnu yhtään missään, eli turha sellaista on varastoon hankkia.
Toisessa ääripäässä voi sitten ajatella syövänsä vain vettä ja leipää, jotta saa ostettua yksiöönsä 8 x 32" subbari-patteriston liikepoikkeaman minimoimiseksi ja äänenpainevaran maksimoimiseksi. Kun pääkaiuttimetkin kerran ovat 3 x 15".

Eräs havaitsemani juttu on, että varsin monella omakotitalossa asuvalla ei joko ole lainkaan subbaria, tai sitten se on joku satasen Yamaha.
Kerrostaloissa sen sijaan tiedän olevan hirmuisia mörkösubbareita kilowattiluokan vahvistimilla, onneksi pääosin sivistyneillä omistajilla. Eli Gain on lähes niin pienellä kuin saa, eikä subbari usein ole lainkaan päällä ja se on kuulemma järkyttävän iso, ruma jne.
Pääkaiuttimina tietenkin miehenkorkuiset dipolit, jotka pitää ottaa pari metriä irti etuseinästä, eli ovat siis melkein keskellä huonetta, aiheuttaen lisänalkutusta jne. Eli usein varsin haastava harrastus.

 

Joillekin ihmisille voi vittuilla suoraan päin näköä (esim. metelöidä säännöllisesti kaiuttimilla) eivätkä nämä näytä ulospäin olevan siitä millänsäkään, hymyilevät vain. Tämmöinen kuminauha -tyyppinen pinna on ihmeellinen henkilökohtainen ominaisuus joillakin ihmisillä.
Otappa kuitenkin huomioon että vähemmän joustavan toisen naapuriyksilön kohdalla samassa tilanteessa Fiskarsin teräsuoja lähtee heti, naapuri tekee sinulle selväksi että se mölytoosa VÄLITTÖMÄSTI PIENEMMÄLLE, saatana.


Kolmentoista vuotesi perusteella luulenpa ettet varsinaisesti (ainakaan enää) kuuntele niillä äreillä laitteillasi juuri lainkaan. Ja kun kuuntelet, noudatat kilttinä poikana 50 dB/h -SPL-rajoitusta + MUTE päälle visusti klo 2200. Harrastuksesi painopiste on laitteiden kanssa roplaamisessa/päivittämisessä eikä niiden käyttämisessä.
Tällä tyylillä äänentoistolaitteiden pitäminen tietysti onnistuu vaikka teltassa, mutta eipä niistä mitään todellista käyttämisestä syntyvää iloa ole. Kaikkia ei nimittäin kiinnosta alati nurkan takana vaanivan paremman äänentoiston perässä päivittäminen, onnellisuusannoksen saaminen äänentoistolaitteista edellyttäisi niiden ihka oikeaa käyttämistä.



Jos nyt sitten vielä ajatellaan kaiuttimen kapasiteettivaatimuksia kerrospaskassa 50 dB/h -rajoitusalueella, niin määritelmäsi mukainen -20 dB:n varmuustasohan saavutetaan jo 70 dB:n kaiuttimella. 15" subbareille ei ole tässä ympäristössä kykyjä vastaavia töitä tarjolla, vain alisuorittamista säälittävällä rajoitus SPL-tasolla käsijarru päällä + 3 jarruvarjoa persiissä. Voihan sellaisen silti tietenkin ostaa tyydyttämään omistajansa laitefetissiä l. päivystämään tyhjäkäynnillä siihen passipaikalleen. Järeän näköinen kaiutin näyttää jo MUTE:lla järeältä kaiuttimelta, joillekin sekin on tärkeä asia.

 

on tietty merkitystä asuuko kerros vai omakotitalossa,sillä 10" refleksikotelossa saa jo helposti häädön aikaiseksi.
Eikä vieläkään tarvi täristä maksimitasoilla.

SVS PB12-SND DSP on ihan hyvä valinta,gainit alhaalla sitäkin joutuu ajamaan.

 

Eipä ole 10-tuumaista subia tullut vastaan, jolla 30 neliöiseen huoneeseen saisi 20 hertsin taajuuksia tarpeeksi kerrostalossakaan. Niitäkin on jokunen tullut tilauksesta väsäiltyä ja testailtua, alkaa toiston tarkkuus kärsimään. Ja ei se 10-tuumainen vain toista samalla tavalla kuin isompi liikkuva pinta-ala, vaikka simulointi softa näyttäisi vasteiden olevan samanlaiset. Onneksi vanha talo, jossa tiiliseinät, tuplana osaan naapureista, 35-40 senttiä (kaksi betonikerrosta, kaikkea höttöä välissä) ylä- ja alakertaan. Voipi ihan reippaalla volalla 22:00 jälkeenkin kuunnella, rappuun kuuluu eniten ääntä.

Mikä siinä ylimitoittamisessa on nii suuri ongelma? Ei autoakaan osteta sitä 44kW fiestaa, vaikka silläkin pärjäisi, mieluummin vähintään 200kW pitää olla. Ei sillä autollakaan ajella aina kaasu pohjassa, eikä yleensä poppikaan soi aina täysillä. Joskus kylläkin

No, nykyisin hieman kevyempi systeemi käytössä. Vain 8 kpl 12-tuumaisia Tosin, vain 2 toistaa alinta oktaavia passiivein avitettuna ja 6 on dipolina B&G:n kaverina.

Edit: Mutta minun puolesta väittely saa olla tässä, minulle ihan sama, millä ihmiset haluaa kuunnella. Taas kerran aloin ihmettelemään yleistystä, ettei kerrostalossa saa murojen mielestä olla järeä systeemi. Ja sanomistahan siitä tuli.

 

Vaatimuksesi 20 hertsin toistosta kerrospaskassa on täysin absurdi. Vaatii kunnolla kuuluakseen todella kovan SPL-tason, eikä tuon aallonpituusluokan taajuuksia pitele mitkään führerbunkkeri -tasoa vähäisemmät äänieristysrakenteet.

Mitenkäs olet 20 hertsin taajuuksiasi/lupauksia niistä testaillut? Pistetaajuuksilla? Kokeilitko volumesäädin samassa testausasennossa jotain käytännön signaalia,esim. musiikkia/videopätkää? Olisi neutraaliksi kalibroidulla systeemillä lähtenyt nimittäin "melko kovaa", kuminauha -hermoisilla joustajanaapureillasikin olisi siinä vaiheessa piksi sanonut poks.
20 hertsiä vaatii ihmisen auditorisen havaintosysteemin piiriin päästäkseen niin perkeleen kovan SPL-tason, että siihen ei 10":n ilmanliikutuskyvyn litrat enää kunnolla riitä ilman huoneapuja. Ääntä on tultava 20 Hz:llä pitkän matkaa toista sataa desibeliä että korva pitää sitä yhtä kovana kuin esim. 50 dB:iä keskitaajuuksilla.
Vaste ei toisin sanoen ole sillä SPL-tasolla enää simulaattorissa näkyvän kaltainen vaan alapäästä lurpahtanut (kompressoitunut).


Ylimitoittamisessa on sama ongelma kuin muussakin överitekemisessä: hyödytöntä tuhlausta. Tässä tapauksessa ylitehdyn ominaisuuden nettoaminen käytännössä vielä edellyttää ympäristön terrorisointia äänentoistolaitteilla. Ei-terroristikuunteluun riittää hyvin paljon vähemmänkin.

 

Kerrostalossa asun. SVS pb12-nsd tuli hommattua. Pienten alku kankeuden (ja käyttäjän osaamattomuuden) jälkeen subbari heräs eloon. Vahvistimena toimii procaster av4737 ja etukaiuttimina jbl studio 190. Takana Chorus 662. Vahvarin valikoista nostin subbaria 10 db. Mikä tuo LFE trim non? Saanko sillä vielä lisää tehoa subbariin. Subbarin omat säädöt ei tunne nii hirveästi vaikuttavan. Ja ilmeisesti sisäänajon jälkeen luulisi tulevan enemmänki bassoa...?

 

Mikäli subbarin säätönumikoiden pyörittely ei oikeasti vaikuta mihinkään, niin teet jotain todella väärin. Samaan viittaisi myös tuo 10dB korostuksen tarve vahvarin päässä. Mistä vahvistimen liittimistä olet kytkenyt millaisilla kaapeleilla mihinkin subbarin liittimiin? Entä onko vahvarista subbari laitettu päällä olevaksi, eikä ole vahvarista valittuna mitään 'pure' tai 'direct' kuuntelutiloja?

 

Vahvarin sub out:sta lähtee rca-rca piuha subbarin left line in liittimeen. Muita liittimia subbarissa on line out ja high bass out. Aluksi subbarista ei meinannu alkaa kuulumaan mitää. Kikkailujen jälkeen sain homman edes joten kuten toimimaan. piuha on http://www.verkkokauppa.com/fi/product/30213/vnnf/Fuj-tech-koaksiaalikaapeli-uros-uros-S-PDIF-RCA-5m . Kannattaako subbarin limiter kytkintä pitää auto vai on asennossa? Subbari on vahvarista päällä. Nuista pure ja direct tiloista en tiedä mitä ne on. Äsken kokeilin max payne 3:sta ja meinas etusäleikkö lentää seinään joten piti vähän ruuvata pienemmälle. ilmeisesti tv:n bassot ei tulee niin hyvin kuin pelien tai levyllä olevien leffojen?

 

Tuo limiter-kytkin viitannee päälläolokytkimeen, jonka vaihtoehdot siis joko aina päällä tai menee päälle kun subi saa signaalia. Itse tykkään pitää omaa subiani koko aika päällä, eipä jää ne ensimmäisetkään bassonuotit elokuvassa kuulumatta kun subi vasta heräilee.

Pure ja Pure Direct-tilat ovat täysin 2-kavanatiloja, joissa vahvistin syöttää vain etukanavia, eli subin ei kuulukaan tällöin kuulua.

Kirjoituksestasi päätellen subiasi ei ole nyt oikein mitenkään säädetty, muuten kuin korva/mututuntumalta. Subbarin kuuluu toistaa yhtä kovaa kuin pääkaiuttimet, tämän säätäminen vaatii käytännössä desibelimittarin, jolla mittaa testiäänellä tasot samalle tasolle jakotaajuudella kuin pääkaiuttimissa. Tätä ennen on toki tehtävä vaiheensäätö, jotta subi toistaa samassa vaiheessa muiden kaiuttimien kanssa. Tuonkin kokoisessa subissa mitä sinulla on käytössä, on oikeasti todella paljon painereserviä, joka todella tulee esiin esim. leffojen ääniraidoilla ja jos subbarin taso on säädetty korvakuulolta vähän jonnekin sinne päin, voi lopputuloksena tosiaan olla fiilis, että paikatkin irtoaa hampaista Joten nyt vaan subbarin säätöön niin saat uudesta lelustasi paljon enemmän hyvää puhdasta ääntä irti.

 

Kiitos vinkeistä. Täytyy yrittää säätää paketti kuntoon. Sen verran tuli jo saatua tietoa että phaser ja crossover kytkimet täytyy olla 0 jos vahvarissa on ohjaus. Kyllähän tuo kivasti jyrähtelee varsinkin pelatessa. Jotenki alussa harhautti se kun tv:n lähetyksien ääniraidat ei saanu kovia ääniä aikaan ja sitten kun alkoi pelaamaa piti juosta kääntämään tehoja pienemmälle. Pitää joku kaunis päivä kokeilla blue-ray leffaa miten sitten käy.

 

Tv-ohjelmissa ei yleensä kovin kummoisia ääniä tosiaan ole, eikä sen pidä antaa harhauttaa. Kun setti on kunnolla säädetty subia myöten, se käytännössä toistaa juuri sen mitä sinne lähdemateriaalista syötetään, ei enempää eikä vähempää (tai se on yleinen tavoite hifissä). Myöskään kaikissa leffoissa, vaikka kuinka olisi bluray ja HD-äänet, ei välttämättä kovin kummoisia bassojyrinöitä ole, kun taas toiset saavat puntit lepattamaan oikein kunnolla.

 

Väärää tietoa sekin sitten.

Phase - ei ärrää - voi olla nollassa tai jossain muussakin asennossa, tuolla ei ole sinänsä merkitystä, jos ja kun säätö tehdään vahvistimesta. Ja se kannattaa aina tarkistaa ja korjata käsin. Taannoisessa Hifimaailman testissä edes kahden tonnin Yamaha ja Denon eivät saaneet vaihetta säädettyä oikein. Yksinkertaisuussyistä tuo on hyvä pitää nollassa.

Crossover ei pidä olla nollassa vaan nimenomaan maksimissa tai by-pass -asennossa. Usein se asteikko on min - max/by-pass tai sitten ohitukselle on oma asento/nappi. Ja oikea asento on maksimi, poislukien harvat poikkeukset* ja silloinkin pitää tarkistaa, onko minimiin ruuvaaminen oikea vaihtoehto. "Nollaa" crossoverissa ei ole; jakosuotoa kun ei voi tehdä taajuudella 0hz, koska "ääntä" ei tuolla taajuudella ole olemassa.

*kuten BK XLS200 eräissä tilanteissa