SD-materiaalin katseluetäisyys 42-tuumaisella LCD-televisiolla

Iäkkään tädin vanha kuvaputki-TV alkaa olla siinä kunnossa, että vaihto uuteen on ajankohtainen. Ajattelin ehdottaa hänelle kerralla kunnon harppausta koon suhteen, 26 tuumasta 42:een. Asiassa on kuitenkin yksi mutta. Hän nimittäin katsoo vain ja ainoastaan televisiolähetyksiä, joten TV tulisi vain SD-materiaalin katsomiseen. Katseluetäisyyden arvioin olevan 2,5-3 metriä. Millaiseltahan mahtaa 42-tuumaisen lcd-telkkarin TV-kuva näyttää tuolta etäisyydeltä? Kun paneelit taitavat nykyään lähes aina olla full HD-tarkkuutta, niin onkohan olemassa vaara, että TV-kuva ei ole erityisen hyvä tuolta etäisyydeltä? Olisikohan 32-tuumainen tarkoituksenmukaisempi vaihtoehto? Tai pitäisikö peräti harkita HD-ready tarkkuutta, jos niitä nyt ylipäätään on enää saatavilla?

 

Eiköhän se isompi kuva ole iäkkäälle ihan hyvä, jos vain henkisesti on siihen valmis.
Kyllä laadukasta (esim. YLE:n) SD-lähetettä katsoo ihan hyvin tuolta etäisyydeltä 42-tuumaiselta. Kolmen vuoden sisällä pääkanavat alkavat sitä paitsi näkyä HD:nä.

 

Paneelin laatukin vaikuttaa siihen SD-kuvan katselunautintoon, oli etäisyys mikä tahansa. Itse katselen vähän reilun 3 metrin etäisyydeltä 70-tuumaista Sharppia ja SD-kuvanlaatu on jopa reilusti parempi kuin edellisellä 46-tuumaisella Samsungilla.

 

Ja paneelin koko mikä tahansa... (olettaen että kuvan näkee)

 

.. unohtamatta prosessorin/skaalaimen laatua. Paneeli vaikuttaa lähinnä mustan tasoon ja väritoistoon. Skaalain pyrkii parantamaan kuvanlaatua. Bravia enginet ja vastaavat markkinointinimet poistavat sahalaitaa, parantavat terävyyttä, pyrkivät keksimään realistisen oloisia yksityiskohtia kuvaan jne. Kaikkein halvimmissa 299e ruuduissa signaalin prosessointi on pahimmillaan olematonta ja silloin SD-kuva näyttää koiranruualta. Parhaissa malleissa on yleensä kehittyneimmän prosessoinnit ja käsittelyt, kun itse paneelin tyyppi saattaa olla hyvinkin yhtenevä malliston alapäähän asti. SD-kuvalle kannattaisikin hankkia kalliimpi ruutu parhailla prosessoreilla, kun taasen pelkkään PC/BD käyttöön riittäisi heikommalla prosessointiteholla varustettu perusruutu (ja BD käytössä ne kuvan prosessoinnit suositellaankin yleensä kytkettäväksi pois päältä)..

 

Okei, kiitoksia kommenteista. Tässä haetaan kyllä edullista vaihtoehtoa. 42-tuumaisista esim. tämä http://www.verkkokauppa.com/fi/product/11684/dgqvt/LG-42CS460-42-Full-HD-LCD-televisio, ja 32-tuumaisista tämä http://www.verkkokauppa.com/fi/prod...5600-32-100-Hz-Full-HD-LED-televisio-DLNA-USB. aheikkisen kommenttien perusteella tuo pienempi vaihtoehto saattaisi ehkä sittenkin olla parempi. Tai sitten HD-ready telkkari, esim. tämä http://www.verkkokauppa.com/fi/product/4150/dkqvr/LG-32LS3450-32-HD-Ready-100-Hz-LED-TV

 

unohda nyt ne 32":n periskoopit. mummolle kunnon ruutu ja turha tinkailla laadun kanssa. anna vanhalle ihmiselle kerrankin muuta kuin rapahalpaa tekniikkaa.


50" tuumaa peliin. noin 4x suurempi kuva-ala kuin aiemmin. pari pvää ihmettelee ja sitten tottuu, eikä voi ymmärtää kun ennen katsoi jonnekin laatikon sisälle.

 

No joo, tätä mä nyt oikeastaan hain, valitsin sanani ehkä hieman hölmösti. Korjataan: KOKO TV:N LAATU VAIKUTTAA.

 

Vanhana Das Boot-fanina en tietenkään voi unohtaa periskooppeja. Koskaan. Tässä on kysymyksessä tilanne, jossa budjetti on noin 400 € max. Lisäksi tila on melko rajallinen, joten 42 tuumainen TV on sekin maximi. Nämä ovat ne reunaehdot, joiden puitteissa valinta tässä tapauksessa täytyy tehdä. Niitä vastaan voidaan tietysti argumentoida, mutta se ei kuitenkaan ole erityisen tarkoituksenmukaista, koska tilanne ei tule mihinkään muuttumaan.

 

Eiköhän melkein mikä tahansa telkkari ole ihan hyvä tuossa käytössä, kunhan telkkarista kytkee pois päältä pahimmat kuvanpahennustoiminnot, kuten liiallisen terävöinnin ja MPEG-kohinanpoiston. Halvan telkkarin kuvanlaatu ei tietenkään ole paras mahdollinen muuten, mutta tuskin siinä vanhassa kuvaputkihirmussakaan on enää ollut kovin hyvä kuva.

 

Ei sovi käännellä liikaa piirejä pois päältä muutoin kuin FullHD materiaalilla (taikka ulkoisen laitteen (digiboksi/bd-soitin/pc-tietokone) hoitaessa skaalauksen FullHD tarkkuuteen). Muuten voi näyttää hiukan karkealta se SD-kuva. Parannuspiiri kyllä pilaavat vaikkapa BD leffan kuvan, mistä syystä ne piirit yleensä käsketään laittamaan pois päältä, mutta ne voivat jopa oikeasti parantaa SD tarkkuuksista TV-lähetystä.

 

Kyllä telkkareissa on eroja, hinta ei välttämättä kerro kuvan laadusta ja muista ominaisuuksista.

Itse suosin sellaisia joissa on " matta/puolimatta näyttö" ja ilman valovuotoja ,hyvä musta hyvät katselukulmat ja TV kuvan laatu koska sitä tulee katsottua melkeimpä joka päivä.


Täällä on ollut jo muutaman vuoden Sonyn 40V V5500 malli http://www.sony.fi/product/tv-102-40-lcd/kdl-40v5500 , 40" telkkari. 2,5-3 metristä SD kuva mielestäni erittäin hyvä.Musta on mustaa ja valovuotoja ei ole ollenkaan.

En tiedä onko Sonyn vastaavan "uudessa" mallissa menty taaksepäin huonompaan suuntaa. Toivottavasti näyttö on pysynyt samanlaisena peilaamattomana.

 

Moni hokee tuota samaa mantraa omasta töllöstään, siis että "musta on mustaa". Vaikka tuonkin television "musta" on itse asiassa vaaleanharmaata, mikäli katsot sitä liian hämärässä huoneessa. Säkkipimeästä huoneesta puhumattakaan.
Vasta sitten kun nostat huoneesi taustavalaistusta riittävän kirkkaaksi, alkaa silmä kokea tuon "mustan" jotakuinkin mustana. Näin käy tietenkin kaikkien muidenkin televisioiden kohdalla. Jossain kohtaa, kunkin television mustan tasosta ja huoneen taustavalaistuksesta riippuen.

Itselläni on Sony X4500 (46"), eli valmistajan ensimmäinen Local Dimming:llä varustettu malli, jonka ostin loppuvuodesta 2009.
Sen musta ei ole mustaa, paitsi yhdessä ainoassa erikoistilanteessa (kokomustalla ruudulla kaikki ledit sammuvat, tietyillä asetuksilla). Kaikissa muissa tilanteissa musta onkin joku harmaan sävy. Jotta asiaan saataisin jotain tolkkua, tuon harmaan kirkkaus/himmeys olisi syytä mitata.
Mieluiten tietenkin samaa metodia käyttäen (esim. ANSI-shakkiruudukkoa käyttäen). Ja tietenkin aina ensin kalibroidaan tv, jotta ei mitattaisi kirkkausssäätö minimissä mitään "fänipoikalukemia". LCD-televisioille varsin tyypillinen lukema on edelleenkin likimain 0.05 cd/m[SUP]2[/SUP] (ANSI). Mitä pienempi lukema, sitä lähempänä television tuottama "musta" on todellista mustaa.


ANSI-testeissä Local Dimming ei pysty auttamaan, jos/kun valkoisen kirkkaudesta ei saa yhtään tinkiä. Myös tähtitaivas tms. on tälle tekniikalle ylivoimainen haaste, koska alueita ei ole koskaan lähellekään yhtä montaa, kuin pikseleitä (1920 x 1080 = 2 073 600).
Mutta monissa muissa tilanteissa se ihmissilmin tarkasteluna vaikuttaa hieman parantavan mustan tasoa. Vaikka todellisuudessa se vain esim. hieman himmentää yhden nurkan ledejä, koska siinä osassa ruutua sattuu olemaan vain tummia kohtia.
Eli LD on välillä täysin hyödytön ja välillä selvästi avuksi. Toki se toimii myös päinvastoinkin, saaden esim. valonheittimen tai taskulampun näyttämään kirkkammalta, ilman että muuta kuvaa ylettömästi kirkastettaisiin. Kalibrointi saattaa kyllä olla hieman hankalampaa, tv-mallistakin toki riippuen.



Toinen tapa ymmärtää mustan taso on se, että miten mustalta mustat/tummat kohtaukset näyttävät kirkkaassa valaistuksessa. Hyvin toimiva heijastuksenesto on tässä erityisen tärkeässä roolissa.
Myös tietty maksimikirkkaus olisi saavutettava, jotta kuva ei näyttäisi ihmissilmään haalealta, himmeältä ja pienikontrastiselta. Tässä siihen liittyen juttu: Best TV For Bright Rooms.





HDTVTest ei ole meidän töllöjämme testannut, mutta tässä parin V5500:aa kalliimman lähisukulaisen tulokset, ilmeisestikin kokomustalla ruudulla (black screen). ANSI-tulokset lienevät likimain samat, koska näissä töllöissä ei ole Local Dimmingiä, LED-taustavaloa tms.:

* Sony KDL-40Z5500: 0.06 cd/m[SUP]2[/SUP] calibrated
* Sony KDL-40W5500: 0.05 cd/m[SUP]2[/SUP] calibrated​

HDTVTest:n mittaamista parhaassa päässä on Panasonic ZT65, joka sekään ei kykene aivan täydelliseen mustaan, joskin aika monen mielestä varmaankin yltää jo ihan riittävän lähelle:

* Calibrated black level (black screen): 0.003 cd/m[SUP]2[/SUP]
* Calibrated black level (ANSI checkerboard): 0.004 cd/m[SUP]2[/SUP]​

Vasta 0 cd/m[SUP]2[/SUP] tarkoittaisi, että musta on mustaa. Pilkkopimeässäkin. Joku 0.05 cd/m[SUP]2[/SUP] sen sijaan tarkoittaa, että säkkipimeässä musta on vaaleanharmaata. Mutta hämärässä huoneessa "musta" kuitenkin näyttää ihmisilmään likimain mustalta, kunhan vain taustavalo on tarpeeksi kirkas.
Sopivan tason löytää simpplelisti kokeilemalla testikuvan avulla. Eli jos musta näyttää silmään harmaalta, ei auta kuin joko kasvattaa tv:n takana olevan taustavalon kirkkautta tai laskea tv:stä kirkkaussäätöä (Brightness), kunnes silmä alkaa kokea "mustan" mustaksi. Usein täytyy tehdä jonkunlainen kompromissi tummien sävyjen tukkoon menemisen kanssa.

 

Vähän vanha viesti, mutta kommentoinpa kuitenkin kun on jäänyt aiemmin vastaamatta. Optimaaliset säädöt riippuvat toki lähetyksestä, mutta omien kokemusteni perusteella telkkareiden vakiosäädöt on tehty siten, että kodinkoneliikkeessä telkkareihin ajettava FullHD-materiaali näyttää yliluonnollisen terävältä ja kontrastikkaalta. Tämä saa sitten SD-materiaalin näyttämään varsin kököltä. MPEG-kohinanpoisto on ilmeisesti tehty varsin tiukkaan pakattua materiaalia varten ja saa ihmisten kasvot näyttämään vahanaamioilta.