Onko tämä jakosuodin oikein kytketty ? On nääs päässyt kaavanluku taidot todella pahasti ruostumaan kiitoksia ! katso liitettä Jakosuodin.jpg
Väärin meni. Odota, että joku osaavampi tulee piirtämään oikean tavan. Resonanssipiiri puuttuu, langoituksesi on ylipäästö+vaimennus.
Käytännössä kannattaa jättää vastuksen (kuvassani vaalea kappale) ympärille sentti vapaata ilmaa, eikä missään tapauksessa liimata vastusta kiinni suoraan kondensaattoriin (keltainen). Kuluttajalaitteissa riittää kun vastus liimataan yhdeltä sivultaan kiinni johonkin, ja vastuksen viisi muuta sivua jätetään paljaaksi lämpöä haihduttamaan. Ammattikäytössä kaikki 6 vastuksen pintaa pitää jättää paljaaksi eli vastus kiinnitetään korotustorneihin (studiokaiutin), että ilma voi kaikilta kuudelta pinnalta viedä vastuksen kuumuuden mennessään. Roudauskäytössä, jossa kaiutinta toistuvasti tönitään, vastus pitää ruuvata jäähdytyslevyyn, jolloin käytetään jäähdytyslevyyn ruuvattavia metallikuorisia vastuksia. Havainnollistin vain piirroksessa sitä, että rinnankytkentä langoitetaan näin; tavallaan liimataan kaikki rinnakkain liitettävät "samaan nippuun", mutta koska vastus siis lämpenee, kuumuutta ei saa päästää siirtymään suoraan muihin komponentteihin. Vastuksen pitää päästä siirtämään lämpönsä ilmaan. Muut eli "viileät" komponentit, esim. konkat, voi rauhassa niputtaa aivan kiinni toisiinsa, langoitetaan ne sitten rinnan tai sarjaan, ihan sama. Kelat (pyöreä pirun painava möykky täynnä kuparilankaa) ovat oma lukunsa. Jos on useita keloja samassa jakosuotimessa, niitä ei saa missään tapauksessa liimata kiinni toisiinsa. Ei ole kyse kuumenemisesta niinkään, vaan magneettikentistä. Kelat tarvitsevat "vapaata ilmaa ympärilleen", jotta ne eivät häiritse toisten kelojen magneettista luontaista toimintaa. .
DVB-G elikkäs olisiko toimiva suodin tuolla sinun piirrustuksella ? kiitos edellisistä vastauksistasi .
Minun kuvassani vasemmat värilliset asiat vastaavat oikean puolen mustavalkoisia asioita. Reaalilangoitus siis vastaa kytkentäkaavaa noin periaatteellisesti ottaen. En ota kantaa ovatko komponenttiarvot oikeita, koska en tiedä mistä on kyse. Jokaisen komponentin nimellisarvon lisäksi pitää tietää komponentin jännitekesto, rippelivirrankesto, sisäinen vastus, hajakapasitanssi/induktanssi, vuotovirta ja niin edelleen ja niin edelleen. Myös varsinainen fyysinen langoitus pitää tehdä "oikein", että vältytään omituisilta häiriöiltä. Kytkentäkaavoista lähes poikkeuksetta puuttuu ohjeet oikeanlaisen langoituksen tekoon, esim. tähtimaan käyttö ja se, että minkä taajuuden signaaleja päästetään mihinkin johtimen osuuteen. Ei saisi päästää ultraääniä eli superdiskanttitajuuksia sellaiseen johteeseen, joka ei ultraäänille asti sovellu (liian rinnakkaiskapasitiivinen tai sarjainduktiivinen piuha on huono valinta). Vastaavasti ei saisi päästää monien ampeerien isoja bassovirtoja hentoihin diskanttijohtimiin, esim. konkan tai vastuksen koipeen, koska ne langat ovat liian ohuita suurille virroille. Kuten kuvista näkee ja jokaisen pitäisi tietää, bassoelementille menevät bassotaajuudet kulkevatkin pelkästään paksuja johteita pitkin. Liitinpaneeli on järeä, se kestää. Paksu piuha liitinpaneelista kelaan tai kelan oma piuha liitinpaneeliin on riittävän paksu, suunnittelija on kelan langan paksuuden määritellyt oikeaksi. Kelan toisesta päästä lähtevä lanka bassoelementille sekin on kelan omaa paksua lankaa, tai sitten pitää käyttää useamman neliömillin paksuista muuta johdinta. Näissä kulkee se suurin virta. Esim. 2,5 neliömilliä sopii hyvin, se kuljettaa kuumentumatta 10 ampeeria tasavirtaa ja jopa 16...25 ampeeria vaihtovirtaa. Konkka, joka on liitetty bassokartion rinnalle, imee lävitseen vain pienivirtaisia keskiäänitaajuisia ja hieman diskanttitaajuisiakin signaaleja, joten kyseisen konkan omat jalat ovat riittävän paksuja, ja jos jotain jatkopiuhaa konkalle tarvitaan, sen ei tarvitse olla kovin paksua. 0,75 neliömilliä riittää mainiosti, jopa 0,5 neliömilliä voisi riittää. Rakentajan siis pitää tietää mitä on tekemässä, ja millaiset komponenttien parametrit tarvitaan. Jos kyse on valmiista rakennussarjasta, sen laatija on jo päättänyt komponenttien tarkat speksit ja kotikolvaajan ei tarvitse kuin liittää komponentit toisiinsa. Oikealla tavalla.
Kiitos kovasti DVB-G . ja kyse on valmiista rakennussarjasta , ja vielä yksi kysymys mitä tapahtuu jos yhdistän viimeisen konkan eli tuoin 0.82 uF tuonne kaiutin lähdön negatiiviseen puoleen ?
Hitto kun teet jotenkin epästandardeja kuvia minun silmääni. En oikein tajua niitä. On helpompaa piirtää koko homma uusiksi. Minä siis suosittelen liitekuvani kaltaista esitystapaa, ota mallia siitä. PNG-formaatissa kuva on nätimpi. Minun kuvassani siis tarvitaan ainoastaan 4 johdinta: paksu musta ja punainen bassoa varten, sekä ohut musta ja punainen diskanttia varten. Kaikki muu on langoitettu komponenttien omilla koivilla ja niin, ettei kulje vääriä virtoja väärissä paikoissa.
En ymmärrä mitä meinaat. Mutta teknisesti ottaen on yhdentekevää millä tavalla sarjaan liitetyt asiat keskenään ripotellaan. Molemmat variaatiot (muita vaihtoehtoja ei ole tässä tapauksessa) tekevät täsmälleen saman asian, ei minkäänlaista mitattavaa eroa näiden välillä: A) Punainen kaiutinterminaali --- 1,5 µF konkka --- rinnankytketyt vastus ja konkka --- diskanttielementin musta liitin. B) Punainen kaiutinterminaali --- rinnankytketyt vastus ja konkka --- 1,5 µF konkka --- diskanttielementin musta liitin. On myös yhdentekevää sijoitetaanko se musta ohut kaapeli mihin kohtaan ketjua hyvänsä. Piuhan voi panna kuten kuvassani on, tai sitten piuha pannaan punaisen kaiutinterminaalin ja 1,5 µF konkan väliin (jakariosat liimalla kiinni diskanttielementtiin), tai kyseisen konkan perään, ihan miten lystää. Mutta kuvan tilanne on yleisin ja kätevin tapa, siinä ei tule ainoatakaan tarpeetonta juotosta tai turhaa johdonpätkää. Ja kaikki osat pysyvät samassa paikassa, jossa niitä on helppo mitata ja vaihtaa jos joku osa hajoaa. On myös yhdentekevää sijoitetaanko musta ohut kaapeli ja jakarikomponentit punaiseen tai mustaan kaiutinterminaaliin. Ihan yhtä hyvin voisi liittää diskanttielementin miinusliittimen suoralla johdolla punaiseen kaiutinterminaaliin ja sijoittaa vastus sekä konkat mustan terminaalin ja diskantin punaliittimen väliin. Mittaustilanteissa asialla on merkitystä, että onko bassoelementillä ja diskantilla (siis niiden puhekeloilla) yhteinen sama maataso vaiko ei, mutta äänenlaadullisesti on ihan sama ovatko komponentit sarjassa plussa- vai miinuslinjassa. Kuvan tapa (kaikilla komponenteilla ja myös elementtien puhekeloilla on yhteinen maataso) nyt sattuu olemaan se yleisin totuttu tapa. Helpottaa mittaamista kun voi pitää yleismittarin tai skoopin maajohdon aina kiinni maalinjassa ja sitten yksitellen mittailee muut komponentit toisella mittajohtimella komponentti kerrallaan.